Baarin tyttö löytyi

Jännitystä. Sitä voi kokea vielä aikuisena. Ainakin jos sattuu tapaamaan tarkoituksella ihmisen, jonka on nähnyt viimeksi yli neljäkymmentä vuotta sitten.

Satu Alitalo ja Jarmo Nieminen ovat jo tervehtineet toisiaan ja ovat asettautuneet nurkkapöytään, kun saavun tapaamispaikalle Sysmän matkahuollon baariin. Kahvit ja teet on juotu, baarin tunnelma on kuulemma sama kuin kauan, kauan sitten.

Täällä baarissa Jarmo Nieminen otti Satu Alitalosta valokuvia 43 vuotta sitten. Lyhyt teini-iän kohtaaminen ikuistui mustavalkoisiin valokuviin, joista yksi oli kesällä Pinxinmäen seinällä. Silloin Jarmo Nieminen ajatteli, että olisi hienoa löytää kuvan tyttö. Nähdä, millainen nainen hänestä on tullut.

Tytön löytäminen tuntui hataralta haaveelta. Teinipoikana Nieminen oli nimittäin hyvin ujo, eikä hän ollut kysynyt edes tytön nimeä.

Mutta nyt he istuvat vierekkäin täällä matkahuollossa. Kesällä Lähilehdessä julkaistu juttu, ”Valokuvaaja etsii baarin tyttöä”, teki tehtävänsä.

Satu Alitalon Sysmässä asuva serkku oli huomannut artikkelin ja soitti Satulle. Samoihin aikoihin Jarmo Nieminen sai vinkin, että baarin tyttö asuu Fiskarsissa. Yhteystietoja ei kuitenkaan löytynyt numerotiedustelusta.

-Soitin Fiskarsin infopuhelimeen ja kysyin sieltä, Nieminen kertoo.

-Fiskarsissa asuu 650 ihmistä ja kaikki tuntevat kaikki, Alitalo lisää.

Niin he löysivät toisensa, Fiskarsin infopuhelimessa työskentelevän Kaisan avulla.

Mitä vuosikymmenten aikana on tapahtunut? Teini-ikäisistä on tullut keski-ikäisiä. Molemmilla on lapsia, Jarmo Niemisellä tytär ja poika, Satu Alitalolla kaksi tytärtä.

Itse asiassa toinen tyttäristä on nyt mukana Sysmässä. Hän on huisin pitkä Ani Alitalo. Hän muuttaa pian Yhdysvaltoihin Ohioon, amerikkalais-korealaisen miehensä luo. Alitalo työskentelee mallina. Hän voitti Suomen huippumalli haussa -kilpailun vuonna 2008.

Niemisen äidistä ottamat mustavalkokuvat kulkivat Ani Alitalon mukana, Lontoossa ne olivat hänen kämppänsä seinällä.

Nykyajan nuoret aikuiset ovat maailmankansalaisia. Myös Jarmo Niemisen tytär asuu ulkomailla, Lontoossa.

Ei ennen matkailtu sillä tavalla. 1970-luvulla reissattiin kotimaassa, liftaamalla. Jarmo Niemisen ja Satu Alitalon ensimmäiset ulkomaanmatkat suuntautuivat Tukholmaan.

Omien lasten kansainvälinen elämä tuo välillä huolta, kun maailman raadollisuus kummittelee keski-ikäisen mielessä. Jarmo Nieminen näki elämän nurjaa puolta työskennellessään 1974 Iltaset-lehden valokuvaajana ja sen jälkeen pari vuotta Keskusrikospoliisissa.

Iltaset-lehteen kirjoitti rikospoliisi Martti Yrjänä Joensuu, jonka reissuilla Nieminen kulki mukana. Selviteltiin ihmiskauppaepäilyjä sun muita.

-Kun kerran pelkäsin keikalla, Joensuu lohdutti että hän on aseistettu, Nieminen kertoo.

Entä miten Satu Alitalon työura ja elämä kulki?

Valokuvan ottohetkellä, alaikäisenä, hän työskenteli Sysmässä vaatemyyjänä. Heti kun ikää oli tarpeeksi, hän meni ravintola-alalle. Muutti Hämeenlinnaan, jossa hänestä todella tuli baarin tyttö.

-Työskentelin 40 vuotta baarimestarina ja tarjoilijana. Kun olin nuori, ravintola-alaa ei arvostettu. Ihmiset ajattelivat, että mitä minä baarissa teen. Mutta minä olen tehnyt, niin kuin olen halunnut, Satu Alitalo sanoo.

Ja ne yhteystiedot. Niitä ei löydy numerotiedustelusta, koska takana on pitkä työura baarissa. AO-O

Uusi-Heikkilä maan tasalle

Sysmän vanhainkodin B-osasto, Uusi-Heikkilä, rakennettiin  vuonna 1951. Lähinnä mielenterveyspotilaille tarkoitettu paikka sai positiivisessa sävyssä kuntalaisten keskuudessa ”Pöpilän” nimen. Talon asukkaat koostuivat mielenterveyspotilaiden lisäksi kehitysvammaisista ja dementiaa sairastavista ihmisistä.

Uusi-Heikkilä on yksi kunnan purkutuomion saaneista kiinteistöistä ja talo onkin kohta pelkkä muisto, kun Pohjolan Purkutyö Oy murentaa sitä maan tasalle pala palalta. Jatka lukemista ”Uusi-Heikkilä maan tasalle”

Hartolan uusi palvelutalo

Suurista ikkunoista valo pääsee esteettä sisään ruokailutilaan. Ruokailutilasta pääsee suurelle, lasitetulle parvekkeelle. Ensi käynti Hartolan uudenkarheissa palveluasunnoissa osoittaa, että asumismukavuutta on haettu valoisuudesta.

Asunnot luovutettiin kunnalle viime perjantaina. 26.–27. lokakuuta Kuninkaankartanon asukkaat muuttavat tänne terveyskeskuksen mäelle, uusiin koteihin. Jatka lukemista ”Hartolan uusi palvelutalo”

Opiston hakkuut

-Se oli inhimillinen erehdys, että lupa hakkuisiin jäi hakematta, sanoo Maija-Liisa Mamia.

Mamia kävelee Itä-Hämeen opiston takamailla, paikassa josta kaadettiin syyskuussa metsäkoneella kymmeniä puita. Nyt konetta ei näy, ja työt ovat pysähdyksissä. Hakkuut keskeytettiin 16. syyskuuta ja Hartolan ympäristölautakunta päätti viime torstaina tehdä niistä tutkintapyynnön poliisille.

Tutkintapyyntö tehtiin, koska opistoa johtava Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiö ei ollut hakenut maisematyölupaa. Sellainen olisi tarvittu, koska opisto sijaitsee asemakaava-alueella.

Maija-Liisa Mamia on säätiön hallituksen puheenjohtaja. Luvattomat hakkuut ovat henkilöityneet häneen.

-En ymmärrä, miten minulle tai kenellekään muulle hallituksen jäsenelle ei tullut mieleen, että hakkuisiin tarvitaan maisematyölupa, Mamia sanoo hiljaa.

Hän kävelee hiekkatiellä ja pysähtyy kahden korkean puukasan väliin. Jättimäiset kasat ovat täynnä halkaisijaltaan noin kymmensenttisiä koivuja ja havupuita: energiapuuta.

-Näin paljon puuta täältä lähti. Ennen opiston takapiha oli täysi ryteikkö, ei täällä voinut kukaan kulkea. Tarkoituksemme oli tehdä tästä puistomainen alue, jossa voisi järjestää vaikka kesäkonsertteja tai häitä, Mamia kertoo.

Energiapuukasojen takana ovat tukkipuut. Kasat ovat huomattavasti pienemmät, mutta juuri näistä kasoista opisto on saanut ärhäkkää palautetta. Valtaosa tukkipuista on suuria kuusia, mutta joukossa on myös lehtipuita.

Vanhojen jalojen lehtipuiden kaato sai osan kuntalaisista älähtämään. Mamia osoittaa kahta suurta runkoa.

-Nämä puut kasvoivat pallokentän laidalla. Niiden kaato on herättänyt eniten tunteita. Mutta me kairasimme ne ennen kaatoa ja totesimme, että ne ovat sisältä lahoja. Puut olivat vaarallisia, meidän on ajateltava oppilaiden turvallisuutta, hän kertoo.

Itä-Hämeen opiston puutarha ja puisto huvimajoineen on perustettu 1870-luvulla. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa paikka on merkitty arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi. Puutarhasta ei kaadettu puita.

Vt. teknisen johtajan Pasi Hinkkurin mukaan alueen erityisyyden vuoksi maisematyölupaa varten tarvitaan lausunnot kunnan lisäksi myös Lahden kaupungin museolta, Päijät-Hämeen liitolta ja Hämeen ely-keskukselta.

-Lupa edellyttää myös laajempaa naapureiden kuulemista, Hinkkuri kertoo. AO-O