Martat sammuttamassa

Sysmän Martat tietävät nyt tarkalleen miten toimia, jos pieni palonalku säikäyttää syystä tai toisesta kotona. Useimmat heistä ovat taineet tieneet sen jo ennestään, mutta Sysmän VPK:n osaavat kouluttajat Jorma Sainio ja Asko Nurminen kertasivat heille alkusammutuksen tärkeät opit paloaseman koulutustustilaisuudessa.

Sekä martoissa että VPK:n naisosaston toiminnassa mukava oleva Tuula Puumalainen kertoi koulutusajatuksesta martoille ja ideaan tartuttiin oitis.

–Olin jo joskus aiemmin ollut ryhmäkodilla mukana samoissa merkeissä ja totesimme, että marttojenkin pitää hallita tämä tärkeä asia, kertoi Tuula Puumalainen.

Koulutustilaisuuden aluksi kokoonnuttiin paloaseman luokkaan teoriatunnille. Jorma Sainio esitteli yleisimmät kotona tarpeelliset alkusammutusvälineet; jauhekäsisammutin (sotkeva ja syövyttävä), hiilidioksidisammutin (syrjäyttää hapen, poistu nopeasti sammutettavasta tilasta), vaahtosammutin (ei kylmiin tiloihin) vesisammusvälineet ja tärkeä sammutuspeitto. Jonkin sortin käsisammuttimen ja sammutuspeiton pitäisi kuulua jokaisen kodin varusteisiin.

Rasvasta, ruuan pohjaanpalamisesta tai keittolevyn päälle jäämisestä voi kotona syttyä helpostikin palon alku. Munkkien leipominen rasvassa uppopaistaen on huolellisen kokin hommaa eikä ruokaa pitäisi koskaan lämmittää hellan suurimmalla lämmöllä – ruuan laittaminen on eri juttu.

–Kynttilät aiheuttavat paljon palon alkuja. Tuikkukynttilöitä ei saisi koskaan ladata vieri viereen jollekin pellille, sillä valuva tali muodostaa pian pellille syttyvän kerroksen, muistutti Asko Nurminen.

Jorma Sainio tähdensi sitä, että vaikka rasvapalon alku saataisiin hallintaan sammutuspeitolla, palokunta pitää soittaa aina paikalle numerosta 112.

–Hellan imuri voi hyvinkin imaista liekkejä hormistoon ja palo voi syttyä siellä tuntienkin päästä. Palokunta varmistaa tämänkin asian.

Jos palo laajenee huoneistossa, ensimmäiseksi pitää pelastaa palavassa tilassa olevat ihmiset ja sitten sulkea ovet läpivedon estämiseksi. Sen jälkeen pitää soittaa numeroon 112 turvallisesta paikasta ja mennä vielä ulos ohjaamaan palokunta oikeaan paikkaan. Jos palo on naapuristossa, turvallisin paikka on ovien sulkemisen jälkeen omassa huoneistossa.

Teoriatunnin jälkeen martat ohjattiin paloaseman pihalle, missä Sainio ja Nurminen opastivat kädestä pitäen alkusammutusvälineiden käyttöä. KP

Kino Metso Jokirannassa

Hartolan kunnan vapaa-aikatoimi järjesti yhteistyössä MLL:n kanssa elokuvatapahtuman Jokirannassa hiihtolomaviikon torstaina. Keski-Suomen Elokuvakeskuksen kiertävä elokuvateatteri Kino Metso toi nähtäväksi kolme erityyppistä elokuvaa hiihtolomapäivän ratoksi. Ennen ensimmäisen Paddington -elokuvan alkamista Jokirannan eteisessä kävi kuhina yleisön hankkiessa lippuja sekä perinteisiä leffaeväitä.

Hartolan vapaa-aikaohjaaja Anna-Maija Muurinen seurasi tyytyväisenä yleisön saapumista ja kertoi kunnan kehittelemästä ohjelmasta lapsille ja nuorille.

