UUTISET

Juhannuksen aikaan on vuosisatojen ajan tehty erilaisia taikoja. Taiat tehtiin pääasiassa naimaonnea ja tulevaisuutta silmällä pitäen. Naima-asioihin liittyvien taikojen lisäksi tehtiin myös maanviljelykseen ja karjankasvatukseen liittyviä taikoja. Osassa haluttiin itselle onnea maanviljelyyn ja karjanhoitoon, mutta joitakin taikoja on tehty naapurin epäonnea toivoen.

Nykyisin ei juhannustaikoja juurikaan taideta tehdä tai juuri kukaan ei ainakaan tunnusta niitä tekevänsä.

ALASTOMANA KUKKIA POIMIMAAN  TAI KAIVOON KATSOMAAN

Ehkä tunnetuin juhannustaika on seitsemän tai yhdeksän erilaisen kukan poimiminen yhtä monelta niityltä ja niiden asettaminen tyynyn alle nukkumaan mennessään. Nukkumisen aikana pitäisi sitten nähdä tuleva sulhasensa. Onko näin jollekin käynyt, lienee melkoinen salaisuus.

Ruispeltojen vähenemisen myötä seuraavan taian toteuttaminen voi käydä melkoisesta iltalenkistä eli saunasta tullessaan pitää juosta alasti ruisvainion ojia ja yhdeksännessä ojassa tulee sulhanen vastaan. Ennen yhdeksättä ojaa voi juoksijan tavoittaa kuitenkin paikalle hälytetty esivalta, sillä ruisvainioita on sen verran harvakseltaan. Helpommin tulevan sulhasensa ehkä löytäisi juoksemalla alasti kolmikulmaista ruispeltoa ympäri kolme kertaa, sillä toisen taian mukaan jo kolmannella kerralla tulee sulhanen vastaan.

Juhannuskokkoon liittyy monta taikaa, milloin kokon savun suunta kertoo, kuka pääsee pian naimisiin, milloin kokon taittuva kärki kertoo, minkä talon tyttäret saadaan pian naitettua. Juhannuskokon polttamisen jälkeen naimakuntoiset ja -haluiset tyttäret vierittelivät alasti poikatalojen ruispelloissa, jotta näiden talojen pojat rupeaisivat heitä armastelemaan.

Katsomalla kaivoon, lampeen tai lähteeseen juhannusyönä ja silloinkin mieluummin alasti, näkee tulevan puolisonsa. Neito voi myös kuunnella juhannusyönä käen kukuntaa. Jos käki yleensä sattuu yöllä kukkumaan, vierähtää sulhasen löytymiseen yhtä monta vuotta kuin käki kukkuu. Jos käki ei kuku lainkaan, tulee sulho vielä samana vuonna. Kumpi vaihtoehto sitten kenestäkin lienee parempi…

Mutta ovat pojatkin naimaonneaan taioilla kyselleet. Poika voi kiivetä kolmeen kertaan siirretyn rakennuksen katolle istumaan hajareisin tai mennä istumaan veden ympäröimän kiven päälle ja silloin hän näkee tulevan morsiamensa. Kolmeen kertaan siirretyn rakennuksen löytämisessä voi olla nykyaikana omat haasteensa, mutta perimätietoa hyväksi käyttäen sekin tieto voi löytyä.

MAANVILJELYKSEEN JA  KARJAONNEEN OMAT TAIAT
Juhannuksen aika oli ennen vanhaan oikea hetki kylvää tai istuttaa monia kasveja. Nauriin kylvö juhannusaattona kuului ainakin jossain päin perinteeseen vielä jokin aika sitten.

Sysmästä löytyy ohje, jonka mukaan lantut istutetaan juhannusaattona, mutta istutusta ei saanut tehdä kyykkysiltään, sillä silloin lantut halkeavat kasvaessaan. Suistamolla todettiin, että jos kaalit istuttaa juhannusaattona helmat ylhäällä kasvavat kaalit suuremmiksi.

