RUNORAUHA –pajat vievät joogan ja kirjoittamisen äärelle

Maanantaina 9.12. ja tiistaina 10.12. kello viiden iltahämärässä koetaan jälleen uudenlaisia kulttuurielämyksiä Sysmässä ja Hartolassa. Hidasta yin-joogaa ja luovaa kirjoittamista yhdistävä RUNORAUHA-työpaja kutsuu yhdessäoloon ja rauhoittumiseen. Päijät-Hämeen kulttuuriverkko –hankkeen viimeisenä kulttuuritekona Sysmään, Hartolaan ja Heinolaan on hankittu kahden kokeneen sanataide- ja joogaohjaajan vetämät työpajat, jotka eivät vaadi osallistujiltaan aiempaa kokemusta joogasta tai kirjoittamisesta.

Ainutlaatuinen työpaja vie osallistujat joogamattomatkalle, jonka aikana kirjoitetaan intuitiivisesti ja tehdään rauhallisia joogaharjoituksia lattiatasossa. Ammattitaitoisessa ohjauksessa ja turvallisessa kannattelevassa ilmapiirissä osallistuja saa löytää luovuuden lähteille, kokea sisäistä rauhaa ja yhteisöllistä läsnäoloa. Työpaja on suunnattu yli 16-vuotiaille.

Työpajan vetäjät ovat lahtelaisia moniosaajia ja kokeneita kulttuuriammattilaisia. Auli Kokkonen on mm. graafikko, joogaopettaja ja runoilija. Lealiisa Kivikari on pitkänlinjan runoilija, käsikirjoittaja, sanataideopettaja ja kirjallisuusterapiaohjaaja.

Runorauhatyöpajat: Sysmän Teatteritalo (Väihkyläntie 1) ma 9.12. klo 17.00-20.30 ja tiistaina 10.12. Hartolan Itä-Hämeen opisto (Kaikulantie 90) klo 17.00-20.30. Heinolassa paja järjestetään ke 11.12. samaan kellonaikaan Kyläpirtillä (Vanhatie 34). Ennakkoilmoittautuminen to 5.12. mennessä osoitteeseen auli.kokkonen@gmail.com

Riikka Junttila, kirjastonjohtaja, Sysmä kunnankirjasto

Pilkahduksia omaishoitajien 24/7-arjesta

Helena Mäkinen
HARTOLA, SYSMÄ

Omaishoitajien viikkoa vietetään tänä vuonna 25.11.-1.12. Viikon aikana kannattaa tutustua puhuttelevaan valokuvanäyttelyyn Hartolan kirjastossa 8.12. saakka ja Sysmän kirjastossa 20.12. saakka.

Näyttelyn valokuvat ovat Linnea Suutarisen ikuistamia. Kuvat kertovat omaishoitoperheiden arjesta enemmän kuin tuhat sanaa. Ne herättävät monenlaisia tunteita ja ajatuksia myös meissä, joilla ei juuri nyt ole elämässä vastaava tilanne. Kuka tahansa meistä voi joutua hoidettavaksi tai hoitajaksi jossain elämän vaiheessa.

Valokuvanäyttelyn kuvat kertovat siitä valtavasta merkityksestä, joka omaishoitajien työllä on sekä niille, joita he hoitavat että myös koko yhteiskunnalle. Heidän työtään arvostetaan lähinnä vain juhlapuheissa. Rahallinen korvaus niillekin, jotka ovat tehneet omaishoidon tuesta sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on mitättömän pieni, jos lasketaan, mitä avuntarvitsijoiden laitoshoito maksaisi. Ja moni hoitaa omaistaan ilman sopimuksen antamaa tukea. Mutta omaishoitajalle tärkeintä on hoitaa omaa läheistä, joka ei ilman apua selviäisi arjestaan.

Näyttelyn ovat toteuttaneet yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry.

Marketta Kitkiöjoki – Miten vuosi on mennyt?

Samuli Simula
SYSMÄ

Miten vuosi on mennyt?
–Olen elänyt yksityishenkilön elämää vuosikymmenien julkisen työn jälkeen. Aikaa on ollut omiin asioihin. Olen voinut kiinnostukseni mukaan seurata monipuolisesti mediaa, yhteiskunnallisia uutisia, talouskeskustelua ja mm. sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaisia kysymyksiä hyvinvointialueuutisoinnin yhteydessä.

Tuliko lepo tarpeen?
–Tosiasiassa en ollut levon tarpeessa. Jatkuva muutos piti kiinnostusta yllä kuntatyössäni. Eläkkeelle pääsyä en koskaan ehtinyt toivoa työelämäni aikana. Työni ei ollut fyysisesti raskasta

Missä muutos arjessa näkyi/tuntui eniten?
–Olen voinut itse valita, mitä teen.

Oletko löytänyt uusia harrastuksia?
–Työhistoriani tuoma kokemus ja osaaminen on tuonut ajankohtaisen luottamushenkilöehdokkuuden hyvinvointialuevaaliin.

Kun sinusta puhutaan niin melkein aina sinut yhdistetään kumppaniisi, mitä ajatuksia herättää?
–Elämänkumppanini on minulle hyvin rakas ja tärkeä. Järvinen on kokenut ja osaava, laajasti verkostoitunut kunta- ja aluepoliitikko ja yritysmaailman toimialansa luottamushenkilö.

Perheen sisällä kaksi poliittisesti aktiivista. Mikä merkitys?
–Itse olen tullut poliittisen ryhmän jäseneksi ja toimintaan mukaan vasta keväällä 2023 ensimmäistä kertaa elämässäni. Olemme Järvisen kanssa hyvä tiimi, jossa kummallakin on omat vahvuutensa. Emme kilpaile keskenämme. Keskustelua käymme kaikesta ajankohtaisesta.

Mikä on vahvin puolesi?
–Henkinen kantti.

Missä parannettavaa?
–En ole käytännön töissä kovin hyvä. En ole tainnut ehtiä riittävästi treenaamaan.

Intohimosi?
–Jaksan aina kiinnostua perennoista, Järvisestä ja 70-luvun ns. paksusta taidelasista. Kerään Pertti Santalahden Humppilan lasille suunnittelemia lasiesineitä. Niitä on aikamoinen kokoelma, ei niin arvokas kuin todella rakas. Hän suunnitteli mm. kynttilänjalkoja kolmea eri kokoa. Minulle on niitä n.150 kappaletta. Korkein malli on todella harvinainen. Niitäkin minulla on yhdeksän.

Tarua vai totta? ”Järvinen aina puhelimessa”
–Totta. Hänelle on aina asiaa ja hänellä on asiaa. Minullekin muistaa soitella – joskus.

Erityistaito/-osaaminen?
–Olen oppinut lämmittämään kaakelitakkaani. Tulen syttyttämisessä on kyllä pientä taistelua vielä silloin tällöin.

Milloin oikeudessa tulee päätös irtisanomisesta?
–Hallinto-oikeuden keskimääräinen asioiden käsittelyaika on n. 1 vuosi 2 kk.

Mitä teet ensimmäiseksi, kun päätös tulee, jos sinulle suotuisa päätös? Jos ei suotuisa?
–Soitan Järviselle molemmissa vaihtoehdoissa. Tutustun päätökseen perusteluineen. Asia on minulle myös juristina kiinnostava.

Miten tämä keskeneräinen asia vaikuttaa arkeesi?
–Silloin tällöin asia nousee keskusteluun kuntalaisten kanssa.

Mikä on agendasi?
–Olen aina ollut maaseutukunnan asukkaiden palvelujen saatavuuden puolustaja. Sysmän sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistus on paras näyttö tästä. Vaati suurta rohkeutta ja määrätietoisuutta esittää ja viedä asia päätökselle, mutta näin palvelut saatiin säilytettyä lähellä.

Olet ehdokkaana aluevaaleissa, mistä kipinä?
–Hämeen Kokoomuksen toiminnanjohtaja oli keksinyt pyytää minua ehdokkaaksi. Perusteluina oli pitkä työkokemus kuntahallinnossa ja sote-palveluiden järjestämisasioissa sekä juristin koulutus. Olen ollut kuntajohtajana myös mukana hyvinvointialuetta valmistelevissa työryhmissä ja väliaikaisessa viranomaistoimielimessä VATE:ssa jäsenenä ennen ensimmäisiä aluevaaleja.

Mikäli paikka tulee niin millaisilla tavoitteilla?
–Palvelujen saatavuuden turvaaminen hyvinvointialueen asukkaille, ikääntyneen väestön tarpeiden huomioiminen, Sysmän sosiaali- ja terveyspalveluiden sopimuksen toteuttaminen.

Osallistutko tulevan kevään 2025 kuntavaaleihin?
–En ole vielä ehtinyt miettiä tätä asiaa.

Taidetta Sysmän maaseudulta

Nikkaroisissa asuva taide – ja käsityöyrittäjä Tarja Lampinen kertoo luonnon ja perinnemaisemien toimivan inspiraationa maalauksille. Vuonna -97 perustetun yrityksen toimintaa olikin luontevaa jatkaa, kun Lampinen vuonna 2005 muutti takaisin lapsuudenmaisemiinsa – paikkaan, joka on pullollaan inspiraation aiheita. – Ja muutenkin, täällä on hyvä elää, Lampinen toteaa.

Lampisen tauluissa kuvataan maisemien lisäksi rakennuksia, eläimiä ja lapsia. Maalaustekniikan hän kertoo hioutuneen vuosien varrella. Taulut maalataan akryyli-, spray– ja kohomaaleilla, jotta pinnasta tulee elävä. Työ käsitellään lopuksi fiksatiivilla, joka varmistaa pinnan säilymisen hyvänä.

– Toisinaan saatan testata tauluja ulkona auringossa pidempiäkin aikoja. Taulun pinnan on oltava kestävä, sillä en halua värien haalistuvan. Maalauksen tulee kestää vuodesta toiseen.

Taidesuunnakseen Lampinen päättelee realistisuuden naivismin keinoin.

