UUTISET

Sysmän kunnanviraston tulevassa kirjastosiivessä vasarat paukkuu, porat ujeltaa ja sahat kirskuvat. Uusi kirjasto valmistuu vauhdilla ja ammattitaidolla. Pääurakoitsija Juhani Valve katselee töiden edistymistä rauhallisin ilmein.

-Olemme hyvin aikataulussa, hiven jopa etuajassa.

Valveen mukaan kirjaston remontin edetessä ei vastaan ole tullut mitään yllättävää. Kunnanviraston kaikki rakenteet ovat ollet hyvässä kunnossa ja mahdollistaneet parillekymmenelle työmiehelle normaalin remontin etenemisen. Kaiken pitäisi olla valmiina huhtikuun loppuun mennessä.

-Arkkitehdin remonttisuunnitelma on hyvä ja töistä ollaan selvitty vain muutaman pienen yksityiskohdan muutoksella, kiittelee Valve.

Kirjastonjohtaja Riitta Kuisma esittelee tulevia kirjastotiloja tyytyväisen näköisenä. Hänen mukaansa uusi kirjasto tulee olemaan kaikkien kuntalaisten kokoontumispaikka – vauvasta vaariin. Kirjaston fyysiset tilat antavat Kuisman väittämälle pohjaa. Todetaan tässä muutamia yksityiskohtia:

Alakerran lukusali omalla sisäänkäynnillä sekä ryhmätyö- ja näyttelytila. Varsinainen kirjastotila sijaitsee toisen kerroksen entisessä valtuustosalissa, samassa kerroksessa ovat myös toimistotilat ja johtajan huone. Erityisen tyytyväinen Kuisma on noista henkilökunnan kunnollisista työtiloista, sillä taustalla tapahtuva ja  asiakkaille näkymätön työ vaatii tarkkuutta ja keskittymistä.

Saman kerroksen entisen työvoimatoimiston tiloihin syntyy ns. perhetila, missä viihtyvät kaikki ikäluokat; musiikki- ja AV -tilat, erillinen lasten tila pelikoneineen ja muumi -nurkkauksineen ja mukavat sohvatilat myös vanhemmille. Yhden seinän takana on tilat kotiseutuaineistolle. Kerroksessa sijaitsevat myös vessatilat ja pieni kahvihuone. Kerroksen aulaan sijoitetaan kirjaston palvelutiski. Ylimmän kerroksen vanhat kokouskabinetit ovat jatkossakin viraston käytössä, muu osa täyttyy talon ilmastointi- ja muilla teknisillä laitteilla.

-Vaikka monet halusivat tyhjenneen S-marketin tilat kirjaston käyttöön, on tämä ratkaisu kaikkein paras. Ollaan kunnan omassa kiinteistössä, toteaa Riitta Kuisma.

Kirjasto tulee jatkossakin olemaan keskeisellä paikalla. Se on tärkeää, sillä se on eniten käytetty kunnan palvelu. Tietyt luvutkin todistavat sitä – kirjastossa oli viime vuonna yli 35 000 käyntiä ja aktiivisia lainaajia on n. 1600. Seinien sisältä löytyy n. 45 000 lainattavaa kohdetta.

Kuisma luettelee kirjaston tärkeimmät elementit ja ne ovat riittävät tilat, runsas lainattava aineisto ja työntekijöiden ammattitaito.

-Niistä se koostuu hyvä kirjasto ja juuri sellainen tästä tulee, sanoo Riitta Kuisma varmantuntuisesti.

Muutamia hajatietoja lisää. Pääsisäänkäynti kirjastokerrokseen sijaitsee kunnanviraston takasivulla, mutta hissi tuo asiakkaan mukavasti ylös myös etukautta tultaessa. Parkkitiloja tehdään tarvittaessa lisää Pusukujan toiselle puolelle. Isossa kirjastosalissa tullaan järjestämään yleisötilaisuuksia, sillä pyörillä sijaitsevat hyllystöt ovat siirreltävissä.

Kirjastonjohtaja Riitta Kuisma on työskennellyt viime ajat rallitermiä käyttäen kolmen pysähdyksen taktiikalla. Hänellä on ollut Sysmän kirjaston johtamisen lisäksi käsissään myös Asikkalan ja Padasjoen kirjastot.

