UUTISET

Anna Onali-Ovaska

Atte Hujasen mielestä oli hämmentävää, että karaokea laulaakseen piti vielä nykyaikana hakea kaupasta dvd-levy. Siksi hän perusti Singan – sinne on ladattu 20 000 kappaletta pilvipalveluun. Asiakas voi valita niiden joukosta mieleisensä ja ladata laulut älypuhelimeen tai tablettiin. Ammattilaisversio on tarkoitettu baareille. Singan avulla ne voivat järjestää karaokea milloin tahansa ja tarjota laulajille suuremman valikoiman kappalevaihtoehtoja kuin ennen on nähty. Ensimmäisenä Suomessa ammattilaisversioon tarttui Wanha Matkis Hartolasta.

Valmistuit juuri Aalto-yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi. Miksi päädyit perustamaan juuri karaokeen keskittyvän ohjelmistoyrityksen?
-Olen kotoisin Heinolasta ja olin aiemmin mukana vanhempieni omistamassa perheyhtiössä, jonka tuotemerkki on karaoken MM-kisat. Kiersin kisojen myötä myös ulkomailla: tuotemerkki oli käytössä 35 eri maassa. Vanhempani myivät yhtiön vuonna 2013, kun he jäivät eläkkeelle.
-Tunsin karaokealan hyvin. Tekniset ratkaisut olivat vielä nykyäänkin suoraan 1980-1990-luvuilta. Jos halusi laulaa karaokea, piti ostaa dvd-levy. Halusin tuoda alan nykypäivään.

Singalla on kuluttajaversion lisäksi ammattilaiskäyttöön tarkoitettu karaokeohjelmisto. Tämän Singa Pron ensimmäinen käyttäjä on hartolalainen Wanha Matkis, jossa ohjelmisto otettiin käyttöön juhannuksena. Miten Singa Pro päätyi ensimmäisenä juuri Hartolaan?
-Soitimme keväällä läpi baareja ja kysyimme kiinnostusta Singa Pron käyttöön. Wanhalla matkiksella oli nopeinta toimintaa, he innostuivat heti. Moni muu sanoi, että voi ottaa ohjelmiston käyttöön myöhemmin kesällä.
-Seuraavat kohteemme sijaitsevat pääasiassa Etelä-Suomessa, Helsingin ja Porvoon seudulla sekä Lahdessa.

Miksi uskot Singan menestyvän ammattilaiskäytössä?
-Niiden baarien, joilla on käytössä Singa, ei tarvitse investoida lainkaan isoihin, kalliisiin tietokoneisiin.

Onko Singalla tarkoitus laajentua ulkomaille?
-Ehdottomasti. Kuluttajaversiota on ladattu tähän mennessä noin puoli miljoonaa kertaa. Osa latauksista on tehty ulkomailla.
-Ammattilaisversion kanssa etenemme seuraavaksi Ruotsiin. Syksyllä vuorossa ovat muut Pohjoismaat. Tarkoituksemme on markkinoida Singaa myös Englantiin ja USA:aan. Aasian suunnalle emme vielä ole menossa, koska siellä kilpailijat ovat kovia. Aasiassa suurin osa karaokeen keskittyneistä yhtiöistä on pörssiyrityksiä.

Missä maissa karaoke on erityisen suosittua?
-Karaoken suosio kulkee käsi kädessä sosiaalisen iltaelämän kanssa. Karaoke menestyy siellä, missä on tapana lähteä viettämään iltaa kodin ulkopuolelle. Länsimaista tällaisia ovat esimerkiksi Englanti, Irlanti ja Saksa.

Yrittäjyys on monelle vasta valmistuneelle vieras ajatus. Miten sinusta tuli yrittäjä?
-Perustin Miki Kuusen kanssa Slush-tapahtuman Helsinkiin vuonna 2011. Slush on voittoa tavoittelematon säätiö, ja tuumasin että siihen ei kannata jäädä notkumaan. Vedimme Mikin kanssa Slushia neljä vuotta, jonka jälkeen totesimme että on aika luovuttaa tapahtuma seuraaville.
-Vaatii hullunrohkeutta lähteä tämmöiseen juttuun. Tässä tarvitsee tietysti jonkin verran käytännön osaamista kuten koodaamista, mutta enemmän kyse on asenteesta ja ymmärryksestä. Täytyy ymmärtää, miksi esimerkiksi Spotify ja Netflix olivat niin mullistuksellisia tullessaan markkinoille. Minun on helppo nähdä syy-seuraussuhteita ja hahmottaa esimerkiksi Motorolan ja iPhonen erot fyysisesti ja konseptin kannalta.