Rikkaruohojen hävittämiseenkin juhannuksen aikaa on käytetty. Jos pellolla kasvoi ohdakkeita piti akan alasti niittää ja haravoida juhannusyönä ohdakkeet. Pitäisiköhän kokeilla, sillä luomupelloilla kasvaa ohdakkeita… MP-L

Hartolalaisen Kuninkaankartanon remontti hoivakodista terveyskeskukseksi maksaa kolmanneksen arvioitua enemmän. Teknisen lautakunnan mukaan remonttiin tarvitaan 100 000 euroa lisää rahaa. Alkuperäinen määrärahavaraus oli 300 000 euroa.

Remontin myötä Kuninkaankartanosta tehdään terveyskeskus, johon keskitetään kaikki terveyspalvelut kuten hammashuolto, ensiapu, neuvola ja laboratorio. Kuninkaankartanon asukkaille rakennetaan uudet kodit nykyisen terveyskeskuksen luo.

Vt. tekninen johtaja Pasi Hinkkuri kertoo, että merkittävimmät syyt budjetin ylittymiseen ovat ilmanvaihdon täydennystarve ja nopea rakentamisaikataulu.

Suunnittelu, tilankäyttöselvitys ja rakentaminen tapahtuvat Kuninkaankartanossa saman vuoden aikana.

-Toki oli yllätys, että (lisämäärärahan tarve) oli näin suuri. Kun tarpeet eivät ole selvillä silloin, kun varataan määrärahoja, ei voida tietää kaikkia kustannuksia, Hinkkuri sanoo.

Ilmanvaihtoa on tehostettava, koska esimerkiksi odotusauloissa saattaa olla huomattavasti enemmän ihmisiä kuin rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus antaa myöten. Lisäksi esimerkiksi laboratoriovälineet vaativat tasaista lämpötilaa, eivätkä ne siedä liian kuumaa.

-Lämpötilalla on merkitystä myös työntekijöiden taukojen kannalta. Jos lämpötila kohoa liikaa, on taukoja oltava normaalia enemmän, Hinkkuri sanoo.

Päätös terveyskeskuksen siirtämisestä Kuninkaankartanoon tehtiin edellisen teknisen johtajan Antti Kailion aikana. Samalla tehtiin myös määrärahavaraus Hartolan kunnan budjettiin.

Onko Kuninkaankartanon tapauksessa menetelty asianmukaisesti vai onko remontin tekemisessä pidetty turhaa kiirettä?

-Tämä on normaali malli toimia, kun toimintoja siirretään. Yhtenä kokonaisuutena pitää edetä juuri näin, Hinkkuri sanoo.

Kuninkaankartanon asukkaat pääsevät muuttamaan uuteen palvelutaloon terveyskeskuksenmäelle marraskuussa. Terveyskeskus siirtyy Kuninkaankartanoon vuoden 2016 alussa. AO-O

Ilmassa oli hiukkasen historian siipien havinaa, kun yleisö virtasi sisään Pinxinmäen taidehalliin seitsemän vuoden hiljaiselon jälkeen. Tunnelma oli toisaalta nostalgisen tuttu, toisaalta aivan uusia tuntoja herättävä.

Pinxinmäki Oy:n hallituksen puheenjohtaja Yrjänä Ahto tunnusti taidehallissa vallitsevan edelleen SuviPinxin vanhan hengen, mutta koko Pinxinmäen toiminta ponnistaa kuitenkin uudelta pohjalta. Ahto itse nimitti uuden ravintolan, taidehallin ja ympäristön kokonaisuutta kansanomaisesti ”viihtymöksi”. Toimintaa hallitsee reilu ja leppoisa henki.

Pinxinmäki on toiminnallisesti valmis, taidehalli on avattu ja ravintolan toiminta on täydessä vauhdissa. Muutama aitta on vielä tyhjillään ja viime hetken pihatöiden tuloksena ei nurmikko vielä viheriöi.

–Näistä seikoista huolimatta, on suorastaan ihme, että ollaan tässä tilanteessa. Se on syntymäihme, totesi Yrjänä Ahto.

Koko prosessi alkoi nimittäin yhdeksän kuukautta sitten. Idea Pinxinmäen ravintolatoimesta syntyi kolmen ”isän”, Pasi Sinisalon, Belo Bawen ja Yrjänä Ahdon keskinäisessä ideapalaverissa. Kun kunta lähti reippaalla tahdilla muokkaamaan Pinxin vanhaa päärakennusta miellyttäväksi ravintolaksi, syntyminen mahdollistui.

