UUTISET

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen Sysmän-vierailu jäi Hartolan monitoimihallin avajaisten jalkoihin. Kuitenkin ministeriä oli kuulemassa ravintola Uotissa 30 kiinnostunutta. Hän nosti vierailullaan esiin ja keskusteli kuulijoiden kanssa tärkeimmistä asioista, joita hän ajaa ja on ajanut hallituskuukausinaan. Ne ovat maalaisjärjellä ajatellen kaikille tärkeitä asioita.

Perun Liman ilmastokokouksesta juuri palannnut Grahn-Laasonen otti alkuun esiin ilmastomuutoksen ja sen kenelle vastuu ilmaston lämpiämisestä kuuluu. Hän totesi ykskantaan, että maailman suurimmmat saastuttajat ovat Kiina, Usa ja EU-maat, joita ilman ei ilmaston lämpenemisen rajoittaminen alle kahteen asteeseen onnistu. Tästä asiasta väännetään seuraavaksi Pariisin ilmastokokouksessa loppuvuodesta 2015. Tavoitteena on kunnianhimoinen päästöjen vähentäminen nollaan vuoteen 2050 mennessä. Pariisin kokous tulleekin olemaan historian tärkein.

Aiheeseen liittyen Grahn-Laasonen korosti Sysmässä, että Suomessa on vahvaa cleantech – puhtaan energian – osaamista ja teknologiaa, joka sopii myös muulle maailmalle.

-Tämä tarjoaa meille mahdollisuuksia myös taloudessa ja työpaikkojen edelleen luomisessa, Grahn-Laasonen korosti. Hänen mukaansa Sysmän tuulivoimahanke on hyvä ja oikea tapa edetä, ja sillä on myös paikalliselle taloudelle myönteisiä kerrannaisvaikutuksia.

Grahn-Laasonen otti esiin myös normien purkutalkoot, joita hän ajaa. Hän haluaa karsia ylimääräisten lupahakemusten määrää, joista ei hyödy kukaan. Junnaaviin hankkeisiin on saatava vauhtia. Vireillä onkin esitys, jolla vähennetään viidennes lupahakemusten määrää. Kyseessä ovat etenkin maatalousyrittäjiä koskevat säännölliset määräaikaisluvat. Ministerin mukaan uutta ympäristölupaa pitää voida hakea nykyisen säännöllisen velvollisuuden sijaan vasta silloin, kun esimerkiksi maatalousyrityksen toiminta muuttuu.

Jätevesiasetuksessa ministeri korosti asetuksen kohdentumista. Sanni Grahn-Laasosen mukaan pohjavesi- ja ranta-alueilla asia on oleellinen, mutta hän kysyi samaan hengenvetoon, miten mielekäs säädös on kuivan maan alueilla.

Ministeri keskusteli myös suojelluista ja suojeltaviksi tulevista maa-alueista. Hän korosti selkeästi vapaa-ehtoisuutta pakkolunastusten sijaan. Tämä koskee esimerkiksi soita, joiden suojelussa ministeri on ottanut aikalisän ja järjestää maanomistajille kyselyn asiasta alkuvuodesta.

-Suojelukokonaisuudet on tehtävä yhteistyössä. Olennaista on, että myös paikallisia ja maanomistajia kuunnellaan, Sanni Grahn-Laasonen totesi ja korosti käyvän arvon merkitystä lunastustilanteissa. TK

Sysmän kirkonkylässä Väihkylän koulun purkutyöt käynnistyivät tammikuun alussa. Purku-urakan voittanut Delete Finland Oy pistää maan tasalle varsinaisen koulurakennuksen lisäksi kolme muuta samalla tontilla sijaitsevaa taloa; johtajaopettajan asunnon Leppäkorventien kupeesta sekä kaksi asuinrakennusta, joista vuokralaiset poistuivat joulukuussa lyhyellä varoitusajalla. Tammikuun puolivälissä kivirakenteisen koulun seiniä nakertaa kaksi kookasta kaivinkonetta erotellen purkujätettä eri kasoihin. Työmaa-aidan vierellä koululaiset vaeltavat parakkikouluunsa ja Väihkylän ulkojäällä on päiväkodin väellä meneillään talvinen luisteluhetki. Työmaan ääniin ja hajuihin on ilmeisesti totuttu ja normaali elämä työmaan vieressä jatkuu. Muutama ohikulkija katsahtaa koulun raunioita ja huikkaa ohimennessään toimittajalle koulun purkamisen olevan harmi, mutta tarpeellista. Varmemmaksi vakuudeksi sanoilleen lenkkeilijä nostaa kaulahuivin kasvoilleen välttyäkseen ilmassa leijuvalta ummehtuneelta hajulta. Purkutyömaa hallitsee maisemaa vielä sydäntalven, sillä aikataulun mukaan purkutyön pitäisi valmistua helmikuun loppuun mennessä.