–Pyrimme järjestämään sesongin mukaan sopivia juttuja. Aiempi leffakokeilu syksyllä oli tykätty ja meistä on tärkeää tuoda kulttuuri lähelle. Tavoitteemme onkin suoda kaikille tasapuoliset mahdollisuudet kulttuurin kokemiseen, totesi Muurinen.

Hartolan kunnan yhteistyö muiden toimijoiden kanssa pelaa ja aikatauluja tarkistellaan niin, ettei syntyisi päällekkäisyyksiä. Muun muassa Hartolan Seurakunnan järjestämä talvilomaleiri oli päättynyt juuri ennen elokuvien alkua, joten innokkaimmat ehtivät mukaan sieltäkin.

Iltapäivän startannutta Paddington -leffaa tuli muiden muassa katsomaan hartolalainen Anna Ruoppi AAAA-kerhonsa kanssa, kuten hän itse nauraen ilmaisi. Kerholaisista kolme on Annan lapsia eli Antti, Aino ja Aleksi ja mukaan oli kelpuutettu myös Ainon ystävä Anni. Lasten asettuessa hyville katsomopaikoille äiti Anna kertoi itsellään olevan menossa oikein elokuvien teemaviikko, sillä aiemmin viikolla oli jo nähty Risto Räppääjä -leffa ja vielä oli aikomus mennä aviomiehen kanssa katsomaan Luokkakokousta. Paddington -elokuvan suhteen ”kerholaisilla” ei ollut erityisiä ennakko-odotuksia, mutta ainakin Anna myönsi pitäneensä lapsena Karhuherran hahmosta. RP

Nyt Riittää!

Hämeen poliisilaitos on toteuttamassa monien yhteistyötahojen kanssa Nyt riittää -pilottihanketta koulukiusaamisen vähentämiseksi. Hankkeen aikana on luotu toimiva menetelmäpaketti yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat kertoneet kokemuksiaan kiusaamisista ja kuvailleet millaista tukea aikuisilta ja kouluyhteisöltä kaivataan kiusaamistilanteessa.

Nyt riittää -hankkeen ydinryhmä kokoontui Hämeen Poliisipiirin lähipoliisikoordinaattori Vesa Okkolan johdolla Sysmän yläasteelle kertomaan vanhemmille ja opettajille kiusaamiseen ja ennen kaikkea sen ehkäisemiseen liittyviä yksityiskohtia.

Yläasteen luokkiin oli perustettu neljä rastia, joilla jokaisella oli oma tärkeä teemansa. Ykkösrastilla käsiteltiin reaalimaailmassa esiintyvää kiusaamista, kakkosrastilla kuultiin kiusatun oppilaan kokemuksia ja ajatuksia, kolmosrastilla pääosaan nousi nettikiusaamisen laajuus ja nelosella osallistujille näytettiin ajatuksia herättävä lyhytfilmi kiusaamisesta.

Kierroksen ekarastilla lähipoliisi Vesa Okkola kertoi oman tarinansa, hänkin oli aikoinaan koulukiusattu lihavuuden takia. Hän pääsi eroon kiusaamisesta urheilun avulla; nuori mies hoikistui ja tilanne muuttui ratkaisevasti. rastilla olivat paikalla myös kaksi maahanmuuttajaa; turkkilaistaustainen Özlem Basboga ja Kongosta Suomeen saapunut Alain Ngoga. Suomeen tulon jälkeen molemmat joutuivat kiusatuiksi kielitaidon puutteen, kulttuurierojen ja ihonvärin seurauksena. Molemmat olivat kuitenkin mukautuvia ja ennen kaikkea sitkeitä ja käänsivät kiusaamisen voitokseen.

–Kiusaaminen maahanmuuttajia kohtaan johtuu monista ennakkoluuloista. Kun kerrot kiusaajille asioiden oikean laidan ja osoitat käyttäytymiselläsi ennakkoluulot vääriksi, tilanne muuttuu, totesivat iloiset Özlem ja Alain.

