UUTISET

Näytelmä sisälsi huimaa menoa ja vaarallisia tilanteita miltei enemmän kun lääkäri oli määrännyt. Jo produktion alkuasetelma kertoi, että mielenkiintoista ja ajankohtaista oli tulossa; Conchita Wurst ja Pussy Riot -yhtyeen jäsen saivat lapsen, Aurooran, jonka päälle separatistien johtaja Putimir Latin langetti kirouksen. Putin -juuston syöminen vaivuttaisi Aurooran ikiuneen.

Kaikki tämä tapahtui Heinolan Kuningaskunnassa ja alkuasetelmasta on helppo myös päätellä, että näytelmän eräänlaisena punaisena lankana kulki sukupuolineutraaliin lainsäädäntöön liittyvät asiat; hyvin usein lavalla vietettiin ”poikien iltoja”.

Kiltit sosiaalitantat veivät Aurooran turvaan hiljaiseen ja turvalliseen Sysmään, missä loppujen lopuksi oli kaikkea muuta kuin hiljaista. Näytelmässä seurasi nopeana ketjuna asioita, joissa toistuivat paikkakunnan viimeaikaiset tapahtumat. Näytelmät itkut olivat ”Vain elämää” -sarjasta, Uotin karaokessa lauloivat tietty saman ohjelman tähdet. Olavi Virran patsashanke sai omat irvailunsa, paikkakunnan koulu löytyi homeen hajua seuraamalla ja tutut lukion opettajahahmot tulivat luonnollisesti esille näytelmän kestäessä.

Ja niin kuin Prinsessa Ruususen sadussa, tässäkin oli onnellinen loppu; prinssi herätti Aurooran tietyllä kännykän soittoäänellä ja he elivät elämänsä loppuun saakka onnellisina Heinolan Kuningaskunnassa. Lopuksi Auroora totesi, että Oltermanni-juustoa hän ei pistä suuhunsa enää koskaan!

Abien näytelmä oli valmistunut ryhmätyönä ja kaikki olivat myös mukana produktion rooleissa. KP

Ulla Toivonen syntyi Särkilahden Palvalan kylässä ja synnyinkodissaan Sepäntalossa hän vietti myös lapsuutensa. Opiskelut ja työt veivät Ullan maailmalle 15 vuodeksi, ensin karjantarkkailijaksi ja sitten keinosiementäjäksi, kunnes hän palasi veljensä kuoleman jälkeen vuonna 1974 emännäksi synnyinkotiinsa. Sukupolvenvaihdos Sepäntalossa tehtiin vuonna 1994, jolloin emännäksi siirtyi Ullan tytär Tuula.

Lapsuuden joulut ovat rakkaina Ulla Toivosen mielessä. Myös sekin tosiasia, että joka joulu Sepäntaloon vieraaksi saapunut eno paljastui eräänä jouluna parran alta aattoillan joulupukiksi. Aattona talon pöydät notkuivat herkkuja. Kinkku paistettiin sian kyljestä, sillä varsinaiset kinkut savustettiin säilyvyyden parantamiseksi pidempiaikaisiksi herkuiksi. Lipeäkalan Ullan äiti teki kapakalasta lipeän avulla kotona, se oli hankala työ.

–Lipeäkalasta itsestään en tosin paljoa välittänyt, mutta pippurin ja maukkaan valkokastikkeen kera tuli sekin syödyksi.

Joulun alla teurastettiin myös vasikka ja kuivalihan ohella siitä valmistettiin alatoopia, sitä herkkujen herkkua. Monesti teuraaksi joutui myös lammas ja sen kinkuista valmistettiin myös kuivalihaa. Joulupöydässä olivat edellisten lisäksi tietty ne perinteiset herkut; rosollit, porkkana-, maksa-, lanttu-  ja makaronilaatikot. Makaronitkin tehtiin itse kotona maidosta ja vehnäjauhosta ja pistettiin levyinä kesän ajaksi ullakolle kuivumaan ja kovettumaan.  Riisiäkin löytyi usein puuroaineksiksi ja rusinoita soppaan. Joulutortutkin tehtiin kotoisista aineksista ja muoto leikattiin taikinalevystä kahvipannun kannella. Joulukuusi oli sisällä ja eläimiäkin muistettiin koristelemalla navettaa kuusenhavuilla. Joulupäivänä ajeltiin 12 kilometrin matka kirkkoon hevosella aisakellojen soidessa ja kirkon jälkeen rauhoituttiin kotioloissa. Tapaninpäivä oli vieraspäivä ja silloin mentiin kylään serkuille ja kummilasten luo.

Viime vuosina tietyt joulun elementit ovat olleet samoja kuin Ulla Toivosen nuoruudessakin. Aattona syödään joulupuuro Sepäntalossa, joulupäivänä Ulla kattaa vuorostaan joulupöydän läheisille kotonaan Hietamäessä.

–Ruokalajien kokonaistarjonta ja joskus jopa liiankin runsas ruuan laittaminen on tosin vähentynyt viime vuosina, tunnustaa Ulla.

Jouluperinteisiin kuuluu myös kirkossa käynti ja aiemmin sekä Ulla että Tuula osallistuivat usein kirkonmenoihin kuoron riveissä. Joulukynttilät viedään luonnollisesti haudoille.

Ullan joulutunnelma syntyy joulukoristeiden teon ja radiosta aamusta iltaan soivien joululaulujen myötä. Myös omat laulukeikat eri ryhmien mukana vanhainkodille, terveyskeskukseen ja Ester-kodille tuovat joulun sanoman voimakkaasti esille.

Tuleva joulu on pitkälle entisten kaltainen.  Ja kyllähän Ulla edelleenkin leipoo; enkelitortut paistuvat isossa Sepäntalon uunissa, samoin porkkana-, maksa- ja lanttulaatikko. Ja kaikkea joulupuuhastelua säestää radiosta ja levyiltä tuleva joulumusiikki. KP

Hartolassa järjestettiin jouluinen toripäivä viime lauantaina. Vaikka räntäsateinen sää ei suosinutkaan tapatumaa, väkeä riiitti hiljaisen tasaisena virtana koko päivän.

Aamupäivän ohjelman avasi Hartolan viihdekuoro jouluisella musiikillaan. Myyntikojut oli saatu pystyyn ja paikalle oli ehättänyt itse joulupukki ja namusiakin oli tarjolla. Pukki olikin torin suosituin juhlakalu ja kamerat lauloivat, kun pukin kanssa haluttiin kuvaan.

Torimyyjillä oli tiskeillään kaikenlaista hyvää: muun muassa lettuja, muita herkkuja, käsitöitä, pakollinen namukioski ja vaatteita. Moni tykästyi juhannuksen alla tehtyihin vastoihin ja kyllähän niitä mukaan kulki.

Vastat olivat LC-Hartolan ladyjen tarjontaa, jotka pitivät jo perinteistä jouluista myyntipöytäänsä.

Myynnissä oli lisäksi kakkuja, leipää ja suursuosikeiksi nousseita valmiita yllