HARTOLA
Kyösti Piippo
Sunnuntaisen Hartolan kirkkokonsertin esiintyjänimet vaikuttivat alkuunsa mielenkiintoisilta, suorastaan erikoisilta. Harvemmin Matti Esko ja Jope Ruonansuu ovat asettuneet alttarin eteen kirkossa musisoimaan. No, tämä oli herroille vasta toinen kerta; ensimmäinen kirkkokonsertti pidettiin Jopen kotikaupungin Heinolan kirkossa. Nyt oli vuorossa hänen mökkikuntansa kirkko. Jatka lukemista ”Hartolassa julkkiksia”
HARTOLA
Anna Onali-Ovaska
Hartola on saamassa kauan kaivattuja uusia työpaikkoja. Tämä onnenpotku on seurausta tilaelementtitehtaan yrityskaupoista. Elementtitehtaan uusi omistaja on Pyhännän rakennustuote, joka ilmoitti viime viikolla ostaneensa tehtaan Stora Ensolta. Kauppasumma ei ole julkinen.
Tuoreet yrityskaupat lupaavat Hartolalle hyvää.
-Uskomme puurakentamisen kasvuun. Kaikki merkit viittaavat siihen, että tehtaaseen on palkattava jonkin verran lisää väkeä. Lisätyövoiman tarve selviää lähiviikkoina, kertoo Markku Koivuniemi Pyhännän rakennustuote oy:sta.
Tällä hetkellä Hartolan tehdas työllistää noin 40 henkeä.
Yrityskaupan jälkeen siitä tuli osa PRT-Forest-konsernia, joka omistaa myös puisia suurelementtejä valmistavan tehtaan Pyhännällä Pohjois-Pohjanmaalla. Konserni työllistää noin 650 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2015 oli reilut sata miljoonaa euroa.
Koivuniemen mukaan Hartolaan siirretään välittömästi osa Pyhännän tehtaan tilauskannasta. Ratkaisu tarkoitta sitä, että Hartolassa aletaan valmistaa tilaelementtien lisäksi myös suurelementtejä.
-Tilaelementit ovat täysin uusi asia meidän tuoterepertuaarissamme. Se on selkeä vahvuus meille, Koivuniemi luonnehtii.
Tilaelementti on valmis laatikko, josta on useimmiten viimeistelty myös sisätilat. Tilaelementeistä voidaan koota rakennuspaikalle valmis talo melko nopeasti sijoittamalla elementtejä vierekkäin ja kasaamalla niitä päällekkäin. Suurelementit ovat valmiita osia, jotka liitetään toisiinsa vasta rakennuspaikalla.
Puisia elementtejä käytetään erityisesti asuintalojen kuten rivi-, luhti- ja kerrostalojen rakentamiseen.
Hartolan tehtaan osto houkutti Pyhännän rakennustuotetta kahdesta syystä.
-Tehdas ei vaatinut merkittäviä lisäinvestointeja. Lisäksi Hartolalla on hyvä sijainti. Markkinat eli Helsinki, Turku ja Tampere ovat suhteellisen lähellä, Koivuniemi sanoo.
Yrityskauppojen lisäksi Pyhännän rakennustuote ja Stora Enso sopivat puurakentamiseen liittyvästä yhteistyöstä. Stora Enso investoi parhaillaan Varkauteen rakennettavaan LVL-tehtaaseen, jossa valmistetaan viilutettua puuta. Sitä aiotaan hyödyntää jatkossa myös Hartolassa.
SYSMÄ
Kyösti Piippo
Sysmän Suvisoiton hallituksen puheenjohtaja Terhi Hildén ja tuottaja Maria Luts tarkastivat talkoojoukkojensa valmiuden kesän tapahtumaan viime viikolla ja totesivat sen kelvolliseksi.
–Hannu Koskenniemen vetämän logistiikkaryhmän koko voisi kasvaa muutamalla rotevalla miehellä ja ehkäpä pari järjestysmieskortin omaavaa henkilöä ottaisimme mielellämme mukaan tiimiin, listaa Maria Luts pienet lisätarpeet.