-Tilanne on ollut ylikuormittava, toteaa Kuisma yksikantaan.

Tilanne tulee muuttumaan jatkossa, sillä kuntien yhteistyösopimus on irtisanottu ja sekä Asikkala että Padasjoki ovat pistänet hakuun kirjastonjohtajan virat.

-Työnkuvani suhteen on jatkossa muutamia asioita auki, mutta olen iloinen siitä, että sysmäläiset saavat käyttöönsä hyvän kirjaston. Kuntalaiset ja kesäsysmäläiset ovat sen ansainneet. KP

Äkilliset säämuutokset  ja lämpötilan vaihtelut ovat aiheuttaneet päänsärkyä autoilijoiden lisäksi myös jalankulkijoille. Lumi peittää jään kulkijan jalan alla ja nurinmeno on lähellä. Toistaiseksi Hartolassa ja Sysmässä on kuitenkin selvitty liukkaista keleistä lähinnä säikähdyksellä eikä vastaanotoilla ole ollut minkäänlaista ruuhkaa. Kausi-influenssakaan ei ole yltänyt tänne asti.

-Vaihtelevat säät ja liukkaus ovat näkyneet poliklinikalla onneksi vain jonkin verran, kertoo päivystävä sairaanhoitaja Tarja H. Elfvengren Hartolan terveysasemalta. Pääasiassa kyse on liukastumisista, jotka ovat johtaneet kaatumisiin.

Elfvengren muuten valittiin joulukuussa Hartolan vuoden 2014 hoivahenkilöksi. Valinnan tekivät asiakkaat, jotka kehuivat muun muassa Elfvengrenin palvelualttiutta, ammattitaitoa, empaattisuutta ja hyvää mieltä.

Kunnianosoituksen nöyränä mutta ylpeän iloisena vastaanottaneen Elfvengrenin mukaan liukastumistapauksia on kuitenkin suhteellisen vähän. Hän arvelee, että ihmiset ovat oppineet olemaan varovaisia ja varautuneet huonoihin keleihin.

-Varautuminen ja turvautuminen apuvälineisiin, kuten irrotettaviin liukuesteisiin, selittävät varmasti hyvää tilannetta. Ja tietysti kaikista huonokuntoisimmat ja -jalkaisimmat pysyvät kauheila keleillä kotonaan. Myös sauvat ja vanha kunnon potkukelkka pelastavat monessa tilanteessa.

Kaatumisten seurauksena on yleensä ollut venähdyksiä, mutta myös luunmurtumia.

Sen sijaan influenssa ei ole vielä rantautunut Hartolaan eikä Sysmään. Toistaiseksi tapauksia on hyvin vähän. Influessaan odotetaankin alkavan myllätä ensi eli helmikuun puolella. Sen sijaan liikkeellä on paljon tavallista flunssa, joka on hyvin sitkeää ja jonka oireet saattavat kestää pitäänkin. Tällöin on syytä hakeutua vastaanotolle. TK

Turvalliset talviaskeleet

1. Valitse kengät kelin mukaan. Hyvissä liukkaan kelin kengissä on matala, leveä kanta, voimakkaasti kuvioitu pohja ja pehmeä pohjamateriaali.
2. Käytä liukuesteitä. Kenkiin kiinnitettävät liukuesteet tai kiinteästi asennettavat nastat antavat hyvän pidon.
3. Varaa aikaa matkoihin.  Kiireessä liukastuu helposti.
4. Tarkista jalankulkusää ennen liikkeelle lähtöä.  Jalankulkusään saat selville esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivustolta tai YLEn teksti-tv:stä.
5. Anna palautetta pihojen ja kulkuväylien kunnossapidosta. Pihojen ja katujen hiekoitus sekä lumien puhdistaminen auttavat montaa muutakin kulkijaa pysymään pystyssä.
6. Huolehdi fyysisestä kunnostasi. Kehon hyvä hallinta, lihasvoima ja hyvä näkö pitävät turvallisesti pystyssä.
7. Osaa varoa. Kun vireystilasi on hyvä, pystyt varomaan liukkaita kohtia.
Lähde: Ilmatieteen laitos

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen Sysmän-vierailu jäi Hartolan monitoimihallin avajaisten jalkoihin. Kuitenkin ministeriä oli kuulemassa ravintola Uotissa 30 kiinnostunutta. Hän nosti vierailullaan esiin ja keskusteli kuulijoiden kanssa tärkeimmistä asioista, joita hän ajaa ja on ajanut hallituskuukausinaan. Ne ovat maalaisjärjellä ajatellen kaikille tärkeitä asioita.

