UUTISET

Jari-Pekka Koponen sai Yrittäjäristin Suurristin ansioistaan yrittäjänä, yrittämisen edistämisestä ja toimimisesta yrittäjäjärjestössä. Suomen Yrittäjät ovat jakaneet tunnustusta vuodesta 1990.

Suomen Yrittäjien hallitus vahvisti syksyllä 2002 Suurristin jakosäännön seuraavasti: Suomen Yrittäjien Yrittäjäristin Suurristi on huomionosoitus henkilölle, joka yksityisenä yrittäjänä tai yksityisen yrittäjyyden edistäjänä on erityisen ansioitunut ja/tai omalla panoksellaan vaikuttanut merkittävästi Suomen Yrittäjien tai sen jäsenjärjestöjen luottamustehtävissä ja/tai osallistunut yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin vähintään maakuntatasolla edistäen niissä yksityistä yrittäjyyttä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus luovutti perjantaina Hankasalmella Jari-Pekka Koposelle järjestön korkeimman huomionosoituksen: Yrittäjäristin Suurristin. Järventaus on Hartolan vapaa-ajanasukas ja Koponen Jari-Pekka oy:n toimitusjohtaja.

25 vuotta sitten Jari-Pekka avasi liikenneaseman Hankasalmelle ja vuonna 2002 hän oston kautta tuli liikenneasemayrittäjäksi Hartolaan. Vuonna 2013 valmistui liikenneasema Joroisiin.

Koponen on toiminut Hankasalmen yrittäjien ja Keski-Suomen yrittäjien puheenjohtajana sekä Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana.

Luovutuspuheessaan Järventaus totesi, että Koponen täyttää saantiperusteet kaikilta jakosäännön osilta. Suurristin saa ainoastaan ansioista, ei rahalla tai vuosien perusteella. VJ

Grillimakkaran tuoksu tavoitti nenän Sysmän toimintakeskuksen pihassa heti autosta ulos astuttua. Makkarat ja mehut kun kuuluvat ilman muuta asiaan toimintakeskuksen avoimien ovien päivänä. Katsottavaa riittikin; myymälän jokainen hylly oli täynnä hienoja, taitavien käsien monista eri materiaaleista valmistamia tuotteita.

Sysmän työkeskuksena ja työpalveluna aiemmin tunnetun talon nimi muuttui virallisesti Sysmän toimintakeskukseksi kuluvan vuoden alusta. Uusi virallinen nimikin paljastaa, että talossa on runsaasti erilaisia toimintoja ja palveluja. Vastaava ohjaaja Tiina Luhio selvitteli pääpiirteittäin, mitä kaikkea toimintoja keskuksessa tapahtuu päivästä toiseen.

–Meillä on työ- ja päivätoimintaa, kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeilua erilaisissa elämäntilanteessa oleville asiakkaille.

Työ- ja päivätoimintojen tavoitteena on vammaisten ja muiden erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden henkisen ja ruumiillisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen.

–Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään pitkään työttömänä ja syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille. Tarkoituksena on parantaa henkilön työllistymismahdollisuuksia ja elämänhallintaa, selvittää tätä ryhmää vetävä Luhio.

Toimintakeskuksessa toimii myös nuorten työpaja -hanke.

Päivittäiset rutiinit on tehty asiakkaalle mahdollisimman helpoiksi. He voivat liikkua työpisteestä toiseen tilanteen sekä omien mieltymyksiensä  ja taitojensa mukaan.

Tiina Luhio sekä vuodesta 1986 talossa toiminut palvelusihteeri Marjatta Suojärvi pitävät avoimien ovien päivää tarpeellisena, sillä se lisää toimintakeskuksen tunnettuutta ja tietysti edistää talon tuotteiden myyntiä. Hyvien Ihmisten torille avataan lisäksi entiseen tyyliin tuotteiden myyntikoju kesän ajaksi.

Myymälässä käyskentelivät muiden mukana ostoaikeissa Maire Mäkelä ja Kaija Laine. Jälkimmäinen oli käymässä talossa ensimmäistä kertaa ja hämmästeli myynnissä olevien tuotteiden runsautta ja korkeatasoisuutta. Mäkelä sanoi ostaneensa vuosien mittaan monet lahjat ja kyläviemiset myymälän hyllyiltä.

