UUTISET

Julkaistu

Bandy Boys 88:lle kasvojen pesu kotikentällä

Jesse Hildén
SYSMÄ

Bandy Boys 88:n miesten edustusjoukkueen 3-div. kausi on ollut suurelta osin mollivoittoinen. Aiemmista kuudestatoista ottelusta kasassa oli vain kaksi voittoa ja putoaminen alemmalle sarjaportaalle oli jo varmaa. Kauden suurin ongelma on ollut se, että liian usein liikkeelle on saatu vajaa kokoonpano. Esimerkiksi edellisessä turnauksessa Mikkelissä oli vain 8 kenttäpelaajaa. Kevään viimeiseen turnaukseen kotikentälle oli puolestaan saatu kaikki kovimmat pelimiehet. Täydet kolme vitjaa antoi joukkueelle uskoa hyvään suoriutumiseen.

Ensin BB kohtasi HoSB:n (Hollola). Peli alkoi tasaisesti ja asetelmia hakien. Aamun rähmät pyyhkäistiin silmistä kuuden minuutin kohdalla, kun BB:n Akseli Arkko räpsäytti maalivahdin paluupallosta pelivälineen maaliin. Tämän jälkeen maaleja tehtiin miltei vuoron perään. Toisessa erässä tunnelma tiivistyi. BB pääsi kahden maalin johtoon, mutta surkeiden sattumusten päätteeksi HoSB aloitti kolmannen erän 6-8 johdossa. Maali-iloittelu jatkui viimeisessäkin erässä. BB kiri rinnalle, HoSB siirtyi taas johtoon ja Mikko Salonen tasoitti hattutempullaan tilanteeksi 9-9. Viimeinen vitonen oli alkamassa, jolloin pelin erikoisimmat hetket alkoivat. HoSB:n pelaaja turhautui pelin ulkopuolella ja huitaisi BB:n pelaajaa sukille. Tästä seurasi 2 minuutin jäähy, jonka aikana BB ei kyennyt ratkaisuun, mutta jäähyllä olija karkasi kentälle 6 sekuntia liian aikaisin ja sai tempustaan ulosajon. Tämän seurauksena BB pääsi yv:lle koko loppupeliksi. Miltei 5 minuuttia ylivoimaa ja avausmaalinkin tehnyt Arkko ratkaisi pelin voiton kotijoukkueelle. Yleisö oli haltioissaan.

Toiseen peliin Bandy Boys saapui hymyssä suin. Joskus se on huono merkki, mutta tällä kertaa Pesupallo (Lpr) sai vastaansa hurmoksellisen sysmäläisen joukkueen. Taasen maaleja värkkäiltiin vuoron perään. Pelin käännekohtana toimi kolmannen erän alussa Pesupallon maalivahdin kampituksen aiheuttama rangaistuslaukaus, jota lähti ampumaan Joni Kantonen. Jalkojensa välistä ja selkänsä takaa pyöräytelty pallo painui vastustamattomasti idän miesten verkkoon ja BB siirtyi 9-6 johtoon. Tästä seurasi trillerimäinen loppu. Pesupallo yritti ilman maalivahtiakin, mutta BB piti pintansa ja voitti lopulta selvästi 12-8. Erityisesti edukseen olivat ikämiehet Teppo Vettenranta 1+3 ja Joni Kantonen 3+0.

Pettymysten kausi päättyi hymyihin ja ensi kaudella mennään taas!

Julkaistu

Lentopalloilijoilla hikinen päivä

Kyösti Piippo
HARTOLA

Joukko hartolalaisia on jo muutaman vuoden ajan kokoontunut pelaamaan lentopalloa ja omien peli-iltojen lisäksi harrastusta on laajennettu myös vierailuilla Pertunmaalle, Joutsaan ja Heinolaan. Pelireissujen innoittamina päätettiin Hartolaan järjestää lentopallolle pyhitetty päivä lauantaina 14.3. Turnauksen järjestelyjä lentopalloilijoiden apuna hoiti Hartolan kunnasta Marjut Virlander ja ison työn turnauksen hyväksi tekivät Mervi ja Jari Karsi.

Kutsut turnaukseen tapahtui FB:n ja mainoslappusten avulla ja ne lankesivat otolliseen maaperään – paikalle ilmaantui pelaajia 9 joukkueen verran, jokaisessa 6 pelaajaa, naisia 1-2/joukkue. Joukkuearvonta suoritettiin painotetulla arvonnalla, eli jokaiseen joukkueeseen arvottiin kapteeni sekä mies- että naispelaajat.

