UUTISET

Suopellon Nuorisoseura Kulon rappusilla istuu kaksi iloista naista. Kulon uusi puheenjohtaja Pirjo Virolainen-Kuisma pitelee käsissään kunniakirjaa. Siinä todetaan, että Kulo on valittu Etelä-Hämeen vuoden 2015 nuorisoseuraksi. Tunnustus myönnettiin viime vuoden runsaiden tapahtumien perusteella.

Seuran sihteeri Anneli Platzen osoittaa alas satamaan. Korkean mäen päällä sijaitsevan talon pihalta näkee suoraan Suopellon uuteen satamaan. Siellä järjestettiin viime toukokuussa suuret pyörätiejuhlat. Pyörätien uudenkarhea asfaltti hohkasi kuumuutta helteisenä juhlapäivänä.

Siitähän tämä nuorisoseura tunnetaan: ponnisteluista Suopellon pyörätien puolesta. Sen saaminen ei ollut mitään hätäisen hommaa.

–Keräsimme adressiin nimiä vuosia, kertoo Pirjo Virolainen-Kuisma.

Virolainen-Kuisma kiittää Sysmän kuntaa pyörätien saamisesta. Liikenne Suopeltoon on kasvanut paljon uuden sataman, uusien asukkaiden ja palveluiden myötä. Nyt on turvallista pyöräillä ja rullaluistella.

Samalla hän muistuttaa, kuinka suuri merkitys edellisellä puheenjohtajalla Päivi Virolaisella on ollut seuran menestykseen. Täytettävänä ovat isot saappaat.

Vuoden nuorisoseuran tittelin Kulolle myönsi Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. Palkinnon perusteluissa mainitaan juuri seuran luomat uudet toimintatavat ja yhteistyö eri tahojen, esimerkiksi Sysmän kunnan kanssa.

Merkittävänä pidettiin myös sitä, että nuorisoseura on saanut mukaan toimintaansa uusia asukkaita ja kesäasukkaita.

Anneli Platzen on yksi uusista asukkaista, joka on löytänyt hengenheimolaisensa nuorisoseurasta.

-Luin lehdestä ilmoituksen kesäjuhlista. Täällä oli heti kotoisa olo, Platzen muistelee.

Saksassa vuosikymmenet asunut Platzen huomauttaa, että ulkosuomalaisilla on monesti vaikeuksia kotiutua takaisin Suomeen. Hän kuitenkin löysi paikkansa Sysmästä nopeasti.

-Tänne oli pitkä matka, mutta nyt tämä on kotini, Platzen sanoo. AO-O

Suopellon Nuorisoseura Kulo ry

-nuorisoseurantalo vihittiin käyttöön vuonna 1930

-jäsenmäärä on tukijäsenineen 155

-seura täytti viime vuonna sata vuotta

-viime vuonna järjestettiin muun muassa Sysmän ensimmäinen suvisoutu, täydenkuun iltamat slaavilaiseen tapaan ja uudenvuoden juhlat

-tänä kesänä tiedossa teatteriretki Heinolaan ja Sysmän toinen suvisoutu. Heinäkuussa pilatesta kaksi kertaa viikossa AO-O

Hartolan entisellä yläasteella on käynnissä lähtölaskenta. Joulun alla tyhjilleen jääneen koulurakennuksen kohtalosta päätetään ehkä jo tänä vuonna.

Hartolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Ruoppi pitää tärkeänä, että päätös koulun kohtalosta tehdään ripeästi.

–Tyhjilleen jääneet, vanhat rakennukset rapistuvat nopeasti ja ovat kurjan näköisiä. Niille voidaan tehdä ilkivaltaa, Ruoppi sanoo.

Mitä tälle vuonna 1969 rakennetulle rakennukselle voisi tehdä?

1. Myynti

Koulu oli viime talvena myynnissä huutokaupat.com-nettisivulla. Venäläiset tarjosivat eniten, 30 000 euroa. Kunta ei kuitenkaan hyväksynyt näin alhaista tarjousta. Rahasumman lisäksi täytyy miettiä ostajan motiivia hankkia koulu: ostajalla pitäisi olla hyvä idea rakennuksen käytöstä. Hartolassa ei tarvita lisää asuntoja, joten käyttötarkoituksen pitäisi olla joku muu.

Vanhan rakennuksen myynti on usein hankalaa, koska ne ovat usein epäkäytännöllisiä muuhun kuin alkuperäiseen toimintaansa. Ostaja laskee, että kalliiden remonttikustannusten takia rakennuksesta kannattaa tarjota vain vähän.

Kynnyskysymykseksi voi muodostua myös lämmitysratkaisu. Hartolan entisen yläasteen pinta-ala on 3300 neliötä. Kaksikerroksinen koulu lämpiää öljyllä, joten lämmityskustannukset ovat kovat.