–Puitteet ovat nyt hyvässä kunnossa ja menestyksen tiellä olemme vain me itse, totesi Ahto rehellisesti.

Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki toi avajaistilaisuuteen kunnan tervehdyksen ja onnittelut. Hän totesi seitsemän vuoden suruajan olevan nyt ohi, kun kesän 2015 taidenäyttely avattiin Pinxinmäellä. Kitkiöjoki oli vakuuttunut siitä, että Pinxinmäen uusi alku tulee olemaan voimakas piristysruiske koko Sysmän elinkeinoelämälle.

Pinxinmäen taidenäyttelyn rakentaminen oli Ars Auttoisista tutun kuraattori Kati Joen mallikas taidonnäyttö.

–Aikaa oli todella vähän, mutta inspiroiva ympäristö valoineen ja äänineen sekä pitkät työpäivät tekivät kaiken mahdolliseksi, kertoi Joki.

Kasvi- ja hyönteismaailman pohjalta kootun upean näyttelyn taiteilijoita ovat mm. Maija Helasvuo, Anu Halmesmaa, Kaarina Kaikkonen, Klaus Kopu, Elisa Lientola, Marja Eerola, Anna Rikkinen, Lotta Mattila, Komugi Ando ja Susanna Autio.

Näyttelyn ilme on valoisa ja väljä – kävijän mielikuvitus pääsee liikkumaan vapaasti Joen taidokkaasti ripustamassa näyttelyssä. KP

Maria Lutsin viulu ja Jaak Lutsin piano tervehtivät Sysmän uuden kirjaston avajaisiin saapuvia vieraita. Kaunis soitto sekä upeat ja väljät kirjastotilat ihastuttivat paikalle saapuvan yleisön ja kirvoittivat ilmoille ylenmäärin positiivisia kommentteja.

Avajaisjuhlan pääpuhuja dosentti Mikko Lahtinen ilmaisi asian varsin selkeästi:

–Kirjakylä on vihdoin päässyt siirtämään kirjastonsa ”vinttipahasesta” asianmukaisiin tiloihin!

Dosentti Lahtinen kierteli muutama vuosi sitten läpi Suomen kirjastoja ja kävi tuolloin samalla reissulla myös Sysmässä toteamassa em. lausuntoon johtaneen tilanteen. Lahtisen mielestä kunnanviraston valtuustosali sopii erinomaisesti kirjastoksi, samoin monet muut tyhjäkäynnillä olevat entiset pankki- ja teollisuuskiinteistöt Suomen eri puolilla. Lahtisen oma mielikirjasto sijaitsee Espoossa Sellon kauppakeskuksessa.

Puhuja totesi, että Suomessa on vielä tällä hetkellä yksi maailman parhaimmista kirjastolaitoksista.

–Vaikka Sysmä näyttää hyvää esimerkkiä, on pakko kysyä, että jatkuuko tämä tilanne. Uhkakuvia on niin paljon ilmassa, mietiskeli Lahtinen.

Uhkakuvista hän nimesi kuntaliitosten myötä vähenevän kirjastojen määrän sekä nettilukemisen lisääntymisen. Lahtisen mukaan kirjastoja pitäisikin kehittää pelkästä kirjalainaamosta laajempien toimintojen kohtaamispaikaksi kaikenikäisille.

–Kirjasto on kautta aikojen ollut sivistyksen kehto. Siitä roolistaan se ei saa luopua, sillä ei elämä voi olla pelkkää rahojen laskemista, saarnasi dosentti Mikko Lahtinen.

Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki kertasi kirjastohankkeen etenemisen yhteen hiileen -hengessä. Kesken suunnittelun tuli vielä tieto valtion 50 %:n avustuksesta rakentamiskustannuksiin.

–Sitä emme olleet uskaltaneet edes toivoa. Nyt meillä on valmiina hieno näköalapaikka, mikä palvelee kuntalaisten lisäksi myös vapaa-ajan asukkaita.

Kirjaston johtaja Riitta Kuisma nimesi puolestaan kaksi vahvuutta, joiden avulla uusi kirjasto syntyi ongelmitta.