Kaikki pelasivat kaikkia vastaan eli jokaiselle joukkueelle tuli 8 peliä. Peli sisälsi kaksi erää ja 18 pistettä ensimmäisenä saanut joukkue voitti erän. Voittajajoukkue määräytyi erävoittojen ja pisteiden perusteella.

– Vilskettä riitti, pelejä pelattiin kolmella kentällä ja koko halli oli käytössä. Turnaus alkoi klo 9.30 ja pelit loppuivat klo 16 jälkeen. Huilausvuorossa olevilla joukkueilla oli tuomaritehtäviä, kertoo Marjut Virlander.

Voittajaksi pelasi joukkue nro 9, jossa pelaajina oli Timo Olkkonen, Daksi Alvaro, Tommi Heinonen, Martta Silanterä, Arif Sheharyar ja Toni Neuvonen. Heille kertyi kaikkiaan 13 erävoittoa.

Pelaamisen oheen oli paikalle järjestetty paikallisen Kotikahvilan toimesta baari, missä oli tarjolla sämpylöitä, pizzaa, voileipäkakkua ja muita herkkuja. Suun herkkujen lisäksi pelaajat ja yleisö pääsivät tarvittaessa nauttimaan kehonhoitaja Topias Virlanderin hieronnasta ja tätä palvelua käytettiin kiitettävästi hyväksi.

Voittajajoukkue palkittiin Kotikahvilan toteuttamalla, Kimmo Nurmisen suunnittelemalla ”Keksi-mitalilla” sekä Vaeltaja -urheilutermospullolla.

Julkaistu

Paikkakunnan suurin väärinkäsitys

Emma Toiskallio
SYSMÄ

Väärinymmärrys on sana, joka ei sinänsä ole selkeästi negatiivinen tai positiivinen. Se voi tarkoittaa pieniä sekaannuksia, hauskoja kommelluksia tai vakavampia ristiriitoja, siis tilanteita, joissa viestintä tai tulkinta menee jollain tavalla pieleen.

Kysyessämme paikallisilta heidän mielestään suurimmasta väärinymmärryksestä Sysmässä, monilla nousi mieleen automaattisesti negatiivisia tulkintoja. Kysymys oli tarkoituksella avoin, vastaajat saivat tarkastella sitä täysin omasta näkökulmastaan, ilman rajoja tai ennakko-oletuksia. Tästä huolimatta osa käänsi vastauksensa nopeasti kunnallispolitiikkaan.

  • Suurin väärinymmärrys on kunnanhallitus.

Tähän vastaajan kaverilta tuli tarkennus.

  • Minun mielestäni taas kunnanhallituksen nokkamiehet.
  • Suurin väärinkäsitys on harha, että Sysmällä on rahaa niin, ettei paskalle taivu. On eletty ja jätetty tekemättä asioita, jotka nyt tulee päin näköä, vastasi puolestaan kolmas.

Vastausten perusteella näyttää siltä, että suurimmat väärinymmärrykset liittyvät paikkakunnan päätöksentekoon ja talousodotuksiin. Seuraava vastaaja oli niin ikään pessimistinen, mutta aihe enemmän tapahtumapainotteinen.

  • Väärinymmärrys on luulo, että täällä tapahtuisi jotain.

Tarkennusta pyydettäessä vastaaja kertoi kaipaavansa erityisesti konserttiluontoisia musiikkitapahtumia, joissa ei hänen sanojensa mukaan esiinny paikallisia hanurinsoittajia.

Kaikki eivät kuitenkaan nähneet väärinymmärrystä yhtä synkässä valossa, vaan osa vastaajista lähestyi kysymystä kevyemmin ja jopa maantieteellisestä näkökulmasta.

  • Ennen kuin tutustuin paikkakuntaan, pidin Sysmää kaukaisena ja hieman takapajuisena. Jopa Wikipedia kertoo sanan sysmä tarkoittavan synkkää metsää ja asumatonta korpea. Sittemmin olen huomannut olleeni väärässä.
  • Se, että Sysmä olisi syrjässä tai kaukana kaikesta. Todellisuudessa ajomatkat ovat kohtuulliset: Lahti noin 60 km, Jyväskylä noin 100 km, Helsinki noin 190 km.
  • Väärinkäsitys ehkä vapaa-ajan asukkaiden vinkkelistä on kesäkylän leima. Kyllä Sysmä on aktiivinen ympäri vuoden.