Väihkylän koulun sisätilojen tyhjennys, suoja-aitojen rakentaminen ja edelleen purkutyö etenee ripeässä tahdissa ja niin naapureille, ohikulkijoille kuin sosiaalisessa mediassa on noussut esille useita kysymyksiä purkamiseen liittyen: Miten ongelmista oltiin niin tietämättömiä, että vielä viime kesänä koululla hääri työmiehiä tekemässä erinäisiä korjauksia, joiden kustannukset ovat olleet aivan hukkaan heitettyä rahaa?  Työllistävätkö purku- tai rakennustyöt paikallisia?

Eikö purkutyössä säästetä mitään käyttökelpoista, kuten ikkunoita tai katetarpeita?

Sysmän kunnan tekninen johtaja Harri Hoffrén kertoo, että kunta pelasti sisätiloista puhdistettavissa olevan irtaimiston ja otti vähäisissä määrin uusia rakenneosia ja uutta tekniikkaa talteen käytettäväksi uudelleen.  Hoffrén arvelee, ettei olisi kovin kustannustehokasta irroitella esim. ikkunoita ehjinä, etenkään kun ne ovat pääosin alkuperäisiä eivätkä olisi sellaisenaan kovin käyttökelpoisia. Hoffrén korostaa, että kokonaisurakassa materiaalin kierrätys on nimenomaan purkufirman päätettävissä.

Ympäristönsuojelutarkastaja Susanna Uusi-Kytölä toteaa Delete Finland Oy:n olevan valtakunnallinen yritys, joka on hoitanut aiemmissa projekteissaan hyvin ympäristöasiat, mukaanlukien materiaalien kierrätyksen. Metallit erotellaan lajeittain ja kuljetetaan keräykseen, samoin puuaines erotellaan tiili-ja betonijätteestä. Murskatusta betonijätteestä voidaan erotella myös raudoitusmetalli. Riskijätteet, kuten asbesti ja loisteputket on luonnollisesti purettu erilleen ja hävitetään asianmukaisesti.

Uusi-Kytölä kertoo, että betoni- ja tiilijäte murskattaneen Väihkylän tontilla purkutyön päätteeksi helmikuun lopulla. Delete Finland Oy tekee purkujätteestä uusiokiviainesta, joka soveltuu käytettäväksi mm. teiden tai pysäköintialueiden rakennusaineeksi. Ympäristönsuojelutarkastaja muistuttaa realismista koulua purkaessa.

– Joissakin paikoissa koulua on purettu hyvinkin puoli vuotta ja on hyväksyttävä, että Väihkylän purkuaikataululla esim. kysyttyjen ikkunoiden tai kattotiilien irrottaminen kokonaisina ei ole urakoitsijalle kustannustehokasta tai edes mahdollista.

Tekninen johtaja Hoffrén oli juuri vieraillut purkutyömaalla ympäristösuunnittelija Essi Carlsonin kanssa dokumentoimassa työn etenemistä työmaapalaverissa sovitun käytännön mukaisesti. Samalla hän on tutkinut raunioiden rakennetta ja tehnyt useita huomioita. Hoffrénin mukaan koulurakennus on rakennettu 50-luvun tietämyksen mukaan, rakennuksen välipohjiin on jätetty sisälle betonilaudoituksia, eikä siihen aikaan ole vielä tiedostettu, etteivät puu ja betoni voi olla suoraan kosketuksissa toisiinsa. Mikäli tällainen rakenne saa kosteutta jostakin, alkaa mikrobikasvusto lisääntyä orgaanisessa aineessa. Hän myöntää, että viime vuosiin saakka Väihkylässä tehdyt kunnostukset harmittavat hieman tässä vaiheessa riskirakenteiden paljastuessa.