Jos yläasteelle kuitenkin ilmaantuisi kunnollisen tarjouksen tekevä ostaja, myynnistä päättäisi kunnanvaltuusto.

2. Pakolaisten
vastaanottokeskus

Aiemmin on keskusteltu mahdollisuudesta perustaa kouluun pakolaisten vastaanottokeskus. Tätä vaihtoehtoa pidetään kuitenkin epätodennäköisenä, koska vastaanottokeskus asettaisi sosiaalitoimelle sekä koulu- ja sivistystoimelle suuret vaatimukset.

Mikko Ruoppi muistuttaa, että myös yleisen ilmapiirin pitäisi olla myönteinen ajatukselle.

–En usko, että vastaanottokeskus saisi heti laajaa hyväksyntää. Aika ei ole vielä kypsä tälle vaihtoehdolle, hän arvioi.

3. Purkaminen

Purkaminen tulee ajankohtaiseksi todennäköisesti siinä tapauksessa, jos koulu ei mene kaupaksi. Rakennuksessa esimerkiksi putkien eristeinä käytetty asbesti nostaa purkukustannuksia.

Jossain tapauksissa ostajia voi kiinnostaa enemmän tyhjä tontti kuin tontti, jolla on rakennus rasitteena.

Purkaminen saattaa olla tunnekysymys. Yläasteella on opiskellut kymmeniä ikäluokkia hartolalaisia. Millaisia tunteita rakennuksen purkaminen herättää entisissä oppilaissa?

Jos ratkaisu on purku, siitä päättää kunnanhallitus. AO-O

Juttua varten on haastateltu Mikko Ruopin lisäksi Hartolan kunnanjohtajaa Merja Oleniusta ja teknistä johtajaa Pasi Hinkkuria.

Mitä mieltä sinä olet? Millainen toiminta Hartolan entiselle yläasteelle voisi sopia? Mitä tunteita koulun purkaminen herättää sinussa? Kirjoita ajatuksesi osoitteeseen anna.onali_ovaska@lahilehti.com

Lähilehti seuraa koulun tilannetta, ja lukijoiden kommentteja voidaan käyttää seuraavissa jutuissa. AO-O

Viime torstaina iskivät roskapoliisit Sysmän keskustaan. Oli syytäkin, sillä kadun vieret ja puistot olivat taas talven jäljiltä kaikenlaisen roskatöryn vallassa. Sellainen ei kertakaikkiaan anna mairittelevaa kuvaa paikkakunnalle saapuvalle vieraalle – eikä se hivele paikallisenkaan asukkaan silmää.

Yksi Sysmä -hengessä viitisentoista ahkeraa siivoojaa lähti eri puolille keskustaajamaa roskasäkit kainalossaan Hannu Sirenin ohjeistamana. Tänä keväänä vesurit ja kirveet jätettiin kotiin ja talkoolaiset keskittyivät vain roskien keräämiseen. Terttu Hilden ja Mikko Pietiäinen saapuivat yhtä aikaa Sirenin huoltopisteeseen jätesäkkien hakuun ja lähtivät sitten omille ”tonteilleen” töihin.

Paikalla oli myös kevätsiivouksen puolesta kampanjoinut Raija Hänninen. Hän ihmetteli tämänkeväistä roskien suurta määrää ja piti kunnan markkijoijana tärkeänä, että Olavi Virta -vuoteen mennään tässäkin suhteessa edustuskunnossa.

–Meillä on Sysmässä monta muutakin tärkeää tapahtumaa kesän aikana ja niiden myötä paljon myös vieraita.  Täytyyhän kylän kasvot olla siistit, tähdensi Hänninen.

Talkooväki teki tehtävänsä ripeästi ja tehokkaasti. Jätesäkkejä kertyi Sirenin peräskärryyn parikymmentä ja keskustan pääraitit saatiin siisteiksi.

Hannu Sireni ja Raija Hänninen haluavat lähettää suuret kiitokset myös niille muutamille henkilöille, joiden tiedätään puhdistavan ympäristöä roskista ihan omalla ajallaan.

Siivoustalkoot tulevat ohjelmaan myös jatkossa ja Hannu Sirenin mukaan todennäköisesti entistä laajemmassa muodossa. KP

–Aloitin golfin 45-vuotiaana. En ollut aiemmin urheillut. Yksi golf-kierros on noin kymmenen kilometrin pituinen. En usko, että viitsisin kävellä saman matkan tietä pitkin, pohtii Kalevi Antikainen.

