Sysmäläistyneen havaintoja Sysmästä

Reetta Keisalmi
SYSMÄ

Reilu vuosi Sysmässä on ehtinyt kerryttää, jos jonkinlaisia havaintoja paikasta ja sen ihmisistä. Kaupunkilaistyttö päätyi Sysmään puolivahingossa elämän käänteiden kautta, mutta vuodessa on jo ehtinyt oppia yllättävän paljon sysmäläisestä arjesta

Sysmähän on kuntana pieni mutta yllättävän eläväinen. Muutin tänne lokakuun lopulla, eli ehkä ankeimpaan mahdolliseen aikaan, juuri silloin kun viimeiset kesäasukkaat olivat paenneet kaupunkeihin. Iltaisin kylä oli välillä niin hiljainen, että tunnelma oli kuin kauhuelokuvassa – tosin sillä erolla, että ainoa uhka oli aikaisin sulkeutuva kauppa. Onneksi jouluvalot pelastivat tilanteen ja toivat edes jonkinlaista valoa pimeyteen.

Sysmäläiset tuntuvat olevan ylpeitä kunnastaan – eikä suotta. Täällä on hyvä tekemisen meininki: aktiivisia yhdistyksiä, urheiluseuroja ja yrityksiä, jotka osaavat tuoda itseään esiin. Kesäasukkaat tuovat mukanaan eloa ja euroja, ja siinä olisi varmasti vielä hyödyntämätöntäkin potentiaalia. Viime kesänä sahtielokuva nosti Sysmän esiin vähän laajemminkin, ja kyllähän se kylällä huomattiin. Vaikka täytyy myöntää, että oma suhteeni sahtiin on edelleen… varauksellinen.

Arjessa Sysmässä korostuu maanläheisyys ja rauhallisuus. Elämä ei ole kiireistä, eikä tarvitsekaan olla. Tilaa on, luonto on lähellä ja välillä hiljaisuus on niin täydellistä, että omat ajatuksetkin kuuluvat turhan kovaa. Samalla Sysmä on kuitenkin yllättävän hyvällä sijainnilla – isompiin kaupunkeihin pääsee tarvittaessa nopeasti. Tänne asettuminen ei kuitenkaan tapahtunut itsestään. Pieneen kuntaan ei vain “sulauduta”, vaan mukaan pitää myös itse pyrkiä. Onneksi vaihtoehtoja on paljon: yhdistyksiä, harrastusporukoita ja tapahtumia riittää, kunhan uskaltaa lähteä mukaan. Ja kun lähtee, huomaa kyllä nopeasti, että porukkaan pääsee.

Vuoden aikana olen huomannut, että Sysmä elää vahvasti vuodenaikojen mukaan. Talvella on hiljaista ja rauhallista, kesällä taas aivan toisenlainen meininki. Puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen kesä tulee melkein shokkina, kun yhtäkkiä kaupassa pitää jonottaa ja parkkipaikat ovat täynnä.

Vaikka en vielä kutsu itseäni täysin sysmäläiseksi, olen selvästi matkalla siihen suuntaan. Ainakin olen oppinut arvostamaan sitä, että elämä ei ole koko ajan kiireistä ja että hiljaisuus ei ole puute, vaan joskus jopa luksusta.

Mutta nyt kiinnostaisi kuulla muiden tarinoita – mikä sai sinut muuttamaan Sysmään tai Hartolaan? Oli syy sitten rakkaus tai eläkkeelle jääminen, osallistu kyselyyn Lähilehden facebookissa ja jaa oma tarinasi. Koostetta luvassa Lähilehdessä!

Kuva: Kotiutumista Sysmään auttoi myös rakkaat lemmikit ja harrastukset.

Lyhyt talvi nakertaa suksimyyntiä

Toimittajan vierailupäivänä Urheilu Valoselle aurinko paistaa ja hanget kimaltelevat, suorastaan houkuttelevat hiihtolenkille. Suksikauppias Harri Aaltonen ei kuitenkaan kehu kauden suksimyynnin lukuja.