Lähipoliisi Marko Laraste kertoi omalla rastillaan nykypäivän muotiongelmasta, kiusaaminen tapahtuu netissä. Larasteen mukaan netin käyttö alkaa nykynuorella niin varhain, että opetus sen oikeaan käyttöön olisi aloitettava jo ala-asteella.

–Lapset ja nuoret eivät yksinkertaisesti tiedä, miten netissä pitää käyttäytyä!

Laraste tiesi kertoa, että 80% nuorista on joutunut kokemaan nettikiusaamista ja poliisi on joutunut selvittelemään satoja koulutapauksia rikoksina.

–Henkinen väkivalta on yleensä vaikutuksiltaan raaempaa kuin fyysinen kiusaaminen ja kiusaamisen jäljet putkahtavat monesti esille vasta aikuisiässä. Pahimmillaan kiusaaminen johtaa kiusatun itsemurhaan ja poliisilla onkin tieto monista tällaisista surullisista tapauksista.

Poliisi antoi muutamia käytännön ohjeita kotona tapahtuvan nuoren nettikäyttäytymisen valvomiseksi; ala-asteikäisen lapsen tietokoneen paikka ei ole lapsen omassa huoneessa, vanhempien pitää tietää miten nuori nettiä käyttää. Toinen käytännön neuvo oli netin välityksellä lähetetyn laittoman kiusaamisuhkauksen tulostaminen. Se toimii useimmissa vakavissa kiusaamistapauksissa ratkaisevana todisteena, jos kiusaaminen ylittää rikoskynnyksen.

Nelosrastilla paikalla olivat Tina Homberg-Kalenius ja Saija Salmi Valopilkku -hankkeesta. He antavat työkseen tukea ja apua kiusaamista kokeneille sekä kiusattujen lasten vanhemille.

–Ihmiset voivat ottaa meihin yhteyttä pieneltäkin tuntuvissa kiusaamistapauksissa ja tarjoamme heille keskusteluapua ja tietoa niin nuorille, aikuisille kuin perheillekin. Järjestämme vertaistukiryhmiä sekä ja kohtaamme kiusattuja yksilö- ja perhetapaamisten muodossa. Toimintamme perustuu vertaistukeen ja tarjoamme sitä myös puhelimitse ja sähköpostitse kertoi Saija Salmi.

Kiusaamisillan järjestämiselle näytti olevan tarvetta, sillä paikalle saapui runsas lasten vanhempien joukko. KP

Kaupunkilaispoika maalla

Julius Wäänänen, 7 vuotta, Helsingin Kruunuhaasta käy Kaisaniemen ala-asteen ensimmäistä luokkaa koulussa, jonka oppilasmäärä on viitisensataa – ruuhkasuomalainen poika siis. Julius tuli hiihtolomaviikolla mökkeilemään Sysmän Särkilahteen mummonsa Kirsimarja Wäänäsen ja tämän ystävän Eija Neimon kanssa. Mökki on toiminut Kirsimarjan vanhempien kesäpaikkana aina 60-luvulta saakka. Sitä on kunnostettu muutaman vuoden ajan, mutta koska siellä ei juuri talvisin ole käyty, on käyttövesi katkaistu kylmimmäksi ajaksi. Niinpä Juliuksella ja mummoilla riitti eksotiikkaa, kun käytössä olivat vanhaan malliin kantovesi, ulkovessa ja lämmönlähteinä tulisijat. Talviloman aluksi oli pari kipakkaa pakkasyötä, mutta mökin sisälämpötila pysyi mukavana ja kaikki puuhastelu antoi hyvät yöunet:

–Untuvatäkin alla nukuttiin kymmenen tunnin yöunet, kun on niin paljon ulkoiltu ja mökillä on niin rauhallista ja sopivan viileätä, nauroi mökkiporukka.

Julius on päässyt ulkoiluttamaan mummoja lumikengillä sekä potkukelkkaillen ja siinä sivussa on kuljetettu vanhojen pihakoivujen kaadosta syntyneet polttopuut liiteriin.