–Lopputulos on yhteistyön ja kiitollisuuden ansiota. Näillä elementeillä saimme aikaan upean sysmäläisen kirjaston.

Kuisma kiiti puheenvuoronsa lopuksi taiteilija Marjatta Tapiolaa tämän maalaamasta työstä ”Hevonen ja varis”, mikä ripustettiin kirjastosalin päätyseinälle entisen Sysmä -ryijyn paikalle.

Avajaistilaisuutta ryyditettiin runsaalla musiikkitarjonnalla. Yleisöä viihdyttivät vuorollaan Maria ja Jaak Lutsin lisäksi Leena Saarinen, Sakari Korhonen sekä Viis’ Raitilla -yhtye.

Kirjastoon on ripustettu kaikkiaan kolme näyttelyä; Silvi Kaarakaisen valokuvia ”Olavi Virran jäljillä”, Heikki Helinin ilmakuvia Sysmästä sekä Telle Talvitievan piirustusnäyttely Suopellon tien rakentamisvaiheista.

Avajaistilaisuuden jälkeen kirjasto aloitti heti toimintansa järjestämällä lapsille Kokkosalissa musiikki-iloittelun ”Tuubakimalainen Ainolassa”, minkä jälkeen aloitettiin lasten mehukestit Illusiasalissa. KP

Hartolalainen Akseli Koskinen on saattanut päätökseen urakan, joka hakee vertaistaan. Koskinen jäi tammikuun lopussa kotikouluun ja suoritti kevätlukukaudella 8. ja 9. luokan opinnot – vain neljässä kuukaudessa.

Koskinen siis suoritti peruskoulun vuoden etuajassa, ja teki tämän itsenäisesti kotona opiskellen. Miten tällainen suoritus on mahdollinen?

-Tykkään ottaa asioista selvää perusteellisesti ja keskityn mielelläni yhteen asiaan kerrallaan. Koulussa esimerkiksi ruotsin tunnit pidettiin maanantaina ja perjantaina. Välipäivien aikana asiat ehti jo unohtaa. Se turhautti, toteaa Koskinen.

Koskisen keskiarvo on ollut aina yli yhdeksän, mutta jo seitsemännellä luokalla hän tunsi opiskelumotivaationsa katoavan.

-Koulussa pahinta oli hitaus. Tuntui, etten saa mitään aikaiseksi. Turhautuminen vei voimat, enkä jaksanut iltaisin tehdä oikein mitään.

Perheen äiti Mirka Koskinen huomasi muutokset pojassaan.

-Ei ole normaalia, että 14-vuotas luuhaa kaikki illat kotona. Kotikoulu oli harkinnassa jo seiskaluokalla, Mirka Koskinen kertoo.

Seiskalla kaverit painoivat kuitenkin vaakakupissa paljon, eikä Akseli Koskinen vielä silloin rohjennut jäädä koulusta pois. Mutta nyt kun kevätjuhlat on pidetty ja kädessä on peruskoulun päättötodistus, Koskinen tietää tehneensä oikean ratkaisun. Syksyllä hän aloittaa opinnot Joutsan lukiossa.

Miten kotikoulu sitten vaikutti kaverisuhteisiin?

-Aluksi etäännyin kavereista, mutta nyt tuntuu että tämä on jopa lähentänyt välejä kavereihin. Olen nähnyt heitä iltaisin.

Ja on yksi kaveri, joka soitti sinnikkäästi myös toukokuun kiireisimpien viikkojen aikana. Niiden viikkojen, jolloin Koskinen opiskeli aamukahdeksasta iltakahdeksaan ja kävi tekemässä kokeet koululla.

-Kaveri soitti joka päivä ja kysyi, missä olen, mitä teen ja voidaanko nähdä. Sanoin aina kotona, opiskelen ja ei voida nähdä. Mutta arvostan tosi paljon, että hän aina soitti. Ja nyt ehdin taas nähdä, kun viimeinen tentti on suoritettu, Koskinen hymyilee.

Lahjakkuus on ilman muuta yksi onnistumisen avaintekijä. Muita tekijöitä ovat itsekuri, itsekuri ja itsekuri. AO-O