  • Kausi on tosin vielä kesken, mutta lumihan tuli maahan vasta vuodenvaihteessa, kaudesta tulee lyhyt. Koronavuosi oli suksimyynnin suhteen huippuhiljainen, sitä seuraava vuosi vielä huonompi ja nyt ollaan menossa myynnissä niidenkin alle.

Talouden tiukka tilanne näkyy ihmisten ostoskäyttäytymisessä.

Välineistä ei hiihdon harrastaminen jää Sysmässä kiinni. Suksimerkit (mm. Fischer, Atomix, Salomon) kehittävät tuotteitaan entistä paremmiksi, pitopohjien ja fluorittomien voiteiden kehittely on tällä hetkellä vauhdikkainta, kertoo Harri Aaltonen.

Hiihtäminen ei jää kiinni myöskään hiihtoladuista. Ohrasaaressa, Tervalepikon maisemissa ja Virtaalla Kaartintieltä eteenpäin on ainakin hiihdettävissä hyvät ladut, mahdollisesti muuallakin.
Talvi tuo lumen lisäksi ulkoilijoille käytettäväksi jää -elementin.

  • Kyllä täällä on opittu luistelemaan, uusia luistimia myydään ja vanhoja teroitellaan. Luistin on tosin väline, joka siirtyy usein lapsiperheessä vanhemmalta nuoremmalle. Jääradan avaaminen Suopeltoon on houkutellut asiakkaita retkiluistinostoksille.

Sisäpelien harrastamiseen tarvitaan pelikenkiä, mailoja ja suojalaseja. Tennistä ja sulkapalloa pelataan kaikkina vuodenaikoina, padelia kesäaikaan.

Urheilu Valonen tunnetaan monipuolisten ja laadukkaiden kalastustarvikkeiden hankintapaikkana. Tosin talvikalastamista harjoittavat entistä harvemmat ja iäkkäämmät kalamiehet ja -naiset. Harri Aaltosen mukaan pilkkivälineiden ja verkkojen myynti talviaikaan on vähentynyt selvästi.

Ulkoiluvaatteet ovat tärkeä osa Urheilu Valosen tuotepalettia.

  • Vaaterekillä näkee sen, että pakkaset paukkuu. Ihmiset ovat oppineet hankkimaan helppohoitoisia ja pesunkestävistä materiaaleista valmistettuja asuja. Tässä kohtaa suosittelen kotimaisia Merino -tuotteita (alusasut ja sukat), vinkkaa Harri.

Pyöräilysta on tullut viime vuosina ympärivuotinen laji, kalusto vain valitaan ajankohdan ja kelin mukaan. TV -kasvo Mikko Peltola ja hänen poikansa Osmo ovat olleet hyviä innostajia tässä lajissa ja se on näkynyt myös Urheilu Valosen toiminnassa.

Kuvassa: Paljon on tavaraa Harrin kaupassa. Vasemmalla kuvassa on esillä paljon puhuttuja pitopohjia.

Kyösti Piippo, Sysmä

Edustuksen tuskien taival

Ei olisi viime lauantaina uskonut, että pääsiäiseen on vielä kotvasen aikaa, kun Bandy Boys 88:n 3-divarissa rypistelevä edustusjoukkue esitti melkoista kärsimysnäytelmää. Kahden ottelun päivä ei suuria riemunkiljahduksia tuonut. Lähtöasetelmat olivat jo melko kaoottiset, kun puolikuntoisia pelaajia maaniteltiin pelaamaan, yksi nukkui pommiin ja toimitsijoita rekrytoitiin vielä kymmentä minuuttia ennen peliä.