Perun Liman ilmastokokouksesta juuri palannnut Grahn-Laasonen otti alkuun esiin ilmastomuutoksen ja sen kenelle vastuu ilmaston lämpiämisestä kuuluu. Hän totesi ykskantaan, että maailman suurimmmat saastuttajat ovat Kiina, Usa ja EU-maat, joita ilman ei ilmaston lämpenemisen rajoittaminen alle kahteen asteeseen onnistu. Tästä asiasta väännetään seuraavaksi Pariisin ilmastokokouksessa loppuvuodesta 2015. Tavoitteena on kunnianhimoinen päästöjen vähentäminen nollaan vuoteen 2050 mennessä. Pariisin kokous tulleekin olemaan historian tärkein.

Aiheeseen liittyen Grahn-Laasonen korosti Sysmässä, että Suomessa on vahvaa cleantech – puhtaan energian – osaamista ja teknologiaa, joka sopii myös muulle maailmalle.

-Tämä tarjoaa meille mahdollisuuksia myös taloudessa ja työpaikkojen edelleen luomisessa, Grahn-Laasonen korosti. Hänen mukaansa Sysmän tuulivoimahanke on hyvä ja oikea tapa edetä, ja sillä on myös paikalliselle taloudelle myönteisiä kerrannaisvaikutuksia.

Grahn-Laasonen otti esiin myös normien purkutalkoot, joita hän ajaa. Hän haluaa karsia ylimääräisten lupahakemusten määrää, joista ei hyödy kukaan. Junnaaviin hankkeisiin on saatava vauhtia. Vireillä onkin esitys, jolla vähennetään viidennes lupahakemusten määrää. Kyseessä ovat etenkin maatalousyrittäjiä koskevat säännölliset määräaikaisluvat. Ministerin mukaan uutta ympäristölupaa pitää voida hakea nykyisen säännöllisen velvollisuuden sijaan vasta silloin, kun esimerkiksi maatalousyrityksen toiminta muuttuu.

Jätevesiasetuksessa ministeri korosti asetuksen kohdentumista. Sanni Grahn-Laasosen mukaan pohjavesi- ja ranta-alueilla asia on oleellinen, mutta hän kysyi samaan hengenvetoon, miten mielekäs säädös on kuivan maan alueilla.

Ministeri keskusteli myös suojelluista ja suojeltaviksi tulevista maa-alueista. Hän korosti selkeästi vapaa-ehtoisuutta pakkolunastusten sijaan. Tämä koskee esimerkiksi soita, joiden suojelussa ministeri on ottanut aikalisän ja järjestää maanomistajille kyselyn asiasta alkuvuodesta.

-Suojelukokonaisuudet on tehtävä yhteistyössä. Olennaista on, että myös paikallisia ja maanomistajia kuunnellaan, Sanni Grahn-Laasonen totesi ja korosti käyvän arvon merkitystä lunastustilanteissa. TK

Sysmän kirkonkylässä Väihkylän koulun purkutyöt käynnistyivät tammikuun alussa. Purku-urakan voittanut Delete Finland Oy pistää maan tasalle varsinaisen koulurakennuksen lisäksi kolme muuta samalla tontilla sijaitsevaa taloa; johtajaopettajan asunnon Leppäkorventien kupeesta sekä kaksi asuinrakennusta, joista vuokralaiset poistuivat joulukuussa lyhyellä varoitusajalla. Tammikuun puolivälissä kivirakenteisen koulun seiniä nakertaa kaksi kookasta kaivinkonetta erotellen purkujätettä eri kasoihin. Työmaa-aidan vierellä koululaiset vaeltavat parakkikouluunsa ja Väihkylän ulkojäällä on päiväkodin väellä meneillään talvinen luisteluhetki. Työmaan ääniin ja hajuihin on ilmeisesti totuttu ja normaali elämä työmaan vieressä jatkuu. Muutama ohikulkija katsahtaa koulun raunioita ja huikkaa ohimennessään toimittajalle koulun purkamisen olevan harmi, mutta tarpeellista. Varmemmaksi vakuudeksi sanoilleen lenkkeilijä nostaa kaulahuivin kasvoilleen välttyäkseen ilmassa leijuvalta ummehtuneelta hajulta. Purkutyömaa hallitsee maisemaa vielä sydäntalven, sillä aikataulun mukaan purkutyön pitäisi valmistua helmikuun loppuun mennessä.

Väihkylän koulun sisätilojen tyhjennys, suoja-aitojen rakentaminen ja edelleen purkutyö etenee ripeässä tahdissa ja niin naapureille, ohikulkijoille kuin sosiaalisessa mediassa on noussut esille useita kysymyksiä purkamiseen liittyen: Miten ongelmista oltiin niin tietämättömiä, että vielä viime kesänä koululla hääri työmiehiä tekemässä erinäisiä korjauksia, joiden kustannukset ovat olleet aivan hukkaan heitettyä rahaa?  Työllistävätkö purku- tai rakennustyöt paikallisia?

Eikö purkutyössä säästetä mitään käyttökelpoista, kuten ikkunoita tai katetarpeita?

Sysmän kunnan tekninen johtaja Harri Hoffrén kertoo, että kunta pelasti sisätiloista puhdistettavissa olevan irtaimiston ja otti vähäisissä määrin uusia rakenneosia ja uutta tekniikkaa talteen käytettäväksi uudelleen.  Hoffrén arvelee, ettei olisi kovin kustannustehokasta irroitella esim. ikkunoita ehjinä, etenkään kun ne ovat pääosin alkuperäisiä eivätkä olisi sellaisenaan kovin käyttökelpoisia. Hoffrén korostaa, että kokonaisurakassa materiaalin kierrätys on nimenomaan purkufirman päätettävissä.

Ympäristönsuojelutarkastaja Susanna Uusi-Kytölä toteaa Delete Finland Oy:n olevan valtakunnallinen yritys, joka on hoitanut aiemmissa projekteissaan hyvin ympäristöasiat, mukaanlukien materiaalien kierrätyksen. Metallit erotellaan lajeittain ja kuljetetaan keräykseen, samoin puuaines erotellaan tiili-ja betonijätteestä. Murskatusta betonijätteestä voidaan erotella myös raudoitusmetalli. Riskijätteet, kuten asbesti ja loisteputket on luonnollisesti purettu erilleen ja hävitetään asianmukaisesti.

Uusi-Kytölä kertoo, että betoni- ja tiilijäte murskattaneen Väihkylän tontilla purkutyön päätteeksi helmikuun lopulla. Delete Finland Oy tekee purkujätteestä uusiokiviainesta, joka soveltuu käytettäväksi mm. teiden tai pysäköintialueiden rakennusaineeksi. Ympäristönsuojelutarkastaja muistuttaa realismista koulua purkaessa.

– Joissakin paikoissa koulua on purettu hyvinkin puoli vuotta ja on hyväksyttävä, että Väihkylän purkuaikataululla esim. kysyttyjen ikkunoiden tai kattotiilien irrottaminen kokonaisina ei ole urakoitsijalle kustannustehokasta tai edes mahdollista.

Tekninen johtaja Hoffrén oli juuri vieraillut purkutyömaalla ympäristösuunnittelija Essi Carlsonin kanssa dokumentoimassa työn etenemistä työmaapalaverissa sovitun käytännön mukaisesti. Samalla hän on tutkinut raunioiden rakennetta ja tehnyt useita huomioita. Hoffrénin mukaan koulurakennus on rakennettu 50-luvun tietämyksen mukaan, rakennuksen välipohjiin on jätetty sisälle betonilaudoituksia, eikä siihen aikaan ole vielä tiedostettu, etteivät puu ja betoni voi olla suoraan kosketuksissa toisiinsa. Mikäli tällainen rakenne saa kosteutta jostakin, alkaa mikrobikasvusto lisääntyä orgaanisessa aineessa. Hän myöntää, että viime vuosiin saakka Väihkylässä tehdyt kunnostukset harmittavat hieman tässä vaiheessa riskirakenteiden paljastuessa.

