UUTISET

Kauneudenhoito pitäisi nähdä laajemmin, kokonaisvaltaisemmin. Tätä mieltä on Linna-Hotellin yrittäjä Päivi Koskela.

-Toisen ihmisen kosketus tuottaa hyvää oloa ja poistaa stressiä. Esimerkiksi kasvohoito on paljon muutakin kuin pelkkää kasvojen hoitoa, Koskela sanoo.

Hän uskoo ihmisen kokonaisvaltaiseen hoitoon. Siksi Linna-hotellin kauneushoidoissa panostetaan paitsi itse hoitoon, myös tunnelmaan, valoon, musiikkiin ja tuoksuun.

Hoitojen kirjo on laaja aina turvesaunasta mindfulnessiin ja rentoutusretriitistä aikuisten unikouluun.

Unikoulussa opetellaan stressinhallintaa ja etsitään hyvän yöunen avaimia. Unikoulut on suunnattu yrityksille, jotka lähettävät Hartolaan 10-20 hengen ryhmiä.

-Ihmiset ovat stressaantuneita. Unikoulun osallistujat ovat valikoituneet tänne työterveyshuollon kautta. He ovat jo kokeilleet muita keinoja, Koskela sanoo.

Linna-hotellin erinomainen puoli on paikan sijainti rauhallisessa ympäristössä, luonnon keskellä.

-Unikoulun pito keskustahotellissa ei onnistuisi, Koskela sanoo.

Puitteet unikouluille luodaan Linna-Hotellissa, mutta niiden järjestämisestä vastaa lahtelainen 4event-yritys.

-Unikoulu pohjautuu First-beat-analyysiin, jossa mitataan ihmisen sykevälivaihtelua. Sykevaihtelulla mitataan stressiä ja palautumista. Samalla ihminen pitää päiväkirjaa, jotta näemme miten erilaiset tapahtumat vaikuttavat häneen, kertoo myyntijohtaja Tarmo Kemppainen 4eventistä.

Unikoulussa opetellaan mielenhallintaa ja rentoutumista psykologin ja NLP-asiantuntijan kanssa.

Stressin poisto ja rentoutuminen ovat nyt trendejä, mutta Päivi Koskela kiinnostui aiheesta jo kauan ennen kuin mindfulness-sanaa edes tunnettiin Suomessa.

-Kiinnostuin näistä asioista 15 vuotta sitten, kun olin Vierumäellä ravintolatoiminnan johtajana. Oma kiireinen elämänrytmi sai kiinnostumaan esimerkiksi joogasta.

Yrittäjänä Koskela totisesti tietää, mitä stressi on. Mutta nykyään hän pystyy hallitsemaan sitä. Pienessä mittakaavassa auttavat esimerkiksi kymmenen minuutin joogatuokiot. Aikataulusyistä ohjattuun joogaan pääsy ei ole mahdollista, mutta ratkaisuksi on löytynyt nettijooga.

Laajemmin katsottuna stressin hallinta onnistuu, kun työpaikka on viihtyisä. Koskela asuu noin puolen kilometrin päässä johtamastaan hotellista – ja viihtyy työpaikallaan myös työvuorojensa ulkopuolella. Vapaa-aikana hän saattaa poiketa saunaosastolle tai käydä pitkäkseen matalataajuusvärähtelyä tuottavalle hoitopöydälle.

-On tärkeää elää hetkessä eikä murehtia menneitä tai tulevia. Sitä asennetta opettelen joka päivä, hän sanoo. AO-O