Talkooryhmän palaveriin osallistui suuri joukko vuosikausia tapahtuman eteen uurastaneita vapaaehtoisia, mutta järjestäjien iloksi muutama uusikin kasvo oli saapunut paikalle. Vaikka useimmat talkoolaiset tekevät kaikenlaisia töitä, puheenjohtaja Hildén kartoitti tilannetta jonkinverran myös sektoreittain vastuiden mukaisesti; majoitus (Vappu Peltola, Riitta Vuorio), talous- ja markkinointi (Liisa Eskelinen), logistiikka (Hannu Koskenniemi, Esa Vuorio), emäntä (Raili Salonen), kahvitus (Pirkko Salmenniemi, Aili Lampinen), toimisto (Sirpa-Liisa Schildt). Marian apuna aloittaa kesäkuun lopulla Lahden konservatorion oppilas Saula Baski. Puheenjohtaja itse lupasi häärätä aina siellä, missä apua akuutisti tarvitaan.
Paikalla ollut Sakari Korhonen kertoi alunpitäen vapaahtoistyön toimineen periaatteella ”kyllä se onnistuu” ja samalla linjalla jatketaan tänäkin kesänä.
Kaija Hildén, Eeva Hirvikoski ja Riitta Kuisma ovat lähdössä mukaan Suvisoittoon ensikertalaisina. Kaikilla on kyllä kokemusta vapaaehtoistyöstä eri tahoilla.
–Talkootyö on Sysmässä vanhaa perua ja yhdessä tekeminen antaa tietynlaista tyydytystä, perusteli Kaija Hildén mukaantuloaan.
–Itse mukana olevana huomaa konkreettisesti sen, kuinka paljon talkootyötä Suvisoitossa tehdään, totesi myös hallitustyössä mukana oleva Eeva Hirvikoski.
–Asun Kirkkonummella, mutta vietän aina kesät Sysmässä. Olen oikein mielelläni lähdössä mukaan tähän projektiin, sanoi Riitta Kuisma.
Kaikkia uusia talkoolaisia innostaa mukaan tietysti musiikki ja he sanovat jo suunnittelun tässä vaiheessa talkooporukan hyvän fiiliksen tarttuneen jokaiseen.
–Kyllä kaikki onnistuu ja iloisella mielellä!
Tilaisuuden lopuksi Maria Luts esitteli joukoilleen kesän ohjelmiston konsertti konsertilta.
SYSMÄ
Anna Onali-Ovaska
”Älä tie täneä miteä, minkä voet siirteä huomiseks.” Hämäläinen hitaus ja pilke silmäkulmassa olivat yrittäjä Mervi Kuusipohjan ohjenuora, kun hän poimi sysmäläisiä sutkautuksia avaimenperiin ja jääkaappimagneetteihin.
Nyt ovat valmiina ensimmäiset erät sutkautuksilla höystettyjä tuotteita. Niitä on myynnissä kolmessa paikassa: Sysmän kirjakaupassa, leirintäalueella ja Pinxinmäellä.
Idea Sysmän murteen hyödyntämiseen tuotteissa lähti lentoon tänä keväänä. Kuusipohja lainasi kirjastosta E.J. Ellilän kirjan Tehty seisoo ja sanottu pysyy. Vuonna 1957 ilmestyneeseen oppaaseen on koottu kunnioitusta herättävä määrä sysmäläisiä sanontoja.
Niiden joukosta Kuusipohja poimi osuvimmat ja alkoi kaivertaa niitä avaimenperiin ja jääkaappimagneetteihin.
-Liian rumat ja roisit karsin pois. Tuotteisiin päätyivät sellaiset mietelauseet, jotka ovat hauskoja ja kuvaavat hämäläistä laiskuutta. Ja tietysti mukana piti olla sahtiakin, Kuusipohja kertoo työpajallaan Sysmän teollisuusalueella.
Täällä pajalla hän työskentelee apunaan työntekijä Jenna Sunell. Tärkein työkalu on laser-kone, jolla koivuvaneri ja akryyli leikataan sopiviksi paloiksi. Kone myös kaivertaa mietelauseet paikoilleen.
