Laskiaisen hurmassa huudeltiin ennenvanhaan hyvän kasvun toivossa pitkiä pellavia. Vauhdikkaasti liikuttiin myös Pinxinmäen laskiaistapahtumassa, mutta ne pitkät pellavat taitavat jo olla menneisyyttä. Mutta hauskaa oli ja vanhemmat lapsineen olivat lähteneet kiitettävästi liikkeelle. Jatka lukemista ”Laskiaisiloa Pinxinmäellä”
Kannabis huolena Hartolassa
Alaikäisten nuorten kannabiskokeilut ovat nousseet huolenaiheeksi Hartolassa. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset kertovat, että viime syksy oli paikkakunnalla levotonta aikaa.
-Hartolan Yhtenäiskoululla oli yksi konkreettinen huume-epäily, kertoo koulun rehtori Tiina Kotila-Paaso.
-Oppilaan epäiltiin käyttäneen kannabista. Hänen hallustaan ei lopulta löytynyt huumeita, mutta tilanne vaati yhteydenottoa poliisiin ja lastensuojeluun, Kotila-Paaso sanoo. Jatka lukemista ”Kannabis huolena Hartolassa”
Rapala valloittaa Aasiaa
Rapala on aloittanut Kaakkois-Aasian valloituksen. 600 miljoonan asukkaan kauppa-alue rikkaine kalavesineen ei ole vähäpätöinen asia. Yksi kohdemaista on Thaimaan, jossa ikuinen kesä on tehnyt kalastuksesta joka miehen lajin.
Kalastaminen on vesistöjen golf, joka vaatii ykkösluokan varusteet. Rapalan uistimet ja siimat ovat vuosikymmeniä vastanneet Euroopan, Venäjän ja USA:n kalastajien asettamia laatuvaatimuksia. Nyt Rapala on valloittaa Kaakkois-Aasiaa. Yksi kohdemaista on Thaimaa, jossa kysyntä kasvaa. Omia uistimia Thaimaan vesistöjä ajatellen ei ole tehty.
– Pyrimme vastamaan alueiden kysyntään, mutta emme varsinaisesti maakohtaisiin. Syitä on monia, mutta se pääsyy löytyy veden alta. Kokonaisuudessa Kaakkois-Aasian kalastus on erityisesti suolavesialueella hyvin samantapaista samoista kalalajeista johtuen, Rapalan Kaakkois-Aasiasta vastaava johtaja Lars Ollberg kertoo.
Vaativat vieheet
Kaakkois-Aasian vesissä ei ui pieniä sinttejä vaan kunnon vonkaleita, jonka asettaa varusteille vaatimuksia.
– Joki- ja makeanveden kalastus vaihtelee jonkin verran. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mm. Thaimaassa täytyy tuotteiden kestää kovaa käyttöä sillä niin vahvoja ovat paikalliset vonkaleet. Ihan perushauki – ahvenvieheillä ei Thaimaassa pärjää. Sufix siinä on Thaimaassa saanut lujan suosion. Sufix kestää isommankin kalan. Suosituksi ovat nousseet myös isommissa uistimissa Rapala, Strom, Williamson ja Blue Fox, Lars Ollberg sanoo. Hän lisää, että paikallinen läsnäolo on tärkeää, koska se tekee yrityksestä ensisijaisen toimittajan ja auttaa maksimoimaan myynnin ja tuotemerkkien hallinnan. Tämä on Rapalalta viisas ratkaisu sillä varsinkin Thaimaa tunnetaan maana, jossa tuotekopiot ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.
Maria Palo-Pasanen
Pieni Nuoramoisten koulu
Muistatteko mukavan televisiosarjan ”Pieni talo preerialla”? Sitä katsellessa tuli mukavan kotoinen ja lämmin olo. Samanlaisia tuntemuksia kävijä saa tutustuessaan Nuoramoisten koulun oppilaisiin ja henkilökuntaan. Ja eihän koulu ole niin pienikään, yhteensä 55 oppilasta (eskarissa 9, 1.-2. -luokalla 19, 3.–4. -luokalla 8 ja 5.-6. -luokalla 19 oppilasta). Jokapäiväiseen hulinaan on vielä lisättävä saman katon alla hyörivät ryhmäperhepäivähoidon lapset.
–Meidän koulumme on jonkinlainen jatkumo. Lapset oppivat tuntemaan toisensa sekä ylempiluokkalaiset ja henkilökunnan pienestä pitäen, eikä luokkakohtaisia rajoja synny, toteaa koulun johtaja Janne Jokinen.
Oppilaiden vilkas välituntitoiminta todistaa mainiosti Jokisen kertomaa. Leikit käyvät iloisesti yhteen ikään katsomatta ja isommat auttavat pienempiään; mm. toimittajan vierailuhetkellä ylemmällä luokalla oleva oppilas sitoi eskarilaisen kengännauhoja!
