Yrittäjäjuhlaa Sysmässä

Sysmän vuoden yrittäjä Hannu Jokinen oli toivonut merellistä henkeä Y-juhlan teemaksi. Merelle olisi tullut liiaksi matkaa ja kompromissiratkaisuna teatteritalolle pystytettiin kuivatelakka. Hyvin merellinen teema toimi sielläkin ja puosuiksi pukeutuneet yrittäjäyhdistyksen hallituksen jäsenet loivat lopullisen merimiestunnelman.

Varsinaisen juhlinnan ja ilonpidon alkajaisiksi kuultiin kaksi puheenvuoroa. Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki toi kuivatelakalle kunnan tervehdyksen ja onnittelut vuoden yrittäjälle. Hän totesi kunnan tärkeimmäksi tavoitteeksi itsenäisyyden säilymisen ja tässä prosessissa paikkakunnan yrittäjät  kulkevat koko kuntayhteisön kärjessä.

–Vahva kuntatalous ja hyvät palvelut ovat itsenäisen kunnan peruskiviä ja molemmat toteutuvat hyvin Sysmässä, totesi Kitkiöjoki.

Kitkiöjoki tähdensi toistamiseen yrittäjien panoksen tärkeyttä  kunnan elinvoiman lisäämiseksi siitäkin syystä, kun julkisen sektorin panos on koko ajan vähenemässä.

–Uskon Sysmään ja sen mahdollisuuksiin. Se tekee omankin työn mielekkääksi, totesi Kitkiöjoki lopuksi.

Järvi-Hämeen Osuuspankin hallituksen jäsen Hannu Sireni kertoi juhlayleisölle parin kuukauden ikäisen uuden pankkiryhmittymän synnystä. Sysmän, Hartolan ja Asikkalan Osuuspankeilla on ollut yhteistyötä kautta vuosien ja laajemman yhteistyön suunnittelu nosti pintaan fuusiomahdollisuuden. Myös kiristynyt pankkikilpailu ja EU:n tiukkenevat säätelyt puolsivat yhdistymistä.

–Koko prosessi näyttää onnistuneen hyvin. Paikalliset palvelut hoituvat jatkossakin entiseen tyyliin, sanoi Sireni.

Puheiden jälkeen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Sinisalo ja sihteeri Anu Peltola jakoivat kunniakirjoja ja yrittäjäristejä pitkäaikaisille yrittäjille. Todettakoon, että Sysmän Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Siltanen Ky on toiminut jo 80 vuotta, mutta vielä vanhempia yrityksiä paikkakunnalla ovat Sysmän Säästöpankki (135 vuotta) ja Sysmän Apteekki (145 vuotta). Nuoren yrittäjän kunniakirjan sai Rakennus- ja Metsätyö Arto Malmberg. Kultainen yrittäjäristi luovutettiin Levono Oy:lle (Eeva Eld) ja timanttiristi Metsäkoneurakointi Veikko Moisaselle.

Seremonioiden viimeisenä numerona lavalle kutsuttiin edellisen vuoden yrittäjä Seppo Aarela ja hän luovutti vaimonsa Arjan avustuksella yrittäjäviitan ja muun rekvisiitan yrittäjäpariskunta Hannu ja Anne Jokiselle.

Juhlan kevyemmän osion jälkeen yrittäjät pääsivät merihenkisen puffe -pöydän ääreen ja illan lopuksi tanssittiin merimiesvalssien lisäksi monenlaisten rytmien tahdissa. KP

Yrittäjäjuhlaa Hartolassa

Hartolan yrittäjäjuhla ja pikkujoulukarkelot keräsivät la Kar de Mumman alakertaan yli kuusikymmentä juhlijaa. Juhlassa vuoden yrittäjä Seppo Hynninen sai Hartolan vuoden yrittäjäviitan harteilleen.

Illan emäntänä toiminut Hartolan yrittäjäyhdistyksen varapuheenjohtaja Nina Hämäläinen kiinnitti kultaisen yrittäjäristin Autokorjaamo T&P Lahti Ay:n Pasi Lahden rintapieleen. Samoin aplodit sai myönnetystä kultaisesta yrittäjärististä Metsäkoneurakointi Pentti Talvinen Oy:n Pentti Talvinen.