Naapureilla
ihmettelemistä

Aitiopaikalta Väihkylän koulun purkua seuraavat naapurissa asuvat Helena ja Kyösti Neva. Kyösti kävi itse kyseistä koulua 1960-luvun alussa viiden vuoden ajan ja muistaa, miten aikanaan pienimmät oppilaat oppilaat kapusivat toiseen kerrokseen kouluaan aloittamaan pohjakerroksessa sijainneiden kirjaston ja veistoluokkien ohitse. Pihapiirissä sijaitsevassa johtajaopettajan asunnossa asui silloin Risto Saarikivi perheineen. Kyöstin koulunkäynnin aikaan ikäryhmät olivat isoja ja samassa luokassa oli jopa 40 oppilasta. Omalta kouluajaltaan hän ei muista mitään erityisiä flunssia tai allergioita, mutta naurahtaa, ettei niistä olisi siihen aikaan mitään ymmärrettykään. Nevan neljä lasta kävivät myös osittain koulutaivalta Väihkylässä 1980-luvulla.

Koulun elämän loppumetrejä olemme saaneet seurata omasta ikkunasta katsoen. Paras osa on kannaltamme vielä edessä kunhan Leppäkorventien puoleista sivua aletaan purkaa, naurahtaa Kyösti.

Emme ole voineet välttyä nytkään työmaalta tulevilta terävän homeenhajuisilta pöllähdyksiltä tuulen kääntyessä epäedulliseen suuntaan, toteavat Nevat. RP

Hartolassa Taitajien Tuvalla jouluvalmistelut jatkuvat himmelintekokurssilla. Ennen joulua pidetylle kurssille kaikki halukkaat eivät päässeet. Nyt oli hyvä aloittaa ensi joulun valmistelut. 14 innokasta tekijää saivat neuvoja perjantaina pidetyllä kurssilla kädestä pitäen Raili Lehdolta ja Maija Peltoselta.

Mallikirjoina opetuksessa oli kolme aiheeseen liittyvää teosta; Eija Kosken Himmeli, Pirko Kuuselan Himmeli-kirja ja Pirjo Väisäsen Olkityöt.

Kurssin tarkoituksena on auttaa tekijät alkuun olkitöiden perusteista niin, että kotona voi jatkaa harrastusta.

–Kurssilaiset saavat niin kauan opetusta, että oljenpätkistä ja langasta syntyy himmeleiden alku, totesi Raili Lehto.

Himmelin perusyksikkö on oktaedri eli kahdeksantahoinen tahokas. Tahokas koostuu langasta ja 12 samanpituisesta olkipillistä, jotka pujotetaan ja solmitaan muotoonsa neulalla. Tahokkaita yhdistelemällä muodostuu eri kokoisia ja muotoisia himmeleitä.

Nykyisin himmelit liittyvät jouluun, mutta aiemmin niitä on käytetty koristeena ympäri vuoden, esimerkiksi hääjuhlien koristeina.  Ennen oljet olivat rukiisia, nykyisin suositaan vehnän olkea, jota saa ostaa valmiiksi puhdistettuna tuontitavarana. Pellavalangan on korvannut puuvillalanka. Samoin himmelit ovat nykyisin hyvinkin erimuotoisia ja persoonallisempia.

Itä-Hämeen Taitajat ry:n toiminnassa on seuraavaksi vuorossa 20.1. hapankaalin tekoa. Mosaiikin saloihin pääsee tutustumaan 7.-8.3. ja Naistenpäivän kunniaksi Tuvalla on pannu kuumana. Yhdistyksen viikottaisiin toimintoihin kuuluvat niin pitsinnypläys, kudonta kuin liikuntaryhmän kokoontumiset.

