Kannabis huolena Hartolassa

Alaikäisten nuorten kannabiskokeilut ovat nousseet huolenaiheeksi Hartolassa. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset kertovat, että viime syksy oli paikkakunnalla levotonta aikaa.

-Hartolan Yhtenäiskoululla oli yksi konkreettinen huume-epäily, kertoo koulun rehtori Tiina Kotila-Paaso.

-Oppilaan epäiltiin käyttäneen kannabista. Hänen hallustaan ei lopulta löytynyt huumeita, mutta tilanne vaati yhteydenottoa poliisiin ja lastensuojeluun, Kotila-Paaso sanoo. Jatka lukemista ”Kannabis huolena Hartolassa”

Rapala valloittaa Aasiaa

Rapala on aloittanut Kaakkois-Aasian valloituksen. 600 miljoonan asukkaan kauppa-alue rikkaine kalavesineen ei ole vähäpätöinen asia. Yksi kohdemaista on Thaimaan, jossa ikuinen kesä on tehnyt kalastuksesta joka miehen lajin.

Kalastaminen on vesistöjen golf, joka vaatii ykkösluokan varusteet. Rapalan uistimet ja siimat ovat vuosikymmeniä vastanneet Euroopan, Venäjän ja USA:n kalastajien asettamia laatuvaatimuksia. Nyt Rapala on valloittaa Kaakkois-Aasiaa. Yksi kohdemaista on Thaimaa, jossa kysyntä kasvaa. Omia uistimia Thaimaan vesistöjä ajatellen ei ole tehty.

– Pyrimme vastamaan alueiden kysyntään, mutta emme varsinaisesti maakohtaisiin. Syitä on monia, mutta se pääsyy löytyy veden alta. Kokonaisuudessa Kaakkois-Aasian kalastus on erityisesti suolavesialueella hyvin samantapaista samoista kalalajeista johtuen, Rapalan Kaakkois-Aasiasta vastaava johtaja Lars Ollberg kertoo.

Vaativat vieheet
Kaakkois-Aasian vesissä ei ui pieniä sinttejä vaan kunnon vonkaleita, jonka asettaa varusteille vaatimuksia.

– Joki- ja makeanveden kalastus vaihtelee jonkin verran. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mm. Thaimaassa täytyy tuotteiden kestää kovaa käyttöä sillä niin vahvoja ovat paikalliset vonkaleet. Ihan perushauki – ahvenvieheillä ei Thaimaassa pärjää. Sufix siinä on Thaimaassa saanut lujan suosion. Sufix kestää isommankin kalan. Suosituksi ovat nousseet myös isommissa uistimissa Rapala, Strom, Williamson ja Blue Fox, Lars Ollberg sanoo.  Hän lisää, että paikallinen läsnäolo on tärkeää, koska se tekee yrityksestä ensisijaisen toimittajan ja auttaa maksimoimaan myynnin ja tuotemerkkien hallinnan. Tämä on Rapalalta viisas ratkaisu sillä varsinkin Thaimaa tunnetaan maana, jossa tuotekopiot ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.

Maria Palo-Pasanen

Pieni Nuoramoisten koulu

Muistatteko mukavan televisiosarjan ”Pieni talo preerialla”? Sitä katsellessa tuli mukavan kotoinen ja lämmin olo. Samanlaisia tuntemuksia kävijä saa tutustuessaan Nuoramoisten koulun oppilaisiin ja henkilökuntaan. Ja eihän  koulu ole niin pienikään, yhteensä 55 oppilasta (eskarissa 9, 1.-2. -luokalla 19, 3.–4. -luokalla 8 ja 5.-6. -luokalla 19 oppilasta). Jokapäiväiseen hulinaan on vielä lisättävä saman katon alla hyörivät ryhmäperhepäivähoidon lapset.

–Meidän koulumme on jonkinlainen jatkumo. Lapset oppivat tuntemaan toisensa sekä ylempiluokkalaiset ja henkilökunnan pienestä pitäen, eikä luokkakohtaisia rajoja synny, toteaa koulun johtaja Janne Jokinen.

