UUTISET

Kun Teea Sahiluoto aloitti puolitoista vuotta sitten työt Sysmän 4H -yhdistyksen toiminnanjohtajana, hän asetti yhdeksi tavoitteeksi nuorten entistä aktiivisemman  mukaantulon toimintaan. Yhtenä toiminnan mottona on kolmen askeleen matka työelämään; ryhmätoiminnan kautta etsimään valmiuksia työelämään ja lopulta itse työllistyminen. Tähän prosessiin yhdistys on saamassa uusia tuulia tulossa olevan hankkeen myötä.

–Meille on tulossa upea mahdollisuus aktivoida nuoria suunnittelemaan itse omia tapahtumiaan. Olemme jättäneet Päijänne-Leaderille 3-vuotisen hankehakemuksen ja sieltä olemme jo saaneet vihreää valoa suunitelmillemme. Vain ELY -keskuksen lopullinen siunaus puuttuu, iloitsee Teea Sahiluoto.

Idea hankkeeseen lähti osittain nuorten omasta toiveesta saada toteuttaa tapahtumia toisilleen. Tapahtumatuottaja -hankkeen koulutuksen kesto on n. yksi vuosi ja tänä aikana nuoret ideoivat omia tapahtumia Sysmään. Samalla voidaan koulutuksen avulla tukea nuorten omia vahvuusalueita ja kartoittaa heidän osaamistaan. Nuorten puolelta on jo esitetty konserttien ja lanien järjestämistä. Lisäksi 4H-yhdistys aikoo laajentaa yhteistyötä kunnan ja muiden yhteisöjen (mm. Suvisoitto) kanssa. Koulutuksen annista on paljon hyötyä jatko-opiskeluja ja mahdollisia töitä ajatellen.

–Haemme hankkeen koulutukseen 15 iältään 13 – 26 -vuotiasta nuorta/vuosi. Jokaiselle löytyy projektista oma paikka, lupaa Sahiluoto.

Varainhankinta on kautta vuosien teettänyt yhdistyksellä paljon työtä ja vaivaa. Pari uutta projektia on antanut viime vuosina valoa tähän vaikeaan ongelmaan. Hittitapahtumaksi viime vuosina noussut VintturiJazz järjestetään ensi kesänä kuudennen kerran (6.8.) ja tapahtumaa isännöi tällä kertaa Sysmän 4H -yhdistys. Tapahtuman kuvio on tuttu entinen; hyvää ruokaa Vintturin Nuorisoseurantalolla viihdyttävän jazzin merkeissä.

–Tapahtumasta koituu välitöntä hyöyä nuorille, sillä pyrimme käyttämään heitä tehokkasti tapahtuman järjestelytehtävissä.

Toiminnanjohtaja Sahiluodon mukaan Sysmän Kirjakaupassa aloitettu lippujen myynti on ollut vilkasta jo tähän mennessä. Pöydän antimet valmistaa Pitopalvelu Tarja Lehtonen ja musiikista vastaavat Veikki Virkajärvi ja Juho Papinniemen Matss -bändi.

Toinen työteliäs järjestelytehtävä on Sysmän Kinon toiminnan pyörittäminen.

–Haastava tehtävä, mutta hyvin se on alkanut pyöriä tutun toimijaryhmän ansiosta. Olemme onnistuneet saamaan kohtuullisen hyvin ensi-iltoja, vaikkakin isot teatterit ovat aina jonon keulilla, tunnustaa Teea Sahiluoto.

Eniten katsojia Sysmässä ovat keränneet elokuvat ”Luokkakokous”, ”Järven tarina” ja ”Kätilö”.  KP

Lähilehden tie

Lähilehti on ilmestynyt Hartolassa ja Sysmässä jo usean vuosikymmenen ajan.  Oman kylän paikallislehti syntyi jo vuonna 1969 lähtien ja Sysmän Sanomat Oy:n julkaisemana lehteä on toimitettu vuodesta 1992. Lehden julkaisemisessa on koettu, mitä merkitsee olla ilmaisjakelulehti. Ilmaisjakelulehti joutuu tyytymään Postin sananvaltaan mm. siitä, milloin ja kuinka lehti voidaan jakaa ja kuinka se tehdään.  Noin kolme vuotta sitten Lähilehtiä jakoi Posti. Tällöin Posti määräsi alueet, mihin Lähilehdet on jaettava. Lehdet jaettiin Postin määräyksestä Sysmän ja Hartolan lisäksi myös Luhankaan sekä Kalkkisiin. Jo tuolloin Lähilehdessä oltiin tilanteessa, että ilmoitustulot olivat vähentyneet. Siksi kuluja oli vähennettävä.