Toiminta on tarkoitettu kaikille. Rohkeasti vain mukaan kättentaitojen pariin. VJ

Lumipeite on mukavan paksu muissa itähämäläisissä naapurikunnissa, mutta sula Päijänne on ilmeisesti pitänyt lumisateet niukkoina Sysmän suunnalla. Tosin viime päivinä lunta on riittänyt tännekin. Sysmäläisten yritysten tuella ja lukuisten talkootuntien jälkeen on Ohrasaareen taas saatu aikaan noin kilometrin mittainen latu-ura niin perinteisen kuin vapaan hiihtotavan liikkujille.

Lumitykki tuotti useamman sata kuutiota lunta käytyään yhtäjaksoisesti miltei kaksi vuorokautta ja lumi levitettiin päivässä kaivurin ja useiden traktoreiden voimin. Talkooporukka kohtasi kovan haasteen Ohrasaareen johtavan kapean ja jyrkän sillan kanssa, eikä lauhtumisen aiheuttama liukkaus hommia ainakaan helpottanut. Työt saatiin kuitenkin tehdyksi ilman vahinkoja ja talkoolaiset olivatkin yhtä mieltä siitä, että riskeillä leikkiminen saa tältä erää riittää. Mikäli talvet tuntuvat käynnistyvän jatkossakin yhtä vähälumisina, on edessä sillan kunnostus tai mantereen puolelle tehtävät vaihtoehtoiset latureitit. Yhtenä reittiehdotuksena talkooväki pohdiskeli Ohrasaaren ja kirkon välisen viheralueen hyödyntämistä.

Tämän talven latu on kuitenkin Ohrasaaressa nyt hyvässä mallissa ja tanakan tykkilumikerroksen pitäisi kestää myös säiden vaihteluita. Latukone on työnsä tehnyt ja baanat odottavat innokkaita hiihtäjiä. RP

Sysmässä on pyörinyt ainakin viidentoista vuoden ajan Nuori työ -projekti, minkä puitteissa eri sponsoritahot ovat mahdollistaneet kesätyöpaikan jo sadoille nuorille. Hankkeessa ovat olleet mukana alusta pitäen Lions Clubin lisäksi Sysmän kunta, Sysmän Osuuspankki ja Sysmän Yrittäjät. Hanke tarjoaa työtä 14 – 21 -vuotiaille nuorille. Työsopimuksen nuori tekee kunnan kanssa, joka myös maksaa nuorelle palkan. Kunta laskuttaa työn päättyessä työntajalta 70 % nuoren kaikista palkkakustannuksista, loppuosasta huolehtivat hankkeessa mukana olevat tahot. Nuorelle maksettava peruspalkka on 7 euroa/tunti ja työsopimus voi olla enintään kahdeksan viikon mittainen. Hankkeen avulla on saatu aikaan 70 – 80 työllistymistä yhden kesän aikana.

Sysmän Leijonat tekevät vuoden mittaan monenlaisia tulonhankintaprojekteja, joista saadut tuotot lahjoitetaan edelleen hyviin tarkoituksiin. Nuori työ -hanke on yksi sellainen.

Tuorein idea sponsorirahojen hankkimiseksi on pullonpalautushanke, kertoo Veikko Kotolahti Lions Clubista.

Tämä ei tarkoita sitä, että leijonat keräilisivät pulloja pitkin katuja ja toreja, vaan klubi yllyttää ihmisiä jättämään pullonpalautuskuittinsa keräyslippaisiin, joita on sijoitettu sekä Suvituulen että S-marketin pulloautomaattien tuntumaan.

Jokainen keräyslippaaseen jätetty kuitti edistää entistä useamman nuoren työllistymistä kesäaikaan, sanoo Kotolahti.

Lions Club on hankkinut vuoden kestävän keräyluvan poliisilta ja vuoden jälkeen (1.12.2015) lupaa on mahdollisuus jatkaa uudella hakemuksella.

Sysmän Lions Clubin muita näkyviä aktiviteetteja ovat mm. vuosittainen Sysmän Lintan valinta, Olavi Virran muistomerkin varojen keräyshanke ja monet muut pienemmät avustamisprojektit. Yksi viimeisimmistä hankkeista oli Sysmän sankarihautojen kynttilälyhtyjen sponsorointi. KP