Matalataajuushoito rentoutti
Kokeilen matalataajuiseen värähtelyyn perustuvaa Neurosonic-hoitoa ensimmäistä kertaa elämässäni Linna-Hotellissa. En tiedä mitä odottaa, kun käyn pitkäkseni hoitopöydälle.
Hoitopöytä alkaa värähdellä. Värähdykset etenevät aaltomaisesti jaloista päätä kohti. Musiikki rauhoittaa. Suljen silmäni heti 20-minuuttisen hoidon alussa.
Menneinä vuosina olen ollut todella stressaantunut. Työ uutistoimistossa tarkoitti tiukkoja dead lineja. Sähkeen kirjoittamiseen oli aikaa pahimmillaan muutamia minuutteja. Näin jälkeenpäin hieman ihmetyttää, miten olen selviytynyt työpäivistä. Vuosiin en hengittänyt syvään muuten kuin urheillessa. Vaikka pahin stressi purkautuu olosuhteiden helpottuessa, kiire jättää jälkensä ihmiseen. Minä käytin viisi vuotta purentakiskoa joka yö.
Purenta vaivaa yhä ajoittain. Siksi minua ilahdutti, kun matalataajuusvärähtely rentoutti leukaperät. Hoito vei muutenkin mennessään, koska olin vähällä nukahtaa hoitopöydälle.
Valmistajan mukaan Neurosonic-hoidon teho perustuu siihen, että värähtely vaikuttaa autonomiseen hermostoon. Elimistön sympaattisen toiminnan vähenemisen sanotaan lievittävän kipua. AO-O

Sysmän Siwassa eletään epävarmoja aikoja, koska kauppa on Kilpailuviraston vaatimuksesta myynnissä. Kaupanteon jatkuminen kivitalossa on nyt kiinni siitä, uskaltavatko Keskon kilpailijat investoida Sysmään ja perustaa Siwan paikalle oman myymälänsä. Jos ostajia ei löydy, Kesko voi halutessaan jatkaa kaupanpitoa kiinteistössä.

Kilpailuvirasto määräsi Sysmän Siwan myytäväksi sen jälkeen, kun Kesko viime viikolla ilmoitti ostaneensa Suomen Lähikaupalta Siwat ja Valintatalot. Valtaosa myymälöistä, noin 600 kappaletta, muutetaan K-marketeiksi.

Loput 60 myymälää, mukaan lukien Sysmän Siwa, Kilpailuvirasto määräsi myytäväksi. Kilpailuviraston mukaan myyntilistalle päätyivät sellaiset kaupat, jotka Keskon omistuksessa vääristäisivät paikkakunnan kilpailua.

-Sysmässä tilanne on se, että kymmenen kilometrin säteellä on vain kaksi toimijaa: Kesko ja S-ryhmä, toteaa erikoistutkija Olli Kauppi Kilpailuvirastosta.

Kilpailuviraston vaatimukset voi Sysmän kaltaisilla paikoilla tiivistää pähkinänkuoressa siten, että Keskon ja S-ryhmän lisäksi paikkakunnalla pitäisi toimia jokin kolmas kauppaketju, jotta Kesko saisi ottaa Siwan suoraan omaan käyttöönsä ja perustaa siihen K-marketin.

Nyt kysymysmerkiksi jää, löytyykö Siwalle ostaja. Kaupin mukaan on mahdollista, että Sysmän tapauksessa S-ryhmä ei voisi olla ostaja juuri kilpailun vääristymisen takia. Näin ollen ostajaehdokkaita voisivat olla esimerkiksi Lidl ja M-ketju.

Ostaja pitää löytyä ja kaupat tehdä määräajassa, mutta määräaikaa ei ole kerrottu julkisuuteen.

-Aikaraja on Keskon liikesalaisuus, kertoo tutkimuspäällikkö Maarit Taurula.

Jos Kesko ei löydä myymälälle ostajaa määräajassa, alkaa myyntiä toteuttaa kaupan osapuolista riippumaton uskottu mies. Myymälöille ei ole asetettu minimikauppahintaa.

Miten Kesko näkee Sysmän myymälän tulevaisuuden, kuinka realistista on löytää sille ostaja?

-Se on hyvin haastava prosessi, uskoisin näin, toteaa Keskon aluejohtaja Antti Palomäki.

Henkilöstöön yrityskauppa vaikuttaa siten, että K-marketeiksi siirtyvien myymälöiden henkilökunta siirtyy Keskon palkkalistoille vanhoina työntekijöinä.

Myynnissä olevien kauppojen henkilöstö sen sijaan joutuu elämään jännityksessä. Löytyykö kaupalle uusi ostaja, onko mahdollista siirtyä Keskolle muihin tehtäviin, vai onko edessä se pahin vaihtoehto?            AO-O

–Kiviä ja multaa on käännelty ja siirrelty paikasta toiseen, tehty istutuksia, rakenneltu erilaisia lehtimajoja ja aurinkokelloja, kuvailee Liisa Pöntinen pientä osaa PerennaPuutarha Pöntisen ympäristössä tehdyistä töistä.