Kauppakierroksen jälkeen olikin mukava pistäytyä makkaran paistopisteessä, eikä pieni sadekaan haitannut herkkuhetkeä – olihan asiakkaille varattu tarkoitusta varten katettu tila. KP

Suopellon Nuorisoseura Kulon rappusilla istuu kaksi iloista naista. Kulon uusi puheenjohtaja Pirjo Virolainen-Kuisma pitelee käsissään kunniakirjaa. Siinä todetaan, että Kulo on valittu Etelä-Hämeen vuoden 2015 nuorisoseuraksi. Tunnustus myönnettiin viime vuoden runsaiden tapahtumien perusteella.

Seuran sihteeri Anneli Platzen osoittaa alas satamaan. Korkean mäen päällä sijaitsevan talon pihalta näkee suoraan Suopellon uuteen satamaan. Siellä järjestettiin viime toukokuussa suuret pyörätiejuhlat. Pyörätien uudenkarhea asfaltti hohkasi kuumuutta helteisenä juhlapäivänä.

Siitähän tämä nuorisoseura tunnetaan: ponnisteluista Suopellon pyörätien puolesta. Sen saaminen ei ollut mitään hätäisen hommaa.

–Keräsimme adressiin nimiä vuosia, kertoo Pirjo Virolainen-Kuisma.

Virolainen-Kuisma kiittää Sysmän kuntaa pyörätien saamisesta. Liikenne Suopeltoon on kasvanut paljon uuden sataman, uusien asukkaiden ja palveluiden myötä. Nyt on turvallista pyöräillä ja rullaluistella.

Samalla hän muistuttaa, kuinka suuri merkitys edellisellä puheenjohtajalla Päivi Virolaisella on ollut seuran menestykseen. Täytettävänä ovat isot saappaat.

Vuoden nuorisoseuran tittelin Kulolle myönsi Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. Palkinnon perusteluissa mainitaan juuri seuran luomat uudet toimintatavat ja yhteistyö eri tahojen, esimerkiksi Sysmän kunnan kanssa.

Merkittävänä pidettiin myös sitä, että nuorisoseura on saanut mukaan toimintaansa uusia asukkaita ja kesäasukkaita.

Anneli Platzen on yksi uusista asukkaista, joka on löytänyt hengenheimolaisensa nuorisoseurasta.

-Luin lehdestä ilmoituksen kesäjuhlista. Täällä oli heti kotoisa olo, Platzen muistelee.

Saksassa vuosikymmenet asunut Platzen huomauttaa, että ulkosuomalaisilla on monesti vaikeuksia kotiutua takaisin Suomeen. Hän kuitenkin löysi paikkansa Sysmästä nopeasti.

-Tänne oli pitkä matka, mutta nyt tämä on kotini, Platzen sanoo. AO-O

Suopellon Nuorisoseura Kulo ry

-nuorisoseurantalo vihittiin käyttöön vuonna 1930

-jäsenmäärä on tukijäsenineen 155

-seura täytti viime vuonna sata vuotta

-viime vuonna järjestettiin muun muassa Sysmän ensimmäinen suvisoutu, täydenkuun iltamat slaavilaiseen tapaan ja uudenvuoden juhlat

-tänä kesänä tiedossa teatteriretki Heinolaan ja Sysmän toinen suvisoutu. Heinäkuussa pilatesta kaksi kertaa viikossa AO-O

Hartolan entisellä yläasteella on käynnissä lähtölaskenta. Joulun alla tyhjilleen jääneen koulurakennuksen kohtalosta päätetään ehkä jo tänä vuonna.

Hartolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Ruoppi pitää tärkeänä, että päätös koulun kohtalosta tehdään ripeästi.

–Tyhjilleen jääneet, vanhat rakennukset rapistuvat nopeasti ja ovat kurjan näköisiä. Niille voidaan tehdä ilkivaltaa, Ruoppi sanoo.

Mitä tälle vuonna 1969 rakennetulle rakennukselle voisi tehdä?

1. Myynti

Koulu oli viime talvena myynnissä huutokaupat.com-nettisivulla. Venäläiset tarjosivat eniten, 30 000 euroa. Kunta ei kuitenkaan hyväksynyt näin alhaista tarjousta. Rahasumman lisäksi täytyy miettiä ostajan motiivia hankkia koulu: ostajalla pitäisi olla hyvä idea rakennuksen käytöstä. Hartolassa ei tarvita lisää asuntoja, joten käyttötarkoituksen pitäisi olla joku muu.

Vanhan rakennuksen myynti on usein hankalaa, koska ne ovat usein epäkäytännöllisiä muuhun kuin alkuperäiseen toimintaansa. Ostaja laskee, että kalliiden remonttikustannusten takia rakennuksesta kannattaa tarjota vain vähän.