Avauspeliin sarjan suvereenia sarjakärkeä Bengalsia vastaan saimme raavittua kymmenen kenttäpelaajaa. Tiedossa oli, että paine tulee olemaan kova ja valmennus ohjeistikin joukkuetta melkoiseen siilipuolustukseen. Edellisessä kohtaamisessa BB pystyi jopa horjuttamaan vierumäkeläisiä ja peli oli vauhdikasta molemmin puolin. Nyt vanhat loiston päivät olivat etäinen muisto vain, kun kotijoukkue sai körököröä oikein olan takaa. Laukauksia sateli ja niitä yritettiin epätoivoisesti peittää, mutta jo ensimmäisen erän jälkeen tilanne oli 1-6. Toisen 1-11 ja kolmas erä ei ehtinyt vanheta kuin 56 sekuntia, kunnes pelin päättävä 12 maalin ero oli syntynyt. Joukkue oli kuin peurat ajovaloissa ja pelin päätteeksi pelaajat pyysivätkin yleisöltä anteeksi. BB:n ainokaisen teki Nico Hildén.

Toiseen peliin saimmekin pari pelaajaa lisää, kun navettahommat ja lasten hoitokuviot oli saatu setvittyä. Vastassa oli sarjan alempaa keskikastia oleva HoSB (Hollola). Tässä näimme, että tiiviillä puolustuspelillä meillä olisi ollut mahdollisuudet jopa pärjätä. Kaikki näyttikin kelvolliselta aina ensimmäisen erän loppuminuuteille asti, jolloin HoSB sai kahteen minuuttiin kolme maalia. Tässä vaiheessa kävi perinteiset, aloimme puristaa mailaa ja usko alkoi loppua. Toisen erän alku meni jälleen enemmän ja vähemmän sekoillessa. Hetkellistä lohtua toi Eero Sippolan sinnikkäästi tekemä 5-1 kavennus. Kolmannessa erässä oli omat hetkensä, mutta lopputulos silti vastustajalle 8-2. Tehot Sippola 1+1 ja Joni Kantonen 1+0.

Yksittäisistä positiivisista suorituksista huolimatta Bandy Boysilla oli surkea päivä ja mokkapalat taisivatkin olla turnauksen parasta antia. Koko kausi on ollut melkoista räpiköintiä ja vaarana onkin jälleen sarjatason lasku. Jotain tarttis tehjä!

Kirjoittaja on joukkueen vasen pakki ja kapteeni, sekä mokkapalojen leipuri.

Jesse Hildén, SYSMÄ

Kuvassa: Bandy Boys 88 ja HoSb ryhmittyneinä aloitukseen.

Eero Sippola (80) kirmaa maalin jälkeen vaihtoaitiota kohti keräämään onnitteluläpyjä.
Bandy Boys rakentelemassa kuvioitaan hyökkäyspään vapaalyöntiin.

Lintan Koskikahvila avautuu

Sysmän Tainionvirta Oy:n tiedote 29.1.2026

Lintan Koskikahvila avautuu Virtaankoskella toukokuussa.

Virtaankoskella on tehty virkistys- ja matkailualueen kehittämistoimia kosken vapauttamisen jälkeen Päijänne-Leaderin ja Hämeen ELY:n, nyt Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus, hankkeiden avulla. Rakenteita on rakennettu, ympäristöä muokattu toimivammaksi sekä viihtyisämmäksi luontoa ja historiaa kunnioittaen. Nämä toimenpiteet mahdollistavat myös alueelle uudenlaista toimintaa, kuten grillikodan käytön ja sinne palvelujen tilaamisen, kalastajille opas- ym. palvelut, opastetut kierrokset alueella sekä paljon kysytyn ja toivotun kahvilatoiminnan. Lue lisää https://www.virtaankoski.fi/virkisty/

Syksyllä kuulutimme mm. sosiaalisen median kautta toivetta löytää Virtaankoskelle kahvilatoimintaa tuottava taho. Sellainen löytyikin ja syksyn keskustelujen jälkeen pääsimme nyt tammikuussa kirjoittamaan sopimuksen kesäkauden 2026 toiminasta jatko-optiolla.