Laulatko itse karaokea?
-Se on tärkeää tuotekehityksen kannalta. Laulan karaokea enemmän ystävien seurassa kuin julkisesti. Suosikkini on Rolling Stonesin Paint It Black.

Kyösti Piippo
HARTOLA

Vuonna 1974 hartolalainen Seppo Suomi oli vielä vieraalla töissä, kun hän hankki oman sorvin ja teki sillä pieniä töitä omassa autotallissa. Erillisen työtilan hankkiminen tuli ajankohtaiseksi v. 1981, toiminimi muuttui kommandiittiyhtiöksi 1987 ja osakeyhtiöksi 1999.  Kehitys on ollut siitä lähtien nopeaa; sukupolvenvaihdos tehtiin yhtiössä v. 2012, Jani Suomesta tuli toimitusjohtaja ja Seppo siirtyi hallituksen puheenjohtajan pallille. Viimeisten viiden vuoden aikana yhtiö on panostanut voimakkaasti yrityksen laajentamiseen niin fyysisesti kuin teknisestikin.

–Uusia investointeja on tehty joka vuosi, laajennettu tiloja ja hankittu uusia koneita, sanoo toimitusjohtaja Jani Suomi.

Yhtiöllä on tällä haavaa hallitilaa 4800 neliötä  Risulantiellä ja Opintiellä. Työt ovat jakaantuneet paikan mukaan niin, että Risulantiellä valmistuvat sorvattavat kappaleet ja Opintiellä tehdään aihioita ja käsitellään jyrsittäviä kappaleita. Henkilökuntaa yrityksessä on kaikkiaan 13, joista keskimäärin yhdeksän työskentelee Risulantien ja neljä Opintien hallissa.

Konepajan päätuotantosuuntia ovat alihankintatyöt, jäysteenpoisto ja erikoistyökalut.  Jäysteenpoisto perustuu ns. kammioräjähdystekniikkaan, millä poistetaan purseet esim.hydrauliikkalohkoista – kyseisiä järjestelmiä on vain kolme koko Suomessa. Alihankintatuotteita on paljon. Jani Suomi luettelee muutamia; hydrauliikkalohkot, akselit, laipat, erilaiset nipat, rullat, liittimet ja työkalut. Viennin osuus on 35 – 40 prosenttia ja vientikohteina mm. Ranska, Puola, Australia, Saksa, Viro jne.

–Pitkälti vanhoja asiakassuhteita, täsmentää Jani Suomi.

Tuoteperheen suurin liikevaihto tulee aihioiden valmistuksesta. Koko yhtiön liikevaihto on vuositasolla n. 2,2 miljoonaa euroa ja Jani Suomen mukaan tavoitteena on parinkymmenen prosentin nousu ensi vuoden aikana.

Viimeisin, yli miljoonan euron investointi koskee automaatiojärjestelmää, mikä  käsittelee 22 työstökoneen palettia (normaalisti koneessa on kaksi) ja siirtää automaattisesti varastoon valmiit paletit. Automaatio mahdollistaa miehittämättömän tuotannon ilta- ja yöaikaan. Järjestelmän asennustyöt alkavat elo-syyskuun vaiheessa ja valmista pitäisi olla lokakuun lopulla. Järjestelmässä on vielä paikat viidelle lisäkoneelle.

–Pyrimme olemaan valppaasti mukana automaation kehityksessä ja katse on suunnattu aina eteenpäin, vakuuttaa Jani Suomi.

Hartolan kunta sijoittui hyvin kyselyssä, missä etsittiin Päijät-Hämeen yrittäjäystävällisintä kuntaa. Jani Suomen mukaan Hartola onkin hyvä kunta yrittämisen kannalta, joskin konepajan ei ole juurikaan tarvinnut kuntaa vaivata.

–Kunnan elinkeinoneuvojan Seppo Laakson kanssa olemme olleet yhteyksissä monissa asioissa sitäkin tiiviimmin.

Elinkeinoneuvoja Seppo Laakson mukaan uusi investointi tuo lisää automaatiotekniikkaa tuotantoon ja helpottaa työvoimakysymyksissä.

–Konepaja Seppo Suomi on ottanut aimo harppauksen tuotantolinjansa kehittämisessä. Merkittävin kertainvestointi Hartolassa aikoihin.

Vesa Järvinen
SYSMÄ

Suopellon Nuorisoseura järjesti Sysmän III Suvisoudun lauantaina Suopellon maisemissa Päijänteellä.

Lauantai alkoi satamassa kyykkäottelulla. Tiukan Karjalaisseurojen välisen ottelun voitti Vuoksenrannan Säde ja hyväksi kakkoseksi tuli emäpitäjä Antrean Esa. Satamaan saapuneet saivat myös katseltavakseen perinteisen karjalaisen voimainkoitoslajin: hirrensyöksyn.