Kynnyskysymykseksi voi muodostua myös lämmitysratkaisu. Hartolan entisen yläasteen pinta-ala on 3300 neliötä. Kaksikerroksinen koulu lämpiää öljyllä, joten lämmityskustannukset ovat kovat.

Jos yläasteelle kuitenkin ilmaantuisi kunnollisen tarjouksen tekevä ostaja, myynnistä päättäisi kunnanvaltuusto.

2. Pakolaisten
vastaanottokeskus

Aiemmin on keskusteltu mahdollisuudesta perustaa kouluun pakolaisten vastaanottokeskus. Tätä vaihtoehtoa pidetään kuitenkin epätodennäköisenä, koska vastaanottokeskus asettaisi sosiaalitoimelle sekä koulu- ja sivistystoimelle suuret vaatimukset.

Mikko Ruoppi muistuttaa, että myös yleisen ilmapiirin pitäisi olla myönteinen ajatukselle.

–En usko, että vastaanottokeskus saisi heti laajaa hyväksyntää. Aika ei ole vielä kypsä tälle vaihtoehdolle, hän arvioi.

3. Purkaminen

Purkaminen tulee ajankohtaiseksi todennäköisesti siinä tapauksessa, jos koulu ei mene kaupaksi. Rakennuksessa esimerkiksi putkien eristeinä käytetty asbesti nostaa purkukustannuksia.

Jossain tapauksissa ostajia voi kiinnostaa enemmän tyhjä tontti kuin tontti, jolla on rakennus rasitteena.

Purkaminen saattaa olla tunnekysymys. Yläasteella on opiskellut kymmeniä ikäluokkia hartolalaisia. Millaisia tunteita rakennuksen purkaminen herättää entisissä oppilaissa?

Jos ratkaisu on purku, siitä päättää kunnanhallitus. AO-O

Juttua varten on haastateltu Mikko Ruopin lisäksi Hartolan kunnanjohtajaa Merja Oleniusta ja teknistä johtajaa Pasi Hinkkuria.

Mitä mieltä sinä olet? Millainen toiminta Hartolan entiselle yläasteelle voisi sopia? Mitä tunteita koulun purkaminen herättää sinussa? Kirjoita ajatuksesi osoitteeseen anna.onali_ovaska@lahilehti.com

Lähilehti seuraa koulun tilannetta, ja lukijoiden kommentteja voidaan käyttää seuraavissa jutuissa. AO-O

Viime torstaina iskivät roskapoliisit Sysmän keskustaan. Oli syytäkin, sillä kadun vieret ja puistot olivat taas talven jäljiltä kaikenlaisen roskatöryn vallassa. Sellainen ei kertakaikkiaan anna mairittelevaa kuvaa paikkakunnalle saapuvalle vieraalle – eikä se hivele paikallisenkaan asukkaan silmää.

Yksi Sysmä -hengessä viitisentoista ahkeraa siivoojaa lähti eri puolille keskustaajamaa roskasäkit kainalossaan Hannu Sirenin ohjeistamana. Tänä keväänä vesurit ja kirveet jätettiin kotiin ja talkoolaiset keskittyivät vain roskien keräämiseen. Terttu Hilden ja Mikko Pietiäinen saapuivat yhtä aikaa Sirenin huoltopisteeseen jätesäkkien hakuun ja lähtivät sitten omille ”tonteilleen” töihin.

Paikalla oli myös kevätsiivouksen puolesta kampanjoinut Raija Hänninen. Hän ihmetteli tämänkeväistä roskien suurta määrää ja piti kunnan markkijoijana tärkeänä, että Olavi Virta -vuoteen mennään tässäkin suhteessa edustuskunnossa.

–Meillä on Sysmässä monta muutakin tärkeää tapahtumaa kesän aikana ja niiden myötä paljon myös vieraita.  Täytyyhän kylän kasvot olla siistit, tähdensi Hänninen.

Talkooväki teki tehtävänsä ripeästi ja tehokkaasti. Jätesäkkejä kertyi Sirenin peräskärryyn parikymmentä ja keskustan pääraitit saatiin siisteiksi.

Hannu Sireni ja Raija Hänninen haluavat lähettää suuret kiitokset myös niille muutamille henkilöille, joiden tiedätään puhdistavan ympäristöä roskista ihan omalla ajallaan.

Siivoustalkoot tulevat ohjelmaan myös jatkossa ja Hannu Sirenin mukaan todennäköisesti entistä laajemmassa muodossa. KP