Toimija on sysmäläisille, vapaa-ajan asukkaille kuin myös alueella matkaileville hyvinkin tuttu Lintan kahvilan yrittäjä Tuija Rajavuori.

Lintan Koskikahvila aloittaa toimintansa Virtaankosken tiilivoimalaitoksen terassilla
toukokuussa 15.5.2026 ja jatkaa alustavasti sovitusti 15.8.2026 saakka. Aukioloajoista tiedotetaan huhti- /toukokuussa tarkemmin.

Olemme todella iloisia, että saamme Virtaankoskelle Tuijan, Lintan kahvilan kokeneen ja innostuneen yrittäjän.

Kuvassa: Tuija Rajavuori ja Sysmän Tainionvirta Oy:n toimitusjohtaja Matti Viialainen kättelemässä sopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Kuva Sari-Anna Vilander.

Kumppanuuspöydät

Reetta Keisalmi
SYSMÄ

Avoin Sysmä esitti vuoden 2025 viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa aloitteen kumppanuuspöytien käyttöönotosta kuntaan. Aloitteessa ehdotettiin, että toiminta käynnistettäisiin teemoilla elinvoima ja yrittäjyys, hyvinvointi sekä kylät ja asuinalueet. Mutta mitä kumppanuuspöydät käytännössä tarkoittaisivat?

Ajatus Sysmän kumppanuuspöydistä pohjautuu Lahden kaupungin kokemuksiin, jossa vastaavanlaisia yhteistyöfoorumeita on ollut toiminnassa jo useamman vuoden.

– Ajatus on lähtenyt Lahdesta, jossa kumppanuuspöytiä on perustettu kaupungin eri alueille, kertoo Timo Seppänen, joka on Sysmään tehdyn aloitteen taustalla.

– Kumppanuuspöydät ovat yhteistyöfoorumeita, joissa kuntalaiset, yhdistykset ja yritykset voivat tuoda esiin näkemyksiään, ideoitaan ja huoliaan kunnan asioista, hän kuvaa.

Lahdessa kumppanuuspöytien toimintaan haetaan avoimella haulla mukaan asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä, ja kaupungin puolelta toimintaa koordinoi osallisuuskoordinaattori. Mukana olevilla kumppanuuspöydillä on myös käytössään pieni kokous- ja tapahtumabudjetti, jonka turvin on järjestetty esimerkiksi kaikille avoimia asukastilaisuuksia.

– On tärkeää, että kaupunki tai kunta ottaa kumppanuuspöydät aidosti mukaan asioiden valmisteluun eikä pidä niitä vain muodollisina kuulemisfoorumeina, kertoo Lahdessa toimintaa läheltä seurannut Jaana Leppäkorpi.

– Lahdessa ilmapiiri on ollut selvästi kiinnostunut ja myönteinen. Vaikka kumppanuuspöydät eivät tee varsinaisia päätöksiä, ne tuovat kunnan asiat lähemmäs kuntalaisia ja madaltavat kynnystä osallistua päätöksentekoprosessiin, hän toteaa.

– Sysmässä on varmasti paljon järjestöjä, yrityksiä ja aktiivisia asukkaita, jotka voisivat mielellään osallistua esimerkiksi kunnan strategiatyöhön kumppanuuspöytien kautta, Seppänen ja Leppäkorpi arvioivat.

Käytännössä kumppanuuspöydät toimisivat säännöllisesti kokoontuvina yhteisöfoorumeina, joihin toivottaisiin kunkin teeman kannalta keskeisiä sidosryhmiä. Kumppanuuspöydät eivät olisi virallisia päätöksentekoelimiä, mutta ne tukisivat kunnan elinvoimatyötä ja kokoaisivat paikallisen osaamisen yhteen. Avoimen ja tasapuolisen haun kautta toimintaan pyrittäisiin varmistamaan, että mukaan toimintaan pääsee mahdollisimman monipuolinen joukko kuntalaisia ja toimijoita.