    Väärinymmärryksiä voi siis löytyä monesta suunnasta. Päätöksenteosta, odotuksista tai paikkakunnan synnyttämistä mielikuvista. Toisinaan ne syntyvät myös siitä, että ensimmäisenä tulee ajatelleeksi kaikkein synkintä tulkintaa. Ehkä suurin väärinymmärrys onkin joskus se, että valitsemme liian nopeasti negatiivisimman selityksen.

Kuva A. Wormwood.

Julkaistu

Lopettakaa riitely, pyytävät kuntalaiset

Samuli Simula
SYSMÄ

Riitely poliittisessa päätöksenteossa tulisi kaikkien mielestä lopettaa. Onko se mahdollista? Vt. kunnanjohtaja Lasse Peltosen ajatuksia asiasta.

  • Sysmällä menee hyvin, vaikka välillä Päijänne myrskyää.
  • Vasta päivitetty EVP-indeksi 2025 tarjoaa ajankohtaisen peilin kuntien tilanteeseen. Indeksi vahvistaa, että Suomen alueellinen kehitys ei ole 2020-luvulla tasoittunut, vaan pikemminkin edelleen eriytynyt. Parhaiten menestyvät alueet keskittyvät edelleen kasvukeskuksiin, niiden kehyskuntiin sekä Pohjois- ja Tunturi-Lappiin, kun taas monissa seutu- ja maaseutukaupungeissa kehitys on ollut huomattavasti haastavampaa. Kuitenkin Sysmä sijoittuu tässä vertailussa ja omassa sarjassaan erittäin korkealle. EVP-indeksin ollessa 41,9, mikä on erinomainen tulos.
  • EVP-indeksi muodostuu kahdesta osa-alueesta: elinvoimaindeksistä sekä veto- ja pitovoimaindeksistä. Indeksi on muodostettu alueiden elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen ja pitovoimaisuuteen liittyvien avainmuuttujien avulla. 20 avainmuuttujaa on poimittu pääosin Tilastokeskuksen tietokannoista.
    https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2026/kuntaliitto-ottaa-kayttoon-kuntien-elinvoimaa-vetovoimaa-ja-pitovoimaa-kuvaavan
  • Tämä on nouseva suunta ja siitä kannattaa pitää kiinni. Se vaatii toki kaikkien tahojen yhteistyötä ja samaan suuntaan soutamista. Sysmän sijainti on sopivasti syrjässä, mutta lähellä kaikkea. Sysmän sijainnin takia paikallisia palveluja käytetään ahkerasti, joka tuo leivän pöytään monelle. Päijänne ja suuri vapaa-ajan asukkaiden määrä, mahdollistavat Sysmän kokoiseen kuntaan erittäin korkean palvelutason vakituiseen asukasmäärään suhteutettuna. Sysmässä on uimahalli, erinomaiset ja hyvin resursoidut sivistyspalvelut, hieno urheilupuisto, tekojää, kivijalkaliikkeitä, urheiluliike, 2 päivittäistavarakauppaa, rautakauppoja ym. Tämä kaikki luo olosuhteita elinvoimaiselle tulevaisuudelle ja mm. luontomatkailun kehittämiselle, jos vain uskallamme ottaa haasteen vastaan ja teemme yhteistyötä asioiden saavuttamiseksi, kertoo Peltonen alkuun.

Onko päätöksenteossa oltava entistä tarkempi, jotta valituksia hallinto-oikeuteen ei tulisi?