Juhlassa puhui Suomen yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Hän keskittyi puheessaan järjestön toimintaan ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Tärkeintä ovat jäsenet eli yrittäjät, jotka toimivat niin paikallisyhdistyksessä, aluetasolla kuin valtakunnan vaikuttajana. Etujärjestötoiminta on ollut keskeistä alusta alkaen.

Toisena kokonaisuutena Kujala avasi Suomen yrittäjien vaikuttamista nykyiseen hallitusohjelmaan. Siihen on kirjattu työelämän joustot, kuten paikallisen sopimisen merkitys työllisyyteen ja normien purku helpottamaan yritystoimintaa.

Haasteena tulevina vuosina yrittäjäkentässä on yrittäjien ikääntyminen ja jatkajien löytyminen. Myönteisenä muutoksena Kujala piti opiskelijoiden myönteistä asennoitumista yrittäjyyteen ja mahdollista oman yritystoiminnan aloittamista valmistumisen jälkeen niin toisella asteella kuin korkeakouluissa opiskelevien keskuudessa.

Lopuksi Kujala purki tuntojaan paljon puhutusta Sote-uudistuksesta, joka on laajentunut sote- ja aluehallintouudistukseksi. Tärkeimpänä ja Suomen yrittäjien toivomana muutoksena Kujala piti valinnanvapautta ja mahdollisuutta tuottaa palvelut joko julkiselta sektorilta, yrittäjiltä tai kolmannen sektorin toimijoilta.

-Nyt Sote- ja aluehallintouudistus vasta nytkähti eteenpäin, tulevaisuus näyttää kuinka uudistus etenee. Monia haasteita on edessä lähiviikkoina ja lähikuukausina. Esimerkiksi rahoitusjärjestelmän luominen uudistukselle, viitoitti Kujala uudistuksen etenemistä.

Kunnanjohtaja Merja Olenius toi juhlaan kunnan tervehdyksen. Tervehdyspuheessaan hän kertoi viime vuosien kunnan panostuksesta rakentamiseen. Investointihankkeet ovat maksaneet 12 miljoonaa euroa ja valtio on avustanut hankkeita kuudella miljoonalla eurolla.

– Vaikka kunnan talous onkin tällä hetkellä myönteinen, niin tulevana vuonna talouden yllä on uhkakuvia. Kunnan väki vähenee ja valtionosuudet pienenevät. Siitä huolimatta ei ole syytä vaipua synkkyyteen vaan jatkaa työtä ja toimeliaisuutta, kannusti Olenius juhlivia yrittäjiä.

Puheiden ja virallisen osuuden jälkeen arpaonni suosi osaa juhlioista. Kaikki saivat kuitenkin nauttia maittavasta illallispöydästä, Nicklas Grönholmin livemusiikista ja rentona jatkuneesta tunnelmasta juhlan alusta pikkutunneille saakka. VJ

Lämmin ruoka arvossaan

Kotihoito luopui lämpimistä ruuista Hartolassa

Kotihoito on luopunut lämpimistä aterioista Hartolassa. Maanantaina 2. marraskuuta astui voimaan päätös, jonka mukaan kotihoidosta saa vain kylmiä aterioita. Ateriapalvelua on käyttänyt noin 40 kotona asuvaa ikäihmistä.

Pikapäätös on herättänyt hämmennystä Hartolassa. Kotihoidon asiakkaille tiedotettiin muutoksesta muutama viikko sitten. Ravintola Wanhan Matkiksen yrittäjä Sanna Paananen kertoo, että sen jälkeen hän on saanut useita huolestuneita yhteydenottoja vanhuksilta ja heidän omaisiltaan. Samalla yritys on saanut lisää asiakkaita, Paanasen mukaan noin kaksi asiakasta päivässä.

Wanha Matkis toimittaa kotona asuville vanhuksille ruokaa viikon jokaisena päivänä. Ateriat viedään koteihin lämpiminä, myös viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.

Lisää asiakkaita on saanut myös paikkakunnan toinen yksityinen ateriantoimittaja, Pasi Jorosen henkilöstöravintola.

Joronen kritisoi kotihoidon tiedotusta. Jorosen mukaan vanhuksille lähetetyssä tiedotteessa kerrottiin, että hänen ravintolansa veloittaisi lounaasta 8,80 euroa. Tosiasiassa lounaan hintahaarukka vaihtelee 6 euron ja 8,5 euron välillä. Hinnat sisältävät kuljetusmaksut.