Naapureilla
ihmettelemistä

Aitiopaikalta Väihkylän koulun purkua seuraavat naapurissa asuvat Helena ja Kyösti Neva. Kyösti kävi itse kyseistä koulua 1960-luvun alussa viiden vuoden ajan ja muistaa, miten aikanaan pienimmät oppilaat oppilaat kapusivat toiseen kerrokseen kouluaan aloittamaan pohjakerroksessa sijainneiden kirjaston ja veistoluokkien ohitse. Pihapiirissä sijaitsevassa johtajaopettajan asunnossa asui silloin Risto Saarikivi perheineen. Kyöstin koulunkäynnin aikaan ikäryhmät olivat isoja ja samassa luokassa oli jopa 40 oppilasta. Omalta kouluajaltaan hän ei muista mitään erityisiä flunssia tai allergioita, mutta naurahtaa, ettei niistä olisi siihen aikaan mitään ymmärrettykään. Nevan neljä lasta kävivät myös osittain koulutaivalta Väihkylässä 1980-luvulla.

Koulun elämän loppumetrejä olemme saaneet seurata omasta ikkunasta katsoen. Paras osa on kannaltamme vielä edessä kunhan Leppäkorventien puoleista sivua aletaan purkaa, naurahtaa Kyösti.

Emme ole voineet välttyä nytkään työmaalta tulevilta terävän homeenhajuisilta pöllähdyksiltä tuulen kääntyessä epäedulliseen suuntaan, toteavat Nevat. RP

Hartolassa Taitajien Tuvalla jouluvalmistelut jatkuvat himmelintekokurssilla. Ennen joulua pidetylle kurssille kaikki halukkaat eivät päässeet. Nyt oli hyvä aloittaa ensi joulun valmistelut. 14 innokasta tekijää saivat neuvoja perjantaina pidetyllä kurssilla kädestä pitäen Raili Lehdolta ja Maija Peltoselta.

Mallikirjoina opetuksessa oli kolme aiheeseen liittyvää teosta; Eija Kosken Himmeli, Pirko Kuuselan Himmeli-kirja ja Pirjo Väisäsen Olkityöt.

Kurssin tarkoituksena on auttaa tekijät alkuun olkitöiden perusteista niin, että kotona voi jatkaa harrastusta.

–Kurssilaiset saavat niin kauan opetusta, että oljenpätkistä ja langasta syntyy himmeleiden alku, totesi Raili Lehto.

Himmelin perusyksikkö on oktaedri eli kahdeksantahoinen tahokas. Tahokas koostuu langasta ja 12 samanpituisesta olkipillistä, jotka pujotetaan ja solmitaan muotoonsa neulalla. Tahokkaita yhdistelemällä muodostuu eri kokoisia ja muotoisia himmeleitä.

Nykyisin himmelit liittyvät jouluun, mutta aiemmin niitä on käytetty koristeena ympäri vuoden, esimerkiksi hääjuhlien koristeina.  Ennen oljet olivat rukiisia, nykyisin suositaan vehnän olkea, jota saa ostaa valmiiksi puhdistettuna tuontitavarana. Pellavalangan on korvannut puuvillalanka. Samoin himmelit ovat nykyisin hyvinkin erimuotoisia ja persoonallisempia.

Itä-Hämeen Taitajat ry:n toiminnassa on seuraavaksi vuorossa 20.1. hapankaalin tekoa. Mosaiikin saloihin pääsee tutustumaan 7.-8.3. ja Naistenpäivän kunniaksi Tuvalla on pannu kuumana. Yhdistyksen viikottaisiin toimintoihin kuuluvat niin pitsinnypläys, kudonta kuin liikuntaryhmän kokoontumiset.

Toiminta on tarkoitettu kaikille. Rohkeasti vain mukaan kättentaitojen pariin. VJ