Koulun neljästä opettajasta kolme on miehiä, sukupuolijakauma ei sekään ole aivan totutuntapainen. Janne Jokinen opettaa eskarilaisia, Sari Elomaa ykkös-kakkosia, Mikko Ojala kolmos-nelosia ja Janne Lehtinen viitos-kutosia. Jokainen opettaja tuntee kaikki koulun oppilaat etunimeltä. Se on tärkeä pienen koulun etu. Koulu on tietysti tärkeä myös kaikille kyläläisille, se pitää kylää koossa ja hengissä.
Varkaudesta Sysmään kolme vuotta sitten siirtynyt Janne Jokinen tunnustaa, että eron ison kaupunkikoulun ja pienen sivukylän ala-asteen välillä huomaa.
–Meno on täällä kaikinpuolin rauhallisempaa ja mm. välitunneilla meillä liikutaan paljon enemmän.
Kaksikymmentä vuotta (muutamaa välivuotta lukuunottamatta) Nuoramoisissa opettanut Janne Lehtinen korostaa myös koulun hyvää henkeä.
–Maaseudun lapset omaavat tasaiset ja turvalliset perhetaustat ja käyttäytyminen on sen mukaista.
Molemmat Jannet tähdentävät pienten luokkakokojen erinomaisuutta opetustilanteessa, silloin opettajalle jää oppitunnilla enemmän aikaa yhtä lasta kohden.
Nuoramoisten koulun opetuksen sisältö ei poikkea tavanomaisesta. Tietotekniikka tulee ehkä korostetusti esiin, muutoin koulunkäynti on normaalia perusarkea. Kuitenkin monet vanhemmat ovat siirtäneet lapsensa omasta koulupiiristään Nuoramoisten kouluun ja jopa perhekohtaista muuttoliikettä kylälle on tapahtunut juuri koulun takia. Oppilaita tulee oman kylän lisäksi mm. Hartolasta, kirkonkylältä, Virtaalta, Lahdenpohjasta, Ravioskorvesta, Karilanmaalta ja Onkiniemeltä.
Puhuttiin myös koulukiusaamisesta.
–Ainahan sitä lienee jossakin mittakaavassa, mutta meillä varmasti vähemmän kuin isoissa kouluissa. Mahdollinen kiusaaminen huomataan meillä helposti ja sitä voidaan käsitellä tehokkaasti, vakuuttavat molemmat Jannet.
Tasa-arvoisuus on koulussa itsestäänselvyys ja se koskee koko henkilökuntaa opettajista luokka-avustajiin, siistijöihin ja keittiöhenkilökuntaan. KP
Hiihtämään ja luistelemaan
Hiihtokausi on päässyt alkamaan noin kuukauden myöhässä. Tämän viikon sateet tulevat osittain räntänä ja vetenä, mikä painaa tammikuussa sataneen pakkaslumen kasaan. Etenkin metsissä lunta on vielä hyvin niukasti. Tällä hetkellä hiihtämään pääsee kirkonkylillä ja Sysmässä järven jäällä. Sivukylien ladut odottavat vielä lisälunta.
Jäätilanne sen sijan on erinomainen.
-Kovien pakkasten takia jää on nyt todella sileää. Sysmässä retkiluistelubaanalle voi hyvin mennä tavallisilla hokkareilla, kertoo liikuntapaikkojen hoitaja Jukka Nieminen.
Lähilehti kokosi listan auki olevista laduista, laskettelurinteistä ja luistinradoista. AO-O
Sysmä
Ohrasaari
-Lenkille on ajettu sekä perinteisen että vapaan latu
-Pyryn jälkeen Ohrasaaren latu ajetaan Sysmän laduista ensimmäisenä. Jos mielii hiihtämään heti aamusta, kannattaa suunnata Ohrasaareen.
Majutveden lenkit
-Avattu kahden ja viiden kilometrin ladut
-Lähtö Ohrasaaren rannasta
Jäälatu
-Ala-Vehkajärvellä ja Ylä-Vehkajärvellä molemmissa auki noin neljän kilometrin latu
Retkiluistelubaana
-Noin kolmen kilometrin luistelurata, lähtö Askonrannasta
Nuoramoisten luistinrata
-Nuoramoisten koulun pihassa oleva luistinrata on hyvässä kunnossa
Tekojäärata
-Yhtenäiskoulun pihapiirissä oleva tekojäärata on auki myös vesikeleillä
Hartola
Liikuntamajan ladut
-Liikuntamajalle on ajettu 5 km:n vapaan tyylin latu. Perinteisen latuja ei ole vielä saatu avattua vähäisen lumen vuoksi.
Golf-kentän latu
-Golf-kentälle on avattu vapaan hiihtotyylin latu.
Purnu
-Purnussa on viikonloppuna auki neljä rinnettä
-latuja ei ole vielä ajettu. AO-O