–Kovaa, mutta iloista työtä!

Tehty työ on nyttemmin huomioitu laajemmaltikin, sillä Ravioskorvessa sijaitseva puutarha sai Vuoden Avoin Puutarha -tunnustuspalkinnon viime viikonvaihteen Piha & Puutarha messutapahtumassa Turun Messukeskuksessa. Tunnustus luovutettiin nyt neljättä kertaa kesän Avoimet puutarhat -tapahtuman pohjalta.

Raati oli valinnassaan yksimielinen, sillä puutarha täytti tunnustuksen saajalle asetetut kiteerit erinomaisesti. Puutarhassa toteutetun tapahtumapäivän aikana paikalla kävi yli sata kävijää  ja valintaperustana olleet muutkin elementit täyttyivät erinomaisesti; huolellinen valmistautuminen, aktiivinen mukanaolo tapahtumassa, vuorovaikutus kävijöiden kanssa ja tapahtuman kehittämiseksi annetut ehdotukset sekä tiedottaminen. Lisäksi puutarhan elämyksellisyys oli keskeinen valintaperuste.

Raati sai pohdittavakseen kaikkiaan 45 ammattipuurhanyrittäjän hakemusta, joista kalkkiviivoille valittiin kolme. Ja kuten todettiin, PerennaPuutarha Pöntinen oli raadin yksimielinen valinta voittajaksi.

–Koko valintashow meinasi mennä ohitse, sillä meiltä jäi aluksi vastaamatta annettuihin kysymyksiin. Vasta niitä uudelleen pyydettäessä elimme leikissä mukana, naureskelee Hannu Pöntinen.

Liisa ja Hannu Pöntisen puutarha on n. 500 lajiketta käsittävä perennenoihin erikoistunut viljelmä Sysmän Ravioskorvessa. Elämyksellinen pihapuutarha on Liisa Pöntisen suunnittelema ja se on rakennettu yhteistyössä aviomies Hannun kanssa. Alueella toimii varsinaisen puutarhatoiminnan lisäksi kahvila ja näytepuutarhassa pidetään konsertteja ja erilaisia teematapahtumia. Puutarha on rakennettu v. 1985 ja sitä on laajennettu vähitellen vuosikymmenien kuluessa. Puutarhaan on perustettu onnistuneesti omat alueensa mm. aurinkoa tarvitseville lajeille, kivikkokasveille ja varjon perennoille ja ensi kesäksi valmistuva soliseva puro vesikasveineen. Alueen parkkipaikat ja liikennejärjestelyt ovat saaneet paljon myönteistä palautetta.

Liisa ja Hannu Pöntinen arvostavat suuresti saatua tunnustusta.

–Tuntuu todella hyvältä. Sen lisäksi, että se on palkinto tehdystä työstä, se antaa uutta voimaa ja intoa tulevaisuutta varten.

Kesäsesonki Pöntisen puutarhassa alkaa heti vapun jälkeen 2.5. ja entiseen tyyliin pitkin kesää puutarhassa järjestetään teematapahtumia ja yksi ensimmäiistä on yrtteihin kytkeytyvä teemapäivä 12.6.  Viime kesänä superkaluste RUG:n  pihalla Hartolassa aloitettu kesämyymälä jatkaa toimintaansa myös tulevana kesänä.

Avoimet puutarhat -tapahtuma järjestetään seuraavan kerran sunnuntaina 7.8. silloin aukeavat taas yhden päivän ajaksi puutarhojen portit vierailijoille ympäri Suomen. KP

Kun Teea Sahiluoto aloitti puolitoista vuotta sitten työt Sysmän 4H -yhdistyksen toiminnanjohtajana, hän asetti yhdeksi tavoitteeksi nuorten entistä aktiivisemman  mukaantulon toimintaan. Yhtenä toiminnan mottona on kolmen askeleen matka työelämään; ryhmätoiminnan kautta etsimään valmiuksia työelämään ja lopulta itse työllistyminen. Tähän prosessiin yhdistys on saamassa uusia tuulia tulossa olevan hankkeen myötä.

–Meille on tulossa upea mahdollisuus aktivoida nuoria suunnittelemaan itse omia tapahtumiaan. Olemme jättäneet Päijänne-Leaderille 3-vuotisen hankehakemuksen ja sieltä olemme jo saaneet vihreää valoa suunitelmillemme. Vain ELY -keskuksen lopullinen siunaus puuttuu, iloitsee Teea Sahiluoto.

Idea hankkeeseen lähti osittain nuorten omasta toiveesta saada toteuttaa tapahtumia toisilleen. Tapahtumatuottaja -hankkeen koulutuksen kesto on n. yksi vuosi ja tänä aikana nuoret ideoivat omia tapahtumia Sysmään. Samalla voidaan koulutuksen avulla tukea nuorten omia vahvuusalueita ja kartoittaa heidän osaamistaan. Nuorten puolelta on jo esitetty konserttien ja lanien järjestämistä. Lisäksi 4H-yhdistys aikoo laajentaa yhteistyötä kunnan ja muiden yhteisöjen (mm. Suvisoitto) kanssa. Koulutuksen annista on paljon hyötyä jatko-opiskeluja ja mahdollisia töitä ajatellen.

–Haemme hankkeen koulutukseen 15 iältään 13 – 26 -vuotiasta nuorta/vuosi. Jokaiselle löytyy projektista oma paikka, lupaa Sahiluoto.

Varainhankinta on kautta vuosien teettänyt yhdistyksellä paljon työtä ja vaivaa. Pari uutta projektia on antanut viime vuosina valoa tähän vaikeaan ongelmaan. Hittitapahtumaksi viime vuosina noussut VintturiJazz järjestetään ensi kesänä kuudennen kerran (6.8.) ja tapahtumaa isännöi tällä kertaa Sysmän 4H -yhdistys. Tapahtuman kuvio on tuttu entinen; hyvää ruokaa Vintturin Nuorisoseurantalolla viihdyttävän jazzin merkeissä.

–Tapahtumasta koituu välitöntä hyöyä nuorille, sillä pyrimme käyttämään heitä tehokkasti tapahtuman järjestelytehtävissä.

Toiminnanjohtaja Sahiluodon mukaan Sysmän Kirjakaupassa aloitettu lippujen myynti on ollut vilkasta jo tähän mennessä. Pöydän antimet valmistaa Pitopalvelu Tarja Lehtonen ja musiikista vastaavat Veikki Virkajärvi ja Juho Papinniemen Matss -bändi.

Toinen työteliäs järjestelytehtävä on Sysmän Kinon toiminnan pyörittäminen.

–Haastava tehtävä, mutta hyvin se on alkanut pyöriä tutun toimijaryhmän ansiosta. Olemme onnistuneet saamaan kohtuullisen hyvin ensi-iltoja, vaikkakin isot teatterit ovat aina jonon keulilla, tunnustaa Teea Sahiluoto.

Eniten katsojia Sysmässä ovat keränneet elokuvat ”Luokkakokous”, ”Järven tarina” ja ”Kätilö”.  KP

Lähilehden tie

Lähilehti on ilmestynyt Hartolassa ja Sysmässä jo usean vuosikymmenen ajan.  Oman kylän paikallislehti syntyi jo vuonna 1969 lähtien ja Sysmän Sanomat Oy:n julkaisemana lehteä on toimitettu vuodesta 1992. Lehden julkaisemisessa on koettu, mitä merkitsee olla ilmaisjakelulehti. Ilmaisjakelulehti joutuu tyytymään Postin sananvaltaan mm. siitä, milloin ja kuinka lehti voidaan jakaa ja kuinka se tehdään.  Noin kolme vuotta sitten Lähilehtiä jakoi Posti. Tällöin Posti määräsi alueet, mihin Lähilehdet on jaettava. Lehdet jaettiin Postin määräyksestä Sysmän ja Hartolan lisäksi myös Luhankaan sekä Kalkkisiin. Jo tuolloin Lähilehdessä oltiin tilanteessa, että ilmoitustulot olivat vähentyneet. Siksi kuluja oli vähennettävä.

Pohdinnan jälkeen päätettiin, että jakelukustannuksia oli pakko karsia ja tämä tehtiin vaihtamalla jakelijaksi Esa Jakelut Oy. Samalla pystyttiin päättämään itse paikkakunnat, johon lehdet tulisi jakaa. Kauan ei kuitenkaan saatu nauttia siitäkään päätäntävallasta. Postin uusi voimannäyttö koitti viime syksynä, jolloin meille ilmoitettiin jakelupäivän muutoksesta. Päivää emme tietenkään itse saaneet valita, vaan Posti antoi kolme vaihtoehtoa. Valitsimme jakelupäiväksi torstain. Pelot Postin tulevista toimista ilmaisjakelulehdille sekä ilmoitustulojen raju putoaminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Lähilehden tulevaisuutta on mietittävä uudelta pohjalta. Kuinka lehden uutiset, ilmoitukset, kuvat ja tarinat turvataan jatkossakin? Olemme tilanteessa, jossa on otettava uusi askel paikkakunnan oman lehden ilmestymisen turvaamiseksi.

Lehden jatkuvuus taataan muuttamalla Lähilehti tilattavaksi lehdeksi.

Sysmän ja Hartolan paikallislehdellä  on takanaan pitkä historia; Sysmäläinen, Uusi Sysmäläinen, Hartolan Sanomat sekä Lähilehti ovat täyttäneet toimistomme takaseinän hyllyt lattiasta katonrajaan asti, täyteen historian havinaa. Lukijoiden kanssa yhdessä on koettu, surua, haikeutta, vihaa, kiukkua, naurua ja iloa – kaikkia inhimillisiä tunteita.

Muistellaanpa hetki vaikka 1.7.2009 Lähilehden ”Hip Hop -leirin loppuhuipennusta, Cheekin konsertti” – juttua, jossa Sisä-Suomen Tanssin aluekeskus ja Sysmän Suvisoitto järjestivät yhteistyössä Hip Hop -tanssileirin. Samassa lehdessä oli juttu Kimmo Oksasen kirjasta ”Kirja kerjäämisestä”. Tarinat ääripäästä toiseen. Haluamme tehdä ja kokea lukijoiden kanssa jatkossakin lisää näitä tapahtumia kuvineen, lisää paikallisia juttuja ja tietysti uusiakin ideoita.

Tehdään yhdessä lisää historiaa, tehdään lisää tunteita nostattavia juttuja, tehdään meidän omaa paikallislehteämme – Lähilehteä.

Marttiina Lallukka, päätoimittaja

——-

Lähilehti muuttuu tilattavaksi 1.6.2016 alkaen

Lähilehti (Sysmäläinen, Uusi Sysmäläinen/Hartolan Sanomat) on ilmestynyt jo vuodesta 1969 lähtien. 47 vuoden aikana pitäjälehten toimintaympäristö on kokenut suuria muutoksia. Syvät talouslamat 90-luvun alussa ja aivan viime vuosina ovat syöneet ilmaislehtenä jaettavan pitäjälehden kannattavuutta vauhdilla ilmoituspotentiaalin vähentyessä.

–Lähilehti haluaa kuitenkin säilyä jatkossakin tasokkaana ja viikoittain ilmestyvänä Sysmän ja Hartolan pitäjälehtenä. Emme halua lähteä lehden tasoon ja toimintaan heikentävästi vaikuttavien kustannusleikkausten tielle, vaan aiomme säilyttää ja edelleen kehittää kaikille tutun paikallislehden jatkuvuuden tilausmaksuista saatavien tulojen avulla. Paikallislehden ilmestyminen on tärkeä imagotekijä ilmestymisalueensa kunnille, perustelee toimitusjohtaja Marttiina Lallukka tilannetta.

Toinen merkittävä syy lehden muuttamiseksi tilattavaksi on postin jakelupolitiikassa tapahtuneet muutokset. Posti lopetti koko maassa ilmaisjakelulehtien jakamisen keskiviikkoisin oman mainoslehtisen jakelun tieltä.

–Olemme saaneet runsaasti palautetta ja valituksia lehden jakelupäivän muuttumisesta torstaille. Maksullisena lehtenä voimme siirtää Lähilehden jakelupäivän takaisin keskiviikoksi.

Lähilehden voi tilata sujuvasti tämän linkin kautta. Monet lukijat voivat saada puhelinsoiton tilausmyyjältä.  KP