Puoleltapäivin vuorossa oli pienveneiden soutukilpa 3,6 kilometrin reitillä; Veneenä sarjavalmisteinen lasikuituvene. Lähtöpisteenä oli Suopellon Vanha Satama, josta reitti jatkui Pyydysniemen kääntöpaikalle ja maali oli Uudessa Satamassa. Lähtöviivalle asettautui kuusi venettä ja kaikki veneet tulivat myös maaliin.

Iltapäivällä vuorossa olivat kirkkoveneet, joita kisassa oli kaksi. Reitti kiersi Päijätsaloa noin kymmenen kilometrin matkan.

Satama-aluella oli takakonttikirppis, puffetti sekä hevosia ja lampaita Starhill Stable & Korven karitsa -tilalta.

Tapatuma oli vaatinut monta innokasta talkoolaista ja monia talkootyötunteja. Onnistunut kisapäivä ja tapahtuma palkitsi varmasti talkoolaisten mielet ja antoivat mukanaolleille miellyttävän kokemuksen lämpimästä ja hieman tuulisesta lauantaista Päijänteen rannalla.

Sysmän 3. Suvisoutu 2.7.2016

Tulokset:

Mökkisoutu 3,6 km

Yleinen sarja
1.      Vesanen Jouko – Vesanen Anne 25.36
2.      Hilden Jussi 27.19
3.      Sompi Eero 27.31
4.      Leivo Juhani – Pietilä Martti 28.06
5.      Harjanne Tuomo – Okko Olli 28.43

 Naiset
 1.      Mannila Elisa – Nurminen Aino 31.29
 
Kirkkovenesoutu
1.      Sysmän Sisu 19.30
2.      Vuoksenrannan Säde 20.54
 
Soutajat:
Sisu: Juhani Leivo, Aino Nurminen, Elisa Mannila, Päivi Ihanajärvi, Pia Salmio, Maiju Puranen, Niina Hakala, Matti Palvaila, Eero Sompi, Maaret Rosberg, Petra Ojanen, Merja Antinniemi, Miia Helminen, Esa Vuorio, Markku Nieminen
 Säde: Martti Talja, Esa Virolainen, Hannu Virolainen, Pertti Talja, Markku Kemppi, Juho Kemppi, Antti Kemppi, Olli Kuisma, Henri Pirinen, Pertti Ruponen, Pekka Kemppi, Päivi Virolainen, Anne Kuisma, Vilho Ruponen, Mika Isomäki.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Suomalainen media on nostanut viime aikoina esille useitakin nuorena aloittaneita yrittäjiä – mustikanpoimijoista alkaen. Sysmä menestyy tässä lajissa myös erinomaisen hyvin, kenties kaikista parhaiten.

Topias Tarvaala on 10-vuotias koululainen, joka aloittaa syksyllä yhtenäiskoulun 5. luokan. Topias on elänyt koko lapsuusaikansa yrittäjäperheessä – isä Mika pyörittää rakennusfirmaa ja äiti Päivi tekee työtä samassa yrityksessä. Yrittäjähenki on mitä ilmeisimmin tarttunut Topiakseen jo pienestä pitäen ja niinpä hän ilmoitti Hulluin lauantai -markkinoiden alla perustavansa oman yrityksen ja vanhemmat tietysti tukivat ajatusta. Syntyi Kaiken Tavaran Kirppis TopShop, mikä sijaitsee Tarvaalan omassa kiinteistössä Sysmän Lääkäripalvelun naapurissa.

–Meillä oli kotona paljon vanhaa tavaaa, joka olisi pitänyt kuljettaa todennäköisesti kaatopaikalle. Kun meidän talon alakerrassa oli tila vapaana, keksin perustaa kirppiksen, toteaa Topias.

Topiaksen TopShop pitää hyllyillään melkomoisen tavaravalikoiman: vaatteita, kirjoja, astioita, leluja, urheilutarvikkeita, soittimia ja kookkaimmista myytävistä mm. mopo. Melkein kaikki kirppistavaroista on löytynyt kotoa, kuuluuhan Tarvaalan perheeseen isän ja äidin lisäksi kolme poikaa – tavaraa on kertynyt.

Kauppa on käynnyt Topiaksen mielestä hyvin ja häneltä ovat jo monet tuttavat kyselleet mahdollisuutta tuoda liikkeeseen omia ns. vuokrapöytiään.

TopShop on varmuudella auki torstaisin ja perjantaisin, satunnaisesti muulloinkin. Nuori yrittäjä ei ole tarvinnut liiketoimissaan paljoakaan apua, minkä nyt isoveli Antti oli mukana hyllyjä täyttämässä ja isän kanssa yhdessä keksittiin yrityksen nimi.