Pohdinnan jälkeen päätettiin, että jakelukustannuksia oli pakko karsia ja tämä tehtiin vaihtamalla jakelijaksi Esa Jakelut Oy. Samalla pystyttiin päättämään itse paikkakunnat, johon lehdet tulisi jakaa. Kauan ei kuitenkaan saatu nauttia siitäkään päätäntävallasta. Postin uusi voimannäyttö koitti viime syksynä, jolloin meille ilmoitettiin jakelupäivän muutoksesta. Päivää emme tietenkään itse saaneet valita, vaan Posti antoi kolme vaihtoehtoa. Valitsimme jakelupäiväksi torstain. Pelot Postin tulevista toimista ilmaisjakelulehdille sekä ilmoitustulojen raju putoaminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Lähilehden tulevaisuutta on mietittävä uudelta pohjalta. Kuinka lehden uutiset, ilmoitukset, kuvat ja tarinat turvataan jatkossakin? Olemme tilanteessa, jossa on otettava uusi askel paikkakunnan oman lehden ilmestymisen turvaamiseksi.

Lehden jatkuvuus taataan muuttamalla Lähilehti tilattavaksi lehdeksi.

Sysmän ja Hartolan paikallislehdellä  on takanaan pitkä historia; Sysmäläinen, Uusi Sysmäläinen, Hartolan Sanomat sekä Lähilehti ovat täyttäneet toimistomme takaseinän hyllyt lattiasta katonrajaan asti, täyteen historian havinaa. Lukijoiden kanssa yhdessä on koettu, surua, haikeutta, vihaa, kiukkua, naurua ja iloa – kaikkia inhimillisiä tunteita.

Muistellaanpa hetki vaikka 1.7.2009 Lähilehden ”Hip Hop -leirin loppuhuipennusta, Cheekin konsertti” – juttua, jossa Sisä-Suomen Tanssin aluekeskus ja Sysmän Suvisoitto järjestivät yhteistyössä Hip Hop -tanssileirin. Samassa lehdessä oli juttu Kimmo Oksasen kirjasta ”Kirja kerjäämisestä”. Tarinat ääripäästä toiseen. Haluamme tehdä ja kokea lukijoiden kanssa jatkossakin lisää näitä tapahtumia kuvineen, lisää paikallisia juttuja ja tietysti uusiakin ideoita.

Tehdään yhdessä lisää historiaa, tehdään lisää tunteita nostattavia juttuja, tehdään meidän omaa paikallislehteämme – Lähilehteä.

Marttiina Lallukka, päätoimittaja

——-

Lähilehti muuttuu tilattavaksi 1.6.2016 alkaen

Lähilehti (Sysmäläinen, Uusi Sysmäläinen/Hartolan Sanomat) on ilmestynyt jo vuodesta 1969 lähtien. 47 vuoden aikana pitäjälehten toimintaympäristö on kokenut suuria muutoksia. Syvät talouslamat 90-luvun alussa ja aivan viime vuosina ovat syöneet ilmaislehtenä jaettavan pitäjälehden kannattavuutta vauhdilla ilmoituspotentiaalin vähentyessä.

–Lähilehti haluaa kuitenkin säilyä jatkossakin tasokkaana ja viikoittain ilmestyvänä Sysmän ja Hartolan pitäjälehtenä. Emme halua lähteä lehden tasoon ja toimintaan heikentävästi vaikuttavien kustannusleikkausten tielle, vaan aiomme säilyttää ja edelleen kehittää kaikille tutun paikallislehden jatkuvuuden tilausmaksuista saatavien tulojen avulla. Paikallislehden ilmestyminen on tärkeä imagotekijä ilmestymisalueensa kunnille, perustelee toimitusjohtaja Marttiina Lallukka tilannetta.