Oppilaiden vilkas välituntitoiminta todistaa mainiosti Jokisen kertomaa. Leikit käyvät iloisesti yhteen ikään katsomatta ja isommat auttavat pienempiään; mm. toimittajan vierailuhetkellä ylemmällä luokalla oleva oppilas sitoi eskarilaisen kengännauhoja!

Koulun neljästä opettajasta kolme on miehiä, sukupuolijakauma ei sekään ole aivan totutuntapainen. Janne Jokinen opettaa eskarilaisia, Sari Elomaa ykkös-kakkosia, Mikko Ojala kolmos-nelosia ja Janne Lehtinen viitos-kutosia. Jokainen opettaja tuntee kaikki koulun oppilaat etunimeltä. Se on tärkeä pienen koulun etu. Koulu on tietysti tärkeä myös kaikille kyläläisille, se pitää kylää koossa ja hengissä.

Varkaudesta Sysmään kolme vuotta sitten siirtynyt Janne Jokinen tunnustaa, että eron ison kaupunkikoulun ja pienen sivukylän ala-asteen välillä huomaa.

–Meno on täällä kaikinpuolin rauhallisempaa ja mm. välitunneilla meillä liikutaan paljon enemmän.

Kaksikymmentä vuotta (muutamaa välivuotta lukuunottamatta) Nuoramoisissa opettanut Janne Lehtinen korostaa myös koulun hyvää henkeä.

–Maaseudun lapset omaavat tasaiset ja turvalliset perhetaustat ja käyttäytyminen on sen mukaista.

Molemmat Jannet tähdentävät pienten luokkakokojen erinomaisuutta opetustilanteessa, silloin opettajalle jää oppitunnilla enemmän aikaa yhtä lasta kohden.

Nuoramoisten koulun opetuksen sisältö ei poikkea tavanomaisesta. Tietotekniikka tulee ehkä korostetusti esiin, muutoin koulunkäynti on normaalia perusarkea. Kuitenkin monet vanhemmat ovat siirtäneet lapsensa omasta koulupiiristään Nuoramoisten kouluun ja jopa perhekohtaista muuttoliikettä kylälle on tapahtunut juuri koulun takia. Oppilaita tulee oman kylän lisäksi mm. Hartolasta, kirkonkylältä, Virtaalta, Lahdenpohjasta, Ravioskorvesta, Karilanmaalta ja Onkiniemeltä.

Puhuttiin myös koulukiusaamisesta.

–Ainahan sitä lienee jossakin mittakaavassa, mutta meillä varmasti vähemmän kuin isoissa kouluissa. Mahdollinen kiusaaminen huomataan meillä helposti ja sitä voidaan käsitellä tehokkaasti, vakuuttavat molemmat Jannet.

Tasa-arvoisuus on koulussa itsestäänselvyys ja se koskee koko henkilökuntaa opettajista luokka-avustajiin, siistijöihin ja keittiöhenkilökuntaan.  KP

Hiihtämään ja luistelemaan

Hiihtokausi on päässyt alkamaan noin kuukauden myöhässä. Tämän viikon sateet tulevat osittain räntänä ja vetenä, mikä painaa tammikuussa sataneen pakkaslumen kasaan. Etenkin metsissä lunta on vielä hyvin niukasti. Tällä hetkellä hiihtämään pääsee kirkonkylillä ja Sysmässä järven jäällä. Sivukylien ladut odottavat vielä lisälunta.

Jäätilanne sen sijan on erinomainen.

-Kovien pakkasten takia jää on nyt todella sileää. Sysmässä retkiluistelubaanalle voi hyvin mennä tavallisilla hokkareilla, kertoo liikuntapaikkojen hoitaja Jukka Nieminen.

Lähilehti kokosi listan auki olevista laduista, laskettelurinteistä ja luistinradoista. AO-O

Sysmä

Ohrasaari
-Lenkille on ajettu sekä perinteisen että vapaan latu
-Pyryn jälkeen Ohrasaaren latu ajetaan Sysmän laduista ensimmäisenä. Jos mielii hiihtämään heti aamusta, kannattaa suunnata Ohrasaareen.

Majutveden lenkit
-Avattu kahden ja viiden kilometrin ladut
-Lähtö Ohrasaaren rannasta

Jäälatu
-Ala-Vehkajärvellä ja Ylä-Vehkajärvellä molemmissa auki noin neljän kilometrin latu

Retkiluistelubaana
-Noin kolmen kilometrin luistelurata, lähtö Askonrannasta

Nuoramoisten luistinrata
-Nuoramoisten koulun pihassa oleva luistinrata on hyvässä kunnossa

Tekojäärata
-Yhtenäiskoulun pihapiirissä oleva tekojäärata on auki myös vesikeleillä

Hartola

Liikuntamajan ladut
-Liikuntamajalle on ajettu  5 km:n vapaan tyylin latu. Perinteisen latuja ei ole vielä saatu avattua vähäisen lumen vuoksi.

Golf-kentän latu
-Golf-kentälle on avattu vapaan hiihtotyylin latu.

Purnu
-Purnussa on viikonloppuna auki neljä rinnettä
-latuja ei ole vielä ajettu. AO-O

Koulujen historia

Sysmässä kartoitetaan parhaillaan koululaitoksen historiaa. Idea on Sysmä-seuran, mutta käytännön kirjoitusurakasta vastaa filosofian tohtori Tapio Tiihonen. Historia tiivistetään helppolukuiseksi kirjaksi, jonka työnimi on Sellaista oli elämä Sysmän kouluissa, kiertokoulusta yhtenäiskouluun. Kyseessä on kouluista koottavasta matrikkelista erillinen projekti.

-Tarkoituksena on julkaista kirja, joka on tarkoitettu kaikille sysmäläisille. Kirjasta ei ole tarkoitus tehdä tieteellistä, kiteyttää Sysmä-seuran puheenjohtaja Bror Ahlgren.

Koululaitoksen historia Sysmässä alkaa 1700-luvulta. Ensimmäiset lähdeaineistot ovat vuodelta 1845.

Maallikkoa moinen urakka saattaisi hirvittää, mutta kirjan kirjoittajalle Tapio Tiihoselle arkistojen tutkiminen on peruskauraa. Tietokirjailijana tunnettu Tiihonen on kirjoittanut 16 teosta. Hänen 10-osainen kirjasarjansa kertoi Rooman tuhosta 400 jKr. Karjalan kannaksen suurtaisteluista kertovaa trilogiaa varten hän kävi läpi 100 000 sivua neuvostolähteitä.

Kirjailija on jo luonnostellut Sysmän koululaitosta kertovan kirjan sisällysluettelon. Mitkä asiat nousevat pintaan?

Tiihonen nostaa esiin neljä merkittävää käännekohtaa: kierto- ja kansakoulun perustaminen, niiden muuttaminen yhteiskouluksi ja kansakouluksi sekä lopulta nykyiseksi peruskouluksi.

Maaseudulla merkittävää on ollut kyläkoulujen lyhyt historia. Esimerkiksi Sysmässä oli vielä 1960-1970-luvuilla parhaimmillaan 23 kyläkoulua, kun niitä on nykyään vain yksi.

Yllättävänä hän pitää sitä, kuinka hyvin pojat pärjäsivät 1800-luvun kiertokoulussa. Silloin pojat olivat parhaita lukijoita. Tytöt alkoivat pärjätä vasta ensimmäisen maailmansodan aikaan. Loppujen lopuksi koulun tyttöjä suosivalla maineella ei olekaan niin pitkää historiaa kuin joskus ajatellaan.

Sysmän kannalta kiinnostava tieto on se, että sotien jälkeen Sysmä oli seutukunnan koulukeskus. Vuonna 1947 Sysmän yhteiskoulun (nykyisin lukio) oppilaista 53 prosenttia oli ulkopaikkakuntalaisia, esimerkiksi joutsalaisia ja hartolalaisia.

Sysmän kouluista kertova kirja on alun perin espoolaisen Tiihosen ensimmäinen työ Sysmässä. Viime vuonna Tiihonen muutti pysyvästi Sysmään Uurajärven rannalle, edesmenneiden vanhempiensa loma-asunnolle. Pääasiassa omin ja kavereiden käsin suoritettu asunnon laajennus valmistui viime syksynä. Nyt on taas aikaa kirjoittaa. AO-O