  • Tilintarkastajalta saimme vuonna 2025 korkeimman ”kouluarvosanan” yli kymmeneen vuoteen. Taloutta ja hallintoa on siis hoidettu hyvin. Kunnan organisaation toiminta kyllä kestää kriittiset äänet. Toki myös allekirjoittanut ja Sysmän kunnan organisaatio tekee virheitä. Se on tehnyt niitä ennen minun virka-aikaani, se tulee tekemään niitä minun virka-ajallani ja tulee tekemään niitä myös virka-aikani jälkeen. Muun väittäminen on silkkaa hurskastelua.
  • Itse uskon avoimeen demokratiaan ja myös kunnioitan demokraattisen päätöksenteon tulosta. Kuntalaisen näkökulmasta tämä todentuu kuntavaaleina. Yksittäinen kuntalainen tekee tärkeän päätöksen ja antaa arvokkaan äänensä ehdokkaalle, jonka kokee edustavan sitä omaa arvomaailmaa ja toimintakulttuuria omassa kotikunnassaan. Itselle kuntavaalit ovat ne tärkeimmät ja viime kuntavaaleissa äänestin Sysmässä ensimmäistä kertaa.
  • Olemme Sysmässä olleet esillä viime aikoina mm. sahdista ja värikkäästä päättämisen kulttuurista. Ensimmäinen kunnanjohtajan pestini oli Tunturilapin Muoniossa ja seurasin vierestä silloin Kittilän varsin värikästä päätöksentekokulttuuria. Asiaa retosteltiin mediassa melkoisesti, mutta tavallisen kuntalaisen näkökulmasta asiat olivat jo silloin Kittilässä erinomaisesti. Näin on Sysmässäkin. Tavallisen kuntalaisen näkökulmasta asiat ovat varmasti varsin hyvin. Kunnanjohtajan näkökulmasta tämä on se tärkein asia. Kunta on kuntalaisia varten. Kuitenkin kuntalaiskyselyn mukaan 80 %:a kuntalaisista toivoisi rakentavampaa ja riidattomampaa toimintakulttuuria päätöksentekoon. Riidat eivät lopu itsestään vaan kaikilla pitää olla aito halu niiden lopettamiseen.
  • Nyt olen päässyt Sysmässä kokemaan erilaista toimintakulttuuria mihin olin Muoniossa kunnanjohtajana tottunut. Se on ollut varsin elämyksellinen kokemus. Päijänne ei ole aina kesäisen tyyni vaan myrskyää rajusti toisinaan. Pinnan alla on täysin toinen todellisuus, johon jokaisella on varmasti se oma kantansa ja totuutensa…
  • Valtuusto on nyt kahdesti valinnut minut hoitamaan virkaani Sysmässä. Juureni ovat vahvasti Päijät-Hämeessä ja Päijänteessä, vaikkei Sysmään minulla sidonnaisuuksia aikaisemmin ollutkaan. Vastaanotto on ollut kuntalaisilta erittäin lämmin, kiitos siitä. Kiitän myös suurta enemmistöä päättäjiä saamastani tuesta. Toki olen ammatissa, jossa ei voi kaikkia miellyttää. Kriittiset äänet kuuluvat myös korvaani hyvin ja olen niistä kiitollinen. Ne pitävät objektiivisen viranhaltijan riittävän kriittisenä omalle työlleen, mikä on tässä työssä erittäin tärkeää, vastaa vt kunnanjohtaja Lasse Peltonen.

Miten hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset vaikuttaa kunnan toimintaan ja miksi niitä tehdään?