Toinen merkittävä syy lehden muuttamiseksi tilattavaksi on postin jakelupolitiikassa tapahtuneet muutokset. Posti lopetti koko maassa ilmaisjakelulehtien jakamisen keskiviikkoisin oman mainoslehtisen jakelun tieltä.

–Olemme saaneet runsaasti palautetta ja valituksia lehden jakelupäivän muuttumisesta torstaille. Maksullisena lehtenä voimme siirtää Lähilehden jakelupäivän takaisin keskiviikoksi.

Lähilehden voi tilata sujuvasti tämän linkin kautta. Monet lukijat voivat saada puhelinsoiton tilausmyyjältä.  KP

Johanna Halme on hullaantunut golfista, etenkin pelaamisesta Hartolan kentällä. Siellä pelikaveri voi olla yhtä hyvin 96-vuotias herrasmies kuin omanikäinen nainenkin.

-Täällä ei ole sellainen fiilis, että pitäisi pelata vain naisten kanssa. Varauskalenterista näkee, kuka on menossa kentälle milloinkin. Käyn usein pelaamassa eläkeläismiesten kanssa. Puhuttavaa heidän kanssaan riittää, varsinkin silloin jos pelissä tapahtuu jotain odottamatonta, Halme kertoo huhtikuun auringonpaisteessa.

Myönteisesti ajattelee Halmeen lisäksi moni muukin. Talvella Hartola Golfille luovutettiin Jyväskylässä Suomen naisystävällisimmän seuran palkinto. Tunnustus myönnettiin pelaajien antamien äänten perusteella.

Halme kiittää erityisesti aktiivista naisjaostoa: siihen kuuluvien kannustavien naisten ansiosta hän uskaltautui takaisin pelikentille.

-Suoritin Green cardin jo 2000-luvun alussa Hartolassa, mutta sen jälkeen pelaaminen jäi moneksi vuodeksi. Asuin Englannissa yhdeksän vuotta. Jos Lontoossa halusi golfaamaan, olisi reissu matkoineen kaikkineen vienyt koko päivän, Halme kertoo.

Suomeen paluun jälkeen hän havahtui: kotikonnuilla Hartolassa kentälle pääsi helposti. Ensikosketus seuratoimintaan tapahtui neljä vuotta sitten naisten kauden avajaisissa. Vielä silloin Halme ei uskaltautunut pelaamaan, mutta lounastaminen naisjaoston iloisessa porukassa vei mennessään.

Sen jälkeen Halme onkin ollut aktiivinen pelaaja. Hän asuu viikot Helsingissä, mutta viikonloput ja lomat kuluvat usein golfin parissa.

-Työelämä on tosi hektistä. Käytän jatkuvasti nettiä ja twitteriä, tuijotan ruutuja ja näyttöjä. Golf on todella hyvää vastapainoa työlle. Työstä irrottautuminen alkaa heti ensimmäisestä lyönnistä, eikä neljän tunnin kierroksen aikana tarvitse tuijottaa ruutua kertaakaan, kertoo A-studion ja Pressiklubin ohjaajana työskentelevä Halme.

Golfin etuina hän pitää myös sitä, että lajin parissa saa liikuntaa raikkaassa ulkoilmassa. Kymmenen kilometriä tulee käveltyä ihan huomaamatta ja istumatyön rasittama ranka vetreytyy: golf-kaudella selkävaivat ovat tiessään.

Lajissa viehättää myös tasa-arvo ja järjestelmällisyys. Tasoitusjärjestelmän ansiosta jokainen kilpailee ennen kaikkea itseään vastaan. Eikä ikä rajoita harrastusta.