Koska aktiivisella pojalla riitti virtaa muuhunkin, porukka päätti tulla katsomaan lähitilan navetassa asustavia vasikoita ja sonneja sekä jatkaa matkaansa vielä uimaan ja pesemään navetan hajut pois Sysmän palvelutalolla. Navetassa Julius oli kovasti kiinnostunut vasikoiden touhuista ja pian hän juottikin Mitsu- ja Mese-vasikat kuin vanha tekijä. Poika ei pelännyt lähestyä isompiakaan hiehoja tai sonneja, jotka pyrkivät nuolaisemaan ojennettua kättä karhealla kielellään.

Kirsimarja Wäänänen on perustanut Helsinkiin vuonna 1989 Fregatti Oy:n, joka aluksi markkinoi muiden tarjoamia merellisiä ohjelmapalveluita ja pyöritti cateringiä. Nykyisellään laajentunutta  yritystä pyörittää seuraava sukupolvi henkilökuntineen. Fregatilla on useita purjelaivoja sekä muutama maakohde, joiden ylläpidossa, ohjelmien ja tarjoilun organisoinnissa toki riittää tekemistä monelle sukupolvelle. Perustaja tekee jo tilaa nuoremmilleen:

–Voin jo hieman hellittää tehtyäni 25 vuotta kesätöitä, kertoo Kirsimarja nauraen.

Sen sijaan Juliuksella hommat ovat vasta alkamassa, sillä hän on ollut 5-vuotiaasta saakka kesätyöntekijänä sukunsa pyörittämässä kahvilassa.

Sysmässä ollessaan Kirsimarja, Eija ja Julius ovat ahkerasti käyttäneet paikallisia palveluita niin kesällä kuin talvella ja he katsovatkin ruokapaikkojen tarjontaa sekä palvelua ammattilaisten silmin. Tälläkin kertaa on käyty useammassa kahvi- ja ruokapaikassa piipahtamassa ja myös kauppaliikkeissä on asioitu, aivan kuten me paikalliset tietysti toivommekin. RP

Hemmottelupäivä Linnassa

Linna Hotelli järjesti ystävänpäiväksi monipuolisen tapahtumapäivän liikunnan, ruuan ja hyvänolon ympärille.

Aamu alkoi lumikenkäkävelyllä Tainionvirran maisemissa. Etapin puolessa välissä oli mehutarjoilu Koskenniskan kodalla, jonka jälkeen Linnaan oli katettu monipuolinen ja terveyttä edistävä lounas.

Päivän ajan oli mahdollisuus tutustua Forever Living Products-esittelyyn ja tuotteisiin. Tuotteiden tärkeimpänä raaka-aineena on aloe vera. Detox elimistön puhdistuskuuriin sai myös vinkkejä. Samoin päivän aikana oli mahdollista käydä hieronnassa tai ehostamassa kasvojaan esimerkiksi teettämällä pikasilmämeikin tai huulimeikin flawless by Sonya tuotteilla.

Iltapäivällä tapahtumat jatkuivat Zumba Partyilla Linnan liikuntahallissa ja Water Bike Latin Circuit -vesijumpalla saunaosastolla. Sekä zumban että vesijumpan ohjaajana toimi kuubalais-syntyinen Deannys Conde Medina (Dany) ammatti- tanssija.

Dany on sertifioitu zumba-opettaja. Zumbassa yhdistetään latinalaisrytmejä aerobickin kanssa.

Water Biken on kehittänyt puolalainen biomekaanikko ja liikuntakasvatuksen tohtori Leszec vuonna 2004. Kyseisissä jumpassa sekoitetaan pyöräily, soutu ja steppi vesipolkupyräilyyn uima-altaassa.

Dany puolestaan on yhdistänyt Water Bikeen tanssin.  Jumppa on koko kropan treeni, jossa vesipolkupyöräily satulattomalla pyörällä ja tanssi vaihtelevat latinomusiikin tahdissa uima-altaassa.

Linnan rouva Päivi Koskela oli innoissaan saamastaan palautteesta päivään osallistuneilta. Ja ystävänpäivän vietto liikunnan ja terveyden ympärillä toi monelle päivään osallistuneelle uusia ystäviä. VJ