– Maalaan aiheet elävästä elämästä, joten ne ovat todellisia. Ilmaisutyyliini on sen sijaan hieman naivistinen (lapsekas, vilpitön -Wikipedia). Haluan luoda töistäni mielenmaailman ja muistojen kaltaisia, johon tyyli sopii hyvin.

Lampisen taidetta ostaville asiakkaille ei ole keski-ikää, sillä siihen on helppo samaistua. Eräs asiakasryhmä on kuitenkin isovanhemmat, jotka ostavat töitä lapsenlapsilleen.

– Se on tapa näyttää jälkipolville, millaista elämä oli vaikkapa mummon lapsuudessa. Taulu on arvokas lahja, joka kestää aikaa ja muistuttaa antajastaan silloinkin, kun tätä ei enää ole.

Esimerkiksi Tarja Lampisen taidetta –Facebook sivut ovat helppo väylä tutustua töihin, mutta pääsääntöisesti tauluja myydään näyttelyistä. Lampisen teokset ovat olleet ahkerasti esillä ympäri Suomen. Tällä hetkellä näyttelyitä on Heinolassa (Mennyt aika mielessäin 30.11 asti, Kädentaitajien elämyspuoti) ja Kouvolassa (Alla ihanan taivaan 31.12 asti, Kymen paviljonki). Ilman näyttelyitä taideyrittäminen ei onnistuisi.

–Taitelijayrittäjyydessä on omat haasteensa, mutta saan kuitenkin elää omannäköistäni elämää ja tehdä työtä, josta aidosti nautin, Lampinen summaa.

Väestönsuoja omassa pihassa

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän ja Heinolan rajalle Pääsinniemen tien läheisyyteen valmistui kesän aikana väestönsuoja. Valtakunnallista huomiota saavuttanut yksityinen hanke on tässä koossa Suomessa ainutlaatuinen. Sen arkkitehtina toimi Pekka Rajajärvi, joka toteaa työurallaan olleensa mukana noin 20 000 väestönsuojan perustamishankkeessa.

Rajajärven voi sanoa olevan alansa ykkönen Suomessa. Sen hän myönsi itsekin. Noin 40 vuoden työura alalla sisäministeriössä väestönsuojavastaavana, työskentelyn jatkuessa edelleen eläkepäivinä, sekä massiivisen tietoteoksen ”Väestönsuojien rakentamisen historia ja käsikirja 1927-2016” kirjoittaminen antavat Rajajärvelle kaiken tietotaidon mitä väestönsuojan rakentamiseen tarvitaan.

Nuoramoisten kylältä kymmenisen kilometriä hiekkateitä ja ollaan Keskinen -nimisen järven rannalla. Heinolan alueelle Rajajärvi kertoo olevan matkaa noin 50 metriä. Piha-alueella on siisti, kookas, varastolta näyttävä rakennus, joka paljastuu joksikin ihan muuksi.

-Ostanko uuden sähköauton, kun vanha Volvoni toimii täysin, vai rakennanko väestönsuojan?

Rajajärven pohdinta viime vuodenvaihteessa kääntyi väestönsuojan rakentamiseen.

Huhti-toukokuun aikana hän selvitti rakentamisen kustannukset ja kesäkuun alussa rakennuslupa laitettiin vireille. Itse rakentamisprojekti kesällä oli hämmästyttävän nopea. Elementit olivat pystyssä ja katto valettuna elokuun puolivälissä. Syyskuussa oli valmista ja viime viikon tiistaina oli pienimuotoinen vihkiäistilaisuus. Väestönsuoja on Rajajärven oma hanke, mutta sisäministeriö oli hyvin tietoinen asiasta ja seurasi hanketta suurella mielenkiinnolla.

Väestönsuojelu on nykyisessä maailmantilanteessa erittäin ajankohtainen aihe. Tämä tai oman perheen tai lähiseudun asukkaiden suojelu kriisitilanteessa oli vain yksi tekijä väestönsuojan toteuttamisessa. Hanketta voidaan helposti monistaa.

-Tätä voidaan käyttää koulutustarkoituksiin ja tehdä vaikka miehityskoe. Ulkomaillakin ollaan kiinnostuneita, Ukrainaan tästä on jo viety knowhowta, Rajajärvi kertoo.

Hän teetti rakentamisesta myös videon.

Kuvassa: Pekka Rajajärvi on Suomen paras alan asiantuntija. Ulkovarastomaisen kuoren alta paljastuu viimeisen päälle oleva väestönsuoja. 

Faktoja:
-Suomi on väestönsuojelun mallimaa, väestönsuojia on noin 50 500 ja suojapaikkoja 4,8 miljoonaa
-Rajajärven suoja on 66-neliöinen, paikkoja on 88 hengelle
-Kaikki on tehty tarkasti suomalaisten määräysten mukaisesti
-Rakentamisessa käytettiin 200 tonnia betonia ja yhdeksän tonnia terästä
-Kokonaisbudjetti noin 160 000 euroa
-Lisäkustannuksia toi rakennuksen julkisivuverhoilu