  • Suhtaudun omaan tilanteeseeni, Sysmän erilaisiin käänteisiin sekä kiemuroihin stoalaisella tyyneydellä. Tarvittaessa alan etsiä muita töitä, jos päättäjät niin päättävät. Tällä hetkellä olen 100 %:n sitoutunut hoitamaan viiden vuoden määräaikaista virkatehtävääni valtuuston päätöksen mukaisesti. En voi kieltää joskus pohtineeni, onko tämän tehtävän jatkaminen nykyisissä olosuhteissa Sysmässä mielekästä, vaikka kuntalaisten hyvinvoinnin edellytykset täällä ovatkin poikkeuksellisen hyvät.
  • Vallitseva valituskulttuuri tietenkin mietityttää johtavia viranhaltijoita. Varsinkin kun kahtena perättäisinä vuosina -25 ja -26 YKSIMIELISESTI kunnanvaltuustossa hyväksytyistä ja päätetyistä talousarvioista tehtiin valitukset hallinto-oikeuteen. Räikein esimerkki on vuoden 2025 talousarvioon tehty valitus hallinto-oikeuteen, jossa päättäjä/valittaja itse hyväksyi kahdesti talousarvion (hallitus ja valtuusto) ilman mitään eriävän mielipiteen ilmaisua asiasta. Mitä tässä tapauksessa virkakoneisto voi enää tehdä, jos yksimielisen päätöksen jälkeen valitus tulee ihan puskista? Tietenkin jokaisen on sallittua toimia asioissa, niin kuin parhaakseen näkee.
  • Se, että valittaa asiasta hallinto-oikeuteen ei aina tarkoita, että valitus menestyisi. Jukka Elomaa teki kaksi valitusta aikanaan allekirjoittaneen viranhaltijapäätöksistä hallinto-oikeuteen, joista kumpikaan ei menestynyt, samoin on käynyt monen muun valituksen suhteen. Esko Bruun teki jopa poliisille tutkintapyynnön toimivaltani ylittämisestä Olavin toimintakeskuksen kaupassa, jossa toimeenpantiin kunnanhallituksen päättämä ostotarjous, sekään ei menestynyt. Toki mainehaittaa saavutettiin. Mitähän seuraavaksi?! Sysmän kokoomuksen valtuustoryhmä on ollut hyvin aktiivinen hallinto-oikeuteen valittamisessa ja tietopyyntöjen esittämisessä kunnanviraston suuntaan. Tähän on tietenkin täysi oikeus. Totean kuitenkin, että vastineiden tekeminen ja niihin vastaaminen vie kosolti viranhaltijoiden virka-aikaa, hidastaa muiden asioiden toimeenpanoa ja turhauttaa johtavia viranhaltijoita.
  • Luonnollisesti osa valituksista menestyy, kun oikein tiheällä kammalla asioita perataan. Silloin päätös kumotaan virheen takia ja asiasta joudutaan tekemään uusi päätös. Tämä kuuluu avoimeen demokratiaan monessa muussakin Suomen kunnassa. Usein korjattu päätös on kuitenkin pääsisällöltään vastaava kuin valituksen kohteena ollut päätös. Itse kannatan toki valitusoikeutta, kun perusteet ovat muut kuin mielensä pahoittaminen ja poliittiset valtapyrkimykset.
  • Kritiikkiä ja toimintakulttuuria on myös monenlaista. Osa rakentavaa, mutta on myös ilkeydellä ja kostonhalulla maustettua. Voidaan varmaan oikeutetusti kysyä millainen kritiikki ja toimintakulttuuri vie kunnan elinvoimaa ja sen hyvinvointia eteenpäin? Muuttuuko kunnan hyvinvointi ja elinvoima nyt paremmaksi, kun yksimielisesti päätetystä talousarviosta on valitettu? Ainakin sen toimeenpano hidastuu ja vaikeutuu huomattavasti. Miten nämä valitukset vaikuttavat kunnan imagoon? Mitä miettivät mahdolliset uudet asukkaat? Näinä aikoina kenelläkään ei ole myöskään varaa menettää yhtään kuntaan mielivää yritystä tai investointia. Päättäjät on valittu päättämään asioista ja virkahenkilöstön tehtävä on päätöksien toimeenpano. Nämä kaksi asiaa on myös hyvä pitää visusti erillään, sanoo Peltonen

Millä keinoin valitukset hallinto-oikeuteen loppuvat?

  • Medialla ja varsinkin sosiaalisella medialla on oma vastuullinen rooli nyky-yhteiskunnassa, eikä lieveilmiöiltä vältytä. Kaikilla on oikeus ilmaista kantansa ja kirjoittaa asioista. Fakta ja mielipide ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Saattaa joskus tulla olettama, että niitä ”kriittisiä” huutelijoita on sosiaalisessa mediassa isokin joukko, mutta jos he menisivät torille riviin huutelemaan, niin ymmärrettäisiin, että nämä oman pahan olon purkajat ovat onneksi hyvin pieni joukko. Pääsääntöisesti Suomessa ja Päijät-Hämeessä on varsin tolkun ihmisiä ja hyvä niin.
  • Vanhana ammattipelaajana tunnustan joukkuepelin dynamiikkaa ja lainalaisuuksia. Pitää pyrkiä siihen, että kaverit ympärillä onnistuvat työssään ja saavuttavat optimaalisen suoritustason. Vanha luokkakaverini Salpausselän lukiosta Jari ”Kunkku” Litmanen on varmasti paras esimerkkini tähän. Hänen tarinansa on suomalaista jalkapallohistoriaa ja kunnioitan hänen nöyrän asenteensa säilymistä kaikkeen tekemiseen menestyksestä huolimatta.
  • Peliä ei synny, eikä varsinkaan menestystä, jos koko ajan riidellään, lyödään vyön alle, korostetaan itseä ja toista alennetaan, osoitetaan sormilla toisten virheitä, eikä nähdä omaa toimintaa kriittisesti. Hyvä päättäminen ei ole vain päätösten nuijimista; ”Hallituksen arvo syntyy tavasta työskennellä – ei yksittäisistä päätöksistä”
  • Pyrin työssäni yhteistyöhön kaikkien sidosryhmien kanssa tasavertaisesti. Yhteistyöhön ei voi ketään pakottaa ja sen pitää perustua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin.
  • Työhuoneeni seinällä on kuntalain ensimmäinen pykälä: ”Kuntalain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Lain 1 §:n mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”, Peltonen toteaa loppuun.
Julkaistu