Topiaksen jatkosuunnitelmat ovat selvät heinäkuun loppuun saakka.

–Uotinpäiviin asti jatkan, sen jälkeen en oikein tiedä.

Ensi kesäkin on käynyt jo Topiaksen mielessä. Mikäli liiketila on vapaana ja tavaraa riittää, niin miksei!

Topias ei ole vielä tehnyt tarkempia suunnitelmia yrityksen mahdollisen tuoton käyttämiseksi tai sijoittamiseksi. Asia kypsyy loppukesästä, mutta sitä ennen nuori yrittäjä  viettää muiden koululaisten tapaan kesälomaa yleisurheillen, jalkapalloa pelaten, mökkeillen ja kavereita tapaillen.

Anna Onali-Ovaska
HARTOLA

Harvoin pääsee paikkaan, jossa voi aistia historian ja saada aavistuksen siitä, millaista menneiden sukupolvien elämä oli.

Hotilan mylly Hartolassa on yksi tällaisista harvinaislaatuisista paikoista. Hirsirakenteinen mylly on seissyt niillä sijoillaan Tainionvirran äärellä ainakin vuodesta 1794. Sellainen vuosiluku on koverrettu vanhaan tuuliviiriin. Stylmanien suvulle mylly siirtyi vuonna 1939. Alun perin paikka oli osa Koskipään kartanoa.

-Myllyssä on ollut sepän paja, sirkkeli ja tietysti myllynkivet, joilla on jauhettu jyvistä jauhoja. Pappani oli mylläri, kertoo Mikko Stylman ja osoittaa vanhoja myllynkiviä.

Myllyssä jauhot tehdään kuin mittatilaustyönä, sillä kiviä säätämällä niistä saa joko hienompia tai karkeampia. Karkeammat ovat kuulemma hyviä sahdin tekoa ajatellen.

Menneestä löytää merkkejä esimerkiksi tarkastelemalla lähempää rakennuksen saranoita ja nauloja. Ne ovat muodoltaan hieman epäsymmetrisiä ja pinnaltaan muhkuraisia, sepän tekemiä. Ei sellaisia kaupasta saa. Rappusiin ja paksuihin lankkulattioihin on tullut painanteita. Viivasuoria pintoja ei myllystä löydy.

Stylman kävelee puiselle sillalle siskonsa Mia Stylman-Lehtisen kanssa. Sillan alla Tainionvirran vesi pulppuaa iloisesti. Vähän etäämpänä kohisee Hotilankoski.

Tien toisella puolella on sisarusten lapsuudenkoti, jossa heidän äitinsä yhä asuu.

-Saimme liikkua täällä joella vapaasti heti kun osasimme uida. Mylly oli meille lapsena ihan normaali paikka. Vasta aikuisena on ymmärtänyt, että tämä on aika erityinen, Mia Stylman-Lehtinen tuumaa.

Tänä vuonna aika oli kypsä oman yhdistyksen perustamiselle. Stylmanit perustivat sukulaisineen Hotilan mylly-yhdistyksen, jonka tehtävänä on pitää paikkaa kunnossa. Ensimmäinen urakka odottaa pian. Muutaman viikon sisällä alkaa rännin kunnostus.

Ränni on myllyn toiminnan kannalta aivan olennainen, koska sitä pitkin vesi juoksee rattaisiin, jotka pyörittävät turbiineja. Nykyinen ränni on niin ränsistynyt, että sitä pitkin ei voi enää juoksuttaa vettä. Esteeksi on rakennettu pato.

Nyt myllynkivet eivät siis pyöri, eikä mylly tuota sähköä. Sitä se on nimittäin ennen tuottanut, viimeiseksi Stylmanien omaan lapsuudenkotiin ja sitä ennen 1960-1970-luvuilla muutamiin taloihin Hotilan kylässä.

-Kaikki laitteet kyllä toimisivat, kunhan vesi vain juoksisi, Mikko Stylman sanoo.

Aiempina vuosina Hotilankosken myllyssä on järjestetty suosittuja yhteislauluiltoja. Laulutuokioita ovat pitäneet muun muassa maa- ja kotitalousseura ja kyläyhdistys.

Lisäksi myllyssä on pidetty lukuisia Stylmanin suvun juhlia. Mia Stylman-Lehtisen hääjuhlat pidettiin myllyssä, ja tänä kesänä paikassa juhlittiin hänen poikansa rippijuhlia.

Onko mylly-yhdistys suunnitellut tapahtumia? Tai voisivatko he vuokrata paikkaa juhlia varten?

-Kaikki on mahdollista. Jos jollain on idea, kannattaa ottaa yhteyttä, Mia Stylman-Lehtinen sanoo.