-Mietin aloittaessani, että tässä on sellainen laji jossa on mahdollisuus kehittyä pitkällä tähtäimellä ja jatkaa pelaamista vielä eläkkeelläkin, Halme sanoo. AO-O

Hartola Golfin jäsenistä kolmannes on naisia

-Hartola Golfiin kuuluu kaikkiaan lähes 600 jäsentä, joista 200 on naisia
-Valtaosa jäsenistä (411 henkilöä) on yli 50-vuotiaita
-Golf-liiton tavoitteiden mukaisesti Hartolassakin pyritään saamaan yhteisöön lisää naisjäseniä
-Kenttä avataan pelaajille 9. huhtikuuta
-Lähilehti Scramble järjestetään 10. huhtikuuta
-Naisten kauden avajaiset 14. toukokuuta
Lähde: Tera Heinonen, Hartola Golf.

Uusi metsähallituslaki on herättänyt huolta luonnonsuojelujärjestöissä. Huhtikuussa voimaan astuva laki antaa mahdollisuuden tiettyjen yleisten vesialueiden ja Ylä-Lapin luontaistalousalueiden taloudelliseen hyödyntämiseen.

Sysmässä laki koskee Päijänteen Tehinselkää, joka siirretään lain myötä pois Metsähallituksen luontopalveluista. Luontopalvelut vastaa muun muassa kaikista Suomen kansallispuistoista sekä metsästys- ja kalastusluvista. Lakimuutoksen myötä Tehinselän talouskäyttö on vastedes periaatteessa mahdollista.

Hallitusneuvos Vilppu Talvitie maa- ja metsätalousministeriöstä katkaisee huhujen terävimpiä kärkiä. Hurjimpien uskomusten mukaan Tehinselälle voisi rakentaa jopa tuulimyllyjä.

-En usko, että Tehinselällä tapahtuu mitään. Lakimuutos koskee enemmän merialueita. Merellä voidaan harkita tuulivoimaa, harjoittaa kalanviljelyä tai ottaa rannikolta soraa ja hiekkaa, Talvitie sanoo.

Talvitie sanoo, että lain hengen mukaan maa- ja metsätalousministeriö ei halua estää yleisten vesialueiden ja Ylä-Lapin maiden taloudellista käyttöä. Alueille ei ole kuitenkaan asetettu minkäänlaista tuottovaadetta.

Talvitie korostaa, että talousalueiksi luokiteltavien maa- ja vesialueiden käyttö edellyttää normaalia lupamenettelyä. Metsähallituslaki ei vaikuta esimerkiksi ympäristöluvan ehtoihin: ne ovat yhtä tiukat uudesta laista huolimatta.

Talvitie kertoo, että uusi metsähallituslaki juontaa juurensa EU-komission kantaan. Komission mielestä Metsähallitus ei voi jatkaa toimintaansa nykyisen kaltaisena liikelaitoksena.

Siksi Metsähallitus yhtiöitetään. Maat säilyvät edelleen Metsähallitus-liikelaitoksen omistuksessa, eli toisin sanoen valtion suorassa omistuksessa.

Puunmyynti ja oikeus hakata metsiä sen sijaan luovutetaan liikelaitoksen tytäryhtiölle. AO-O

Aluehallintovirasto (AVI) on perunut päätöksensä Nelostien vetämisestä Hartolan harjualueelle. AVI kertoo tehneensä arviointivirheen ja toteaa nyt, että harjualue on suojeltava kokonaisuudessaan. Suojelupäätöksestä ei voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Käytännössä päätös merkitsee sitä, että nykyisin käytössä oleva Nelostie Hartolan ja Joutsan väliltä suljetaan. Luonnonsuojelijat ovat mielissään, koska AVI edellyttää paitsi tien sulkemista myös sen maisemointia. Kulkureitiksi merkitään vanha postitie, jossa kulkeminen moottoriajoneuvoilla on toki kielletty.

Uusi tielinjaus miellyttänee sysmäläisiä. Uusissa suunnitelmissa Nelostien linja on vedetty Sysmän ja Luhangan kautta Jyväskylään.

Seuraavaksi kuntapäättäjät jännittävät, saadaanko Sysmään valtatien vanavedessä ABC-huoltoasema ja Pentikin Outlet-myymälä. AO-O