Sysmäläistyneen havaintoja Sysmästä

Reetta Keisalmi
SYSMÄ

Reilu vuosi Sysmässä on ehtinyt kerryttää, jos jonkinlaisia havaintoja paikasta ja sen ihmisistä. Kaupunkilaistyttö päätyi Sysmään puolivahingossa elämän käänteiden kautta, mutta vuodessa on jo ehtinyt oppia yllättävän paljon sysmäläisestä arjesta

Sysmähän on kuntana pieni mutta yllättävän eläväinen. Muutin tänne lokakuun lopulla, eli ehkä ankeimpaan mahdolliseen aikaan, juuri silloin kun viimeiset kesäasukkaat olivat paenneet kaupunkeihin. Iltaisin kylä oli välillä niin hiljainen, että tunnelma oli kuin kauhuelokuvassa – tosin sillä erolla, että ainoa uhka oli aikaisin sulkeutuva kauppa. Onneksi jouluvalot pelastivat tilanteen ja toivat edes jonkinlaista valoa pimeyteen.

Sysmäläiset tuntuvat olevan ylpeitä kunnastaan – eikä suotta. Täällä on hyvä tekemisen meininki: aktiivisia yhdistyksiä, urheiluseuroja ja yrityksiä, jotka osaavat tuoda itseään esiin. Kesäasukkaat tuovat mukanaan eloa ja euroja, ja siinä olisi varmasti vielä hyödyntämätöntäkin potentiaalia. Viime kesänä sahtielokuva nosti Sysmän esiin vähän laajemminkin, ja kyllähän se kylällä huomattiin. Vaikka täytyy myöntää, että oma suhteeni sahtiin on edelleen… varauksellinen.

Arjessa Sysmässä korostuu maanläheisyys ja rauhallisuus. Elämä ei ole kiireistä, eikä tarvitsekaan olla. Tilaa on, luonto on lähellä ja välillä hiljaisuus on niin täydellistä, että omat ajatuksetkin kuuluvat turhan kovaa. Samalla Sysmä on kuitenkin yllättävän hyvällä sijainnilla – isompiin kaupunkeihin pääsee tarvittaessa nopeasti. Tänne asettuminen ei kuitenkaan tapahtunut itsestään. Pieneen kuntaan ei vain “sulauduta”, vaan mukaan pitää myös itse pyrkiä. Onneksi vaihtoehtoja on paljon: yhdistyksiä, harrastusporukoita ja tapahtumia riittää, kunhan uskaltaa lähteä mukaan. Ja kun lähtee, huomaa kyllä nopeasti, että porukkaan pääsee.

Vuoden aikana olen huomannut, että Sysmä elää vahvasti vuodenaikojen mukaan. Talvella on hiljaista ja rauhallista, kesällä taas aivan toisenlainen meininki. Puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen kesä tulee melkein shokkina, kun yhtäkkiä kaupassa pitää jonottaa ja parkkipaikat ovat täynnä.

Vaikka en vielä kutsu itseäni täysin sysmäläiseksi, olen selvästi matkalla siihen suuntaan. Ainakin olen oppinut arvostamaan sitä, että elämä ei ole koko ajan kiireistä ja että hiljaisuus ei ole puute, vaan joskus jopa luksusta.

Mutta nyt kiinnostaisi kuulla muiden tarinoita – mikä sai sinut muuttamaan Sysmään tai Hartolaan? Oli syy sitten rakkaus tai eläkkeelle jääminen, osallistu kyselyyn Lähilehden facebookissa ja jaa oma tarinasi. Koostetta luvassa Lähilehdessä!

Kuva: Kotiutumista Sysmään auttoi myös rakkaat lemmikit ja harrastukset.