Loppu on käsityötä. Esimerkiksi jääkaappimagneetit on pussitettava yksi kerrallaan.
Kuusipohjan Sysmän murteella koristamia tuotteita saa vain omalta paikkakunnalta, eikä Kuusipohja lupaa laittaa niitä valtakunnalliseen levitykseen jälleenmyyjille.
Se ei kannata, koska useimmat sanonnoista eivät aukea vieraspaikkakuntalaisille. Esimerkiksi konu, köpsä ja öylönen ovat sanontoja, joiden sisällöstä Itä-Hämeen ulkopuolelta tulevan henkilön on vaikea päästä perille.
-Ei sanonnoilla tarkoiteta pahaa. Kaikki nämä sanat (köpsä, konu, öylönen) ovat sisällöltään hyväntahtoisia, Kuusipohja määrittelee.
HARTOLA
Kyösti Piippo
Yli kolmekymmentä henkilöä kokoontui aurinkoisessa säässä Mikko, Kalervo ja Maija-Liisa Mamian pihapiiriin Hartolaan siunaamaan maahan tämänkeväinen kylvö. Toukosiunauksella on pitkät perinteet; se tehtiin aikoinaan ns. käyntipäivinä rukoussunnuntain ja helatorstain välillä. Tuolloin mentiin kulkueena paikkakunnan pelloille papin johdolla, rukoiltiin yhdessä sadon puolesta ja siunattiin touko. Tilaisuudessa siunattiin kylän tai pitäjän kaikki pellot yhteisesti.
Mikko Mamian toivotettua väen tervetulleeksi, Hartolan Eläkeliiton puheenjohtaja Anja Koskinen kertoi hiukan hartolalaisen toukosiunauksen historiaa. Perinne heräsi Suomessa uudelleen eloon Itä-Suomessa v. 1999 ja jo samana vuonna siunattiin touko myös Hartolassa Ansion kartanon pellolla kirkkoherra Mika Riikosen johdolla.
Toukosiunauksen järjestelyistä ovat vastanneet kulloisenkin talon isäntäväen lisäksi seurakunta, MTK ja Eläkeliitto.
Yhdessä lauletun Suvivirren jälkeen seurakuntapastori Katri Ylönen piti siunauspuheen. Hänen puheenvuoronsa ydinsanoma oli Raamatun sanat ”niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu”.
Ylönen kertoi selailleensa ennen tilaisuutta Maaseudun Tulevaisuus -lehteä, missä todettiin kevään olleen suotuisan kylvöjen suhteen.
–Kaikki siemenet alkavat olla pellossa, enää tarvitaan pientä sadetta.
Ylönen tähdensi, että kasvua ei ihminen juurikaan voi jouduttaa, se etenee omaan tahtiinsa ja olemme Jumalan armon varassa.
Pastori Ylönen uskalsi ottaa myös kantaa EU:n tiukkoihin direktiiveihin.
–Tuottajien on vaikea suunnitella tulevaisuutta poukkoilevan maatalouspolitiikan vuoksi. Heidän on kuitenkin sinnikkäästi jatkettava viljelemistä, olipa tilanne mikä hyvänsä.
Puhuja toivoi poliittisille päättäjille viisautta ja toivoi tuottajien yhteisesti masinoiman traktorimarssin edesauttaneen asiassa.
–On itsestään selvää, että pöydässä on ruokaa – jostakin se tulee. Ilman maan kasvua ei ruokaa saada kauppojen hyllyille ja sieltä edelleen pöytään, päätti Katri Ylönen puheensa.
Loppuvirren aikana MTK Hartolan puheenjohtaja Tuomo Liukkonen suoritti symbolisen toukokylvämisen. Tilaisuuden päätteeksi osallistujat kutsuttiin kahville Mamian perheen sisätiloihin.
Tuomo Liukkosen omilla pelloilla Metsäkoskella kasvaa vehnää, kauraa ja rypsiä. Mikko Mamian pellot tuottavat kauraa ja nurmea, mitkä menevät rehuksi lähistöllä olevalle karjatilalle.