-Kukaan ei kysynyt minulta hintoja, Joronen ihmettelee.

Palvelupäällikkö Markus Forsell Päijät-Hämeen soteyhtymästä kertoo, että päätös kylmistä aterioista tehtiin sen jälkeen kun ateriapalvelu siirtyi Aavalta Hartolan kunnan vastuulle.

Forsellin mukaan kylmien ruokien valmistus tuo helpotusta erityisesti kuljetukseen.

-Lämpimän ruuan pitää olla asiakkaan luona kahdessa tunnissa siitä, kun se on pakattu. Yksi ihminen voi kuljettaa kylmiä ruokia pitkin päivää, kun lämpimien ruokien kuljetukseen tarvitaan enemmän henkilöstöä, Forsell sanoo.

Hänen mukaansa kylmiin aterioihin siirtyminen on valtakunnallinen trendi. Esimerkiksi Sysmässä kotihoito luopui lämpimistä aterioista tämän vuoden alussa. Kunta tilaa ruuat Senioriateriat oy:ltä Liedosta, josta ne kuljetetaan kylmäkontissa Sysmään. Hartolassa ruuat valmistetaan kunnan omassa keittiössä. AO-O

—————————-

Lämmin ruoka on arvossaan

Maila Tuomenhaara, 86, haarukoi nakkikastiketta ja muusia höyryävän kuumasta rasiasta. Hänelle tuodaan lämmin ruoka kolme kertaa viikossa Wanhasta Matkiksesta.

-Tilasin ruuan kotihoidosta kymmenen vuotta, mutta viime talvena vaihdoin Wanhaan Matkikseen. Halusin vaihtelua, Tuomenhaara kertoo.

Tuomenhaara arvostaa sitä, että ruoka tuodaan kotiin lämpimänä. On mukavaa, että saa istua valmiiseen pöytään.

-On minulla mikro, mutta joudun lämmittämään ruokaa paljon muutenkin, hän tuumii.

Mikro on kovassa käytössä niinä päivinä, kun valmista ruokaa ei tule. Wanhan Matkiksen annokset ovat isoja. Tuomenhaara syö yhdestä annoksesta kahtena päivänä. Pakasteessa on myös runsaat ruokavarastot: viikonloppuisin Tuomenhaara nimittäin kokkaa itse.

Ruuanlaitto on hyvin hallussa, onhan hänellä takanaan 35 vuoden työura suurtalouskeittiön vastaavana emäntänä.

-Lempiruokani on karjalanpaisti. Teen sitä paljon kerralla. Onneksi minulla on kaksi pakastinta, hän hymyilee. AO-O

Artun Ford Cortina

Ford Cortinan punainen maalipinta on moitteeton ja sisäverhoilusta on turha etsiä tahroja – koska se on teetetty ompelijalla muutama kuukausi sitten.

Tämä auto, vuosimallia 1971, on omistajansa Arttu Malleniuksen silmäterä. Hän remontoi Cortinaa viime kesänä lähes päivittäin. Kolmen kuukauden uurastuksen tulos on näyttävä.

Vieressä Kalle Sinisalo muistuttaa, että ihan jokaiselta ei näin suuri urakka onnistu. Ei varsinkaan näin nopeasti. Mallenius korjasi autoa Sinisalon tallissa, joka tunnetaan paremmin Kallen tallina. Talli sijaitsee Sysmän keskustassa vanhan Siwan tiilitalossa.

-Auto valmistui maanantai-iltana. Tiistaina Arttu vei sen leimalle ja ajoi sieltä suoraan mobilisti-iltaan Vääksyyn, Sinisalo kehaisee.

Täällä tallissa Mallenius purki auton osiin. Suurimman työn hän teki itse, mutta ystävistä oli apua. Mallenius haluaa kiittää avusta erityisesti Kalle Sinisaloa ja Benjami Pohjankoskea.

Auto laitettiin kuntoon perusteellisesti. Ruosteiset osat Mallenius vei tuttavalleen hiekkapuhallettavaksi ennen maalausta. Juuri auton maalausta Mallenius pitää projektin vaikeimpana osuutena.

-Maalaus on tosi tarkkaa puuhaa. Valumia tulee helposti, eikä niitä saa pois kuin kuivattamalla maali ja hiomalla se pois, hän sanoo.

