Hannu Nurmisella jälleen Sysmän paras sahti

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Mestarismies on aina mestarismies, sen todisti Hannu Nurminen voittamalla tämänvuotisilla Uotinpäivillä jo kolmannen kerran sahtiuransa aikana Sysmän sahtimestaruuden. Ja onhan miehellä kaiken huippuna taskussaan Suomen mestaruus vuodelta 2022.

Hannu kertoo oppineensa Sirkka Oksaselta sahdinteon niksit.
– Teimme yhdessä 500 litraa sahtia omiin häihini ja hyvin se näytti maistuvan, kaikki juotiin pois!

Kiireiset työvuodet veivät ajan tarkkaan ja säännölliseen sahdintekoon tuli 15 vuoden tauko. Pikkuhiljaa kipinä palasi ja juhlapyhien pöytään ilmestyi sahtikannu, Vuonna 2019 Hannu uskaltautui jättämään näytteen Uotinpäivien sahtikisaan ja tuloksena oli 5. sija – ihan hyvä alku. Koronavuonna kisoja ei pidetty, mutta vuonna 2021 tuli mestaruus ja seuraavana vuonna toinen perään. Silloin Hannu uskaltautui lähtemään mukaan Hauholla pidettäviin sahdinvalmistuksen SM-kisoihin ja tuloshan on tiedossa; sieltä mies palasi kotiin mestaruus plakkarissaan.

Tämänvuotiseen Sysmän mestaruuskisaan tuotiin vain kuusi näytettä. Sysmän Rotaryklubin puolesta kisajärjestelijänä toimi Juhani Kuisma ja tuomaristoon asettuivat Tuula Mäkinen, Eine Rosenberg-Riihimäki Hartolasta, Erkki Virolainen, Peter Streng ja Rainer Buss.

Tulokset: 1) Hannu Nurminen 42 p. 2) Jarmo Heinonen 39 p. 3) Mikko Kauko 36 p. 4) Eetu Toivonen 32 p. 5) Veikko Nurminen 26 p. 6) Tuomo Harjanne 24 p.

Hannu Nurminen kertoi valmistavansa sahdin tutulla, hyväksi koetulla kaavalla.
– Sahdin valmistaminen on kellontarkkaa työtä, tätä mieltä olen edelleen. Ehdoton puhtaus kaikissa valmistusvaiheissa, hyvät raaka-aineet ja niiden oikea mitoitus ja tarkka lämmön tarkkailu totutun aikataulun mukaan.

Lisämausteista Hannu suostuu nimeämään kaksi, karamellimaltaan ja katajan. Niidenkin oikeat määrät oppii vain kokeilujen kautta. Katajanoksien määrä kun muuttuu vuodenajasta riippuen katajan vehreyden mukaan.

Hannu Nurminen on lähdössä 3.8. Isojoelle sahdinvalmistuksen SM kisoihin, tosin pienen houkuttelun jälkeen.
– Kilpasahdin astia on nyt tiukasti kiinni, eikä sitä avata ennen kisaa tärkeillekään vieraille!

Lopuksi Hannu kertoi iloisen asian sysmäläisen sahdin ystäville. SM-kisojen jälkeen sahtiseuran perustaminen nostetaan framille Hartolan malliin sysmäläisen perinnejuoman tulevaisuuden turvaamiseksi.

Rajattoman loistavia lauluja

Kyösti Piippo
HARTOLA

Suomen tunnetuin ja pitkäaikaisin a cappella -yhtye Rajaton konsertoi Hartolan kirkossa runsas viikko sitten. Yhtye on perustettu vuonna 1997 ja siihen kuuluu kuusi jäsentä: Essi Wuorela (sopraano), Aili Ikonen (mezzosopraano), Soila Sariola (altto), Ahti Paunu (baritoni), Jussi Chydenius (basso) ja muutama kuukausi sitten ryhmään liittynyt Antti Annola (tenori). Yhtyeen nimi kuvaa erinomaisesti sen suhdetta musiikkiin; ryhmä esiintyy jazzfestivaaleilla, eri konserttilavoilla ja kirkoissa ja laulaa kaikkea hengellisestä musiikista ja lastenlauluista pophitteihin.

Yhtye on kiertänyt tänä kesänä Suomea Rajaton Kesä -teemalla ja kotimaan lisäksi konsertteja käydään pitämässä kesän mittaan myös Itävallassa ja Yhdysvalloissa. Siellä yhtye konsertoi yhdessä Houstonin sinfoniaorkesterin kanssa.

Rajaton Kesän ohjelmisto Hartolassa oli huikea ja teknisesti taiturimainen.

Kirkontäyteinen yleisö sai kuultavakseen otteita eri musiikkigenreistä ja monet lauluista olivat yhtyeen jäsenten omia sävellyksiä ja sanoituksia.

Laulajat astelivat rauhallisesti alttarin eteen ja aloittivat Aili Ikosen laululla ”Niin se saapuu”. Yhtyeen puhtaan soinnukas laulu latasi oitis kirkkoon oikeanlaisen tunnelman ja se kantoi läpi koko konsertin. Ohjelmisto muodostui pienistä osioista, jotka yhtye oli nitonut toimivaksi kokonaisuudeksi. Osioista mainittakoon Edith Södergranin runot, Eino Leinon säkeet L.Onervalle, kalevalaiset tekstit ja Queen -vauhtiosio. Yhtyeen jokaisella laulajalla oli ohjelmistossa vuorollaan tilaa omalle soolonumerolle.

Yhtyeen uusin jäsen Antti Annola hurmasi yleisön loistavalla ”Ave Maria” -tulkinnallaan ja yhtyeen säestävä äänimatto oli huikean puhdasta laulua. Erikseen on luonnollisesti mainittava yksi konsertissa kuultu maailman ensi-iltaesitys; Essi Wuorelan ”Sinun käsissäsi”. Konsertin loppuosa koostui Queen -yhtyeen musiikilla ja kolmella kaikille tutuilla lauluilla; ”Lapin kesä”, ”Säkkijärven polkka” ja yleisön encoreksi taputtama ”Läksin minä kesäyönä käymään”.

Loppupuheenvuorossaan Jussi Chydenius kiitteli kirkon akuustiikkaa ja valitteli, etteivät ole aiemmin ehtineet Hartolaan konsertoimaan. Hän nimesi Säkkijärven polkan taiturimaisen loppuosion Kuninkaalliseksi Finaaliksi.

Joonas Salonen on JoSa-huolto

Samuli Simula
SYSMÄ

Tavoitan Joonaksen pyörälenkin jälkeen. Kunnon ylläpitämisen lisäksi liikunta on loistava keino rentouttaa ja nollata mieli. SM-tasolla enduroa ajaneena Joonas on sisäistänyt minne paineet on hyvä purkaa. 

  • Perustin yrityksen 2017 ja heti alusta asti asiakkaat löysivät meidät. Hyvin on hommia on riittänyt.

Joonaksen yritys JoSa-huolto työllistää tällä hetkellä hänen itsensä lisäksi neljä työntekijää. Hallissa  on kolme nosturipaikkaa ja mukava tiivis tunnelma. Autojen lisäksi huolletaan porukan mieli yhdessä, kun juttu lentää työn lomassa. Paineita laajentamiseen on ollut, mutta investoinnit ovat niin suuret, ettei se tunnu järkevältä. Alalla on myös paineita löytää ammattitaitoisia asentajia.

  • Itsellä käynyt hyvä tuuri työntekijöiden työntekijöiden suhteen. Meillä on todella ammattitaitoinen ja hyvä tiimi. Yhteen hitsautunut yhteishenki. On mukava tulla töihin.

Joonaksen tyyliin ei kuulu ylisanat tai ainakaan itsensä kehuminen. Se, että kasassa on hyvä porukka kertoo, että työilmapiiri on hyvä. Työnantajan rooli ja vastuu tässä on merkittävä. Hän saapuu itse työpaikalle aamulla kello seitsemän – tuntia ennen muita valmistelemaan päivää. 

  • Firma on käytännössä puoli viiteen auki, mutta pakko myöntää, että meinaa välillä päivät vähän venähtää. 

Päivät vietetään tiiviisti yhdessä.

  • Me ollaan kaikki vähän sellaisia huonoruokaisia ja ruokatauotkin tuppaa olemaan sellaisia kahvitaukoja, naurahtaa Joonas.

Moottoreiden parissa kasvanut Joonas kouluttautui autoasentajaksi ja armeijan jälkeen ajoi mm. sora-autoa kuusi ja puoli vuotta isänsä yrityksessä. Nupissa istuminen ja jatkuva tien päällä oleminen vaatii omanlaista persoonaa. Vaikka työn parissa nauttii ja viihtyy niin on tärkeä kuunnella itseään ja muuttaa tarvittaessa suuntaa, vaihtaa vaihdetta. 

  • Sysmästä en ole koskaan ajatuksissanikaan halunnut tosissaan muuttaa pois. Ei siinä mitään. Toiset viihtyvät kaupungeissa. Minä en siellä voisi asua.

Käy selväksi, että kotipaikkakunnan henki ja rytmi on sisään kasvanut. Kyky nähdä ja nauttia asioista jotka ovat meille toisille joskus liiankin lähellä, että meinaa ne ohittaa. 

Kysyin työntekijöiden ikäjakaumaa. Joonas luetteli ne suvereenisti. Viesti aidosta välittämisestä ja läsnäolosta. Itse joudun välillä laskemaan oman ikäni, kun muistan vain synnyinvuoden.

Kuvassa: JoSa-huollossa hoituu perushuoltojen ja remonttien lisäksi myös nelipyösuuntaus, hitsaukset ja ilmastointityöt.

Kari pyöräili EuroVelo 11 -reittiä Sysmään

Heli Oksanen
SYSMÄ

Lappeenrantalaisella Kari Kareisella on reilu 50 kilometriä pyöräiltyjä kilometrejä takana aamulla, kun hän pysähtyy Sysmään. Kari aloitti pyörämatkansa Jyväskylästä kohteenaan Lahti eli pätkä Suomen EuroVelo 11 – reittiä.

  • Aloitin eilen Jyväskylästä. Sieltä pyöräilin Korpilahdelle, yövyin teltassa, ja pyöräilin Luhangan kautta Sysmään. Korkeuserot olivat matkalla suuria, eilen oli 715 nousumetriä 59 kilometrin matkalla, vaikka kelin kuumuus verottaa nyt melkein enemmän kuin itse matka, hymyilee juuri pyörän selästä noussut Kari.

Kari Kareinen on retkipyöräillyt vuodesta 2010 alkaen.

  • Retki- ja harrastepyöräilyä on takana 76615 kilometriä. Vuosittain pyöräilen noin 6000-8000 kilometriä. Olen tehnyt 8 pitkää reissua, joista pari Suomessa. Suomessa pisin reissu on ollut Rovaniemeltä Lappeenrantaan. Tandemilla olen tehnyt kolme pitkää reissua tyttärien kanssa.

Karin pisin pyöräreissu on ollut 8400 kilometriä.

  • Talvella 22-23 lähdin pyöräilemään puoleksi vuodeksi ilman suunnitelmaa, kompassin suuntana etelä. Matka kulki reittiä Ruotsi, Puola, Tsekki, Saksa, Sveitsi, Ranska, Espanja, Belgia, Hollanti jne. Yövyin teltassa, noin joka kolmas yö keräsin voimia hostellissa tai Airbnb-majoituksessa. Joka neljäs viikko pidin lepoviikon hostellissa. Tietyt asiat otin mukaan Suomesta, mutta jos jokin meni rikki, ostin matkalta.

En kierrellyt nähtävyyksiä, mutta paras näkymä oli, kun 1429 metrin korkeudessa tein iltasapuskaa ja katsoin auringonlaskua. Hauskin yöpymispaikka oli Alicantessa Espanjassa, kun nukuin taivasalla ratikkapysäkin takana, välissä oli kyllä aita.

Mieleenpainuvia paikkoja ovat olleet Salamanca Espanjassa, suosittelen. Ranskan länsirannikko kokonaisuudessaan, Ranskan itäpuolella Rhône, Amiens Ranskassa. Belgia on kiva, kalliimpi kuin Suomi. Ja Puolassa Poznań. Tanskassa ja Hollannissa on parhaat pyörätiet, Ranskassa kauneimmat maisemat.

Italian reissu on ollut lyhyin pitkistä reissuista, noin 1000 kilometriä.

  • Kun olin Italian vuoristossa pyöräilemässä, oli toukokuu, siellä oli kylmin kevät 100 vuoteen. Matkalta täytyi ostaa lämpimiä vaatteita. Satoi luntakin.

Olen pyöräillyt myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Balkanille on suunnitelmissa mennä pyöräilemään seuraavaksi. Kaukomaat eivät ole kiinnostaneet, kun Euroopassa on niin paljon nähtävää.

Olen työkyvyttömyyseläkkeellä kuulon ja näön vuoksi, näkökenttää on jäljellä n. 10 astetta. Minulla oli aikaisemmin pyöräkorjaamo.

Suomessa on paljon opeteltavaa liikennekäyttäytymisessä pyöräilijöitä kohtaan. Liikenne on turvallisempaa maissa, joissa pyöräilykulttuuria on enemmän.

Kari yöpyy Sysmän Valittulassa, sieltä matka jatkuu Pulkkilanharjun kautta Vääksyyn ja Lahteen. Karin blogi: Fillari10.blogspot.com.

Kuvassa: Kari Kareisen pyörämatka jatkuu Sysmästä Pulkkilanharjun kautta Vääksyyn ja Lahteen. 

Solo ry:n artistit Krouvin lavalla

Kyösti Piippo
HARTOLA

Solo ry perustettiin v. 1975 valvomaan solistien, solistien muusikoiden ja kapellimestarien taloudellisia etuja. Ensi vuonna 50 vuotta täyttävän yhdistyksen perustavina jäseninä olivat mm. Annikki Tähti, Inga Sulin, Vieno Kekkonen, Kai Lind, Tapani Kansa, Eino Grön ja Lasse Mårtensson. Tällä hetkellä yhdistyksen puheenjohtajana toimii Marko Junnilainen (Bablo) ja kunniapuheenjohtajana Ilkka Lipsanen (Danny).

Joukko Solo ry:n nykyisiä solisteja tanssitti väkeä Sahtikrouvin lavalla runsas viikko sitten. Paikalla olivat mm. T.T. Purontaka Tähtitaivas -bändeineen, tangoprinsessa Hanna Hirvonen, Teemu Ahtonen, Doris Taipale, Katariina Keinänen, Satu Virta ja Jarmo Ojala. Paikallisuutta edusti Kari Halme, joka laulamisen lisäksi toimi myös tilaisuuden juontajana. Solistit esiintyivät ilman palkkiota ja illan tuotto ohjattiin Solo ry:n toiminnan tukemiseksi. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Krouvin isännän Matti Punakallion kanssa.

Kuvassa: T.T. Purontaka ja Tähtitaivas -bändi Krouvin lavalla. Kuva Kari Halme.