Antikainen seisoo Hartolan golf-kentän tuulisella viheriöllä ja keskittyy lyöntiin. Hänen tarinansa kuvastaa hyvin sitä tilannetta, joka Suomen golf-kentillä tällä hetkellä on. Suuri osa pelaajista on keski-iässä tai eläkkeellä. Aiempaa urheilutaustaa ei välttämättä ole, mutta pelin lomassa tulee käveltyä kymmenen kilometriä kuin huomaamatta. Terveysliikuntasuositukset tulevat helposti täyteen, kun käy pelaamassa muutaman kerran viikossa.

Tähän on tarttunut myös Suomen Golfliitto, joka järjestää kesäkuussa teemaviikon nimeltä 55+. Tarkoituksena on tehdä lajia tunnetuksi ikääntyvien ihmisten parissa ja muistuttaa, että golfin rauhallinen ja pitkäkestoinen suoritus sopii hyvin myös ikäihmisille.

Hartola Golfin toimitusjohtaja Tera Heinonen kertoo, että Hartolassa vanhin pelaaja on 95-vuotias. Golfin pelaaminen ei todellakaan katso ikää.

Golf on paitsi liikuntalaji myös seurapeli, muistuttavat Kalevi Antikainen ja Tera Heinonen. Etiketin mukaan kentällä tervehditään muita pelaajia ja toivotetaan hyvää peliä. Varsinkin suosittuina aikoina kentälle täytyy varata lähtöaika. Samaan lähtöryhmään mahtuu neljä pelaajaa, jolloin ryhmät sekoittuvat ja pariskunnat sekä yksin tulleet saavat seuraa muista pelaajista.

Golfin elitistiselle leimalle Antikainen ja Heinonen antaisivat jo kyytiä. Maine on peräisin 1980-90-luvuilta, jolloin monet tärkeät yritysmaailman ja politiikan koukerot hoidettiin golf-kentillä. Pelin lomassa saattoi päästä jututtamaan isokenkäisiä.

Antikainenkin aloitti golfin pomon pyynnöstä. Mutta enää pitkään aikaan laji ei ole ollut hänelle minkään sortin velvollisuus, ehkä elämän suola pikemminkin.

–Olemme vaimon kanssa käyneet golfmaassa ympäri Suomen ja ulkomaillakin. Suomessa olemme pelanneet 80 kentällä ja ulkomailla parilla kymmenellä, Antikainen laskee. AO-O

Sysmään rakennetaan uusi palvelutalo. 60-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö nousee Leppäkorventien varteen entisen mielisairaalan paikalle. Palvelutaloon tehdään asuntojen lisäksi iso keskuskeittiö, kotihoidon ja päiväkeskuksen tilat sekä henkilökunnan sosiaalitilat.

Rakentaminen aloitetaan mahdollisesti jo tänä vuonna, viimeistään vuodenvaihteen jälkeen. Avajaiset on tarkoitus pitää vuoden 2017 alussa.

Rakentamista suunniteltiin vuosia tuloksetta. Sitä ei vauhdittanut edes aluehallintoviraston (avi) valvontapäätös, joka velvoitti Sysmän kunnan luopumaan ikäihmisten laitosmaisesta asumisesta vuoteen 2015 mennessä. Kunta velvoitettiin saneeraamaan nykyisen vanhainkodin tilat siten, että kahden hengen huoneista luovutaan ja jokainen asukas saa oman huoneen. Alusta asti oli kuitenkin selvää, että vanhoja tiloja ei saa järkevästi muutettua nykyvaatimusten mukaisiksi. Tarvittiin uusi palvelutalo.

– Tähän asiaan ei voida tuoda enää yhtään jarrua. Tarvitsemme asianmukaiset kodit vanhuksille, kommentoi kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki tilannetta.

Palvelutalon rakentamisen kustannusarvio on noin seitsemän miljoonaa euroa. Kunta ei maksa tätä investointia, vaan sen maksaa rakennuttaja ja tulevan palvelutalon omistaja Avain palvelukodit -yhtiö. Palvelun tuottaja eli ikäihmisten käytännön hoivasta vastaava taho on 247 Hoivakoti.

Vuokrat peritään palvelukotiin muuttavilta asukkailta. Vuokratasoksi on määritelty reilut 13 euroa neliöltä. Vuokrahintojen karkaamisesta ei asukkaiden tarvitse huolehtia.

– Meillä on palveluntuottajan takuu, että vuokrat eivät ylitä Kelan määrittäämää kohtuullista asumiskustannusta, sanoo palvelukodin suunnitteluryhmän jäsen Jukka Nurminen.

Takuun tekee vakuuttavaksi se, että Ara on myöntänyt Avain Palvelukodeille avustuksen. Avustus kattaa kymmenen prosenttia rakennuskustannuksista. Yhtiö on saanut myös valtion pitkäkestoisen korkotukilainan. AO-O