Varaosia hän hankki tuttavansa vanhasta Ford Taunuksesta: esimerkiksi tuulilasintiivisteet, ovenkahvat ja lämmityslaite ovat peräisin siitä.

Viime kesänä autoon tuli 3500 kilometriä. Mallenius ei tiedä, kuinka paljon autossa on mittarissa kokonaisuudessaan, koska vanhoissa autoissa mittari pyörähtää ympäri 100 000 kilometrin välein.

Entä voiko autoa käyttää talvella?

Mallenius nyökyttelee hieman. Periaatteessa. Autossa on lohkolämmitin ja lämmityslaite.

-Mutta ei se lämmityslaite kyllä kovin tehokas ole, Mallenius naurahtaa.

Oman haasteensa vanhan auton talviajoon tuo myös takavetoisuus. Takavetoinen auto jää helposti jumiin ylämäkeen, ainakin jos sen joutuu parkkeeraamaan siihen tai pysähtymään liikennevaloihin. Sivuluisuunkin voi varautua –halusipa siihen sitten tarkoituksella tai ei.

-Ehkä parempi jättää nämä pelit talveksi talliin, Mallenius summaa. AO-O

Ford Cortina vm. 1971
-korimalli Mk III on harvinainen Suomessa
-kuluttaa 98-bensaa
-kulutus 7-8 litraa sadalla kilometrillä, kaupunkiajossa noin 10 litraa
-4-vaihteinen, takavetoinen
-sopiva matkanopeus maantiellä 80-100 km/h

Palvelutalo rakentuu

Viime tiistaina (20.10.) Sysmässä saavutettiin yksi merkkipaalu, kun kunta solmi maakaupat uuden palvelutalon tontista. Kunta myi Uusi-Heikkilässä sijaitsevan tontin Sysmän Rankoon Palvelukoti –yhtiölle 140 000 euron kauppahinnalla.

Kaupan myötä varmistui lopullisesti, että Sysmään rakennetaan 60-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Yksikön rakennuttaa ja omistaa Avain-yhtiöt. Maakauppa tehtiin 12 000 neliön tontista.

–Kohdetta ulkopuolelta katselevalle näyttää varmasti siltä, että työ on vasta alussa. Mutta meidän näkökulmastamme suurin työ on jo tehty, koska byrokratia on hoidettu, totesi Avain-yhtiöiden toimitusjohtaja Perttu Liukku seisoessaan Uusi-Heikkilän purkutyömaalla.

Siellä kaivinkone moukaroi entistä b-mielisairaalaa maan tasalle. Näkymä betonikasoineen ja eri suuntiin törröttävine harjateräksineen on vielä rujo. Pian alkaa kuitenkin uusi aika: urakkakilpailu on parhaillaan käynnissä ja sen odotetaan ratkeavan marraskuun lopussa.

Palvelutalon rakentaminen pääsee vauhtiin keväällä. Tavoitteena on saada valmista vuoteen 2017 mennessä. Palvelutalon valmistumisen myötä kunta voi panna pisteen kolmen vuoden prosessille, joka alkoi vuonna 2012 Aluehallintoviraston (Avi) valvontapäätöksestä. Avi määräsi tuolloin, että Sysmän täytyy päästä eroon vanhanaikaiseksi katsotusta laitoshoidosta.

–Rakennamme koteja, emme laitospaikkoja. Palvelutaloon tulee huoneiden lisäksi yhteisiä oleskelutiloja, kertoo Perttu Liukku.

Asukkailla on mahdollisuus ulkoilla terassilla ja suojaisalla sisäpihalla.

Sysmän kunnan rooli palvelutalon valmistuttua on talon välivuokraus. Kunta välivuokraa palvelutalon Avain-yhtiöiltä. Asukkaiden vuokranantaja on siis kunta eikä Avain-yhtiö.

Välivuokrauksen etuna on se, että vuokrien arvonlisäveron voi vähentää verotuksessa. Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen mukaan tällä on suora vaikutus asuntojen vuokratasoon.

Palvelutalon kokonaiskustannusarvio on seitsemän miljoonaa euroa. Ara tukee rakentamista kymmenellä prosentilla. Uusi-Heikkilän b-mielisairaalan purkaminen maksaa noin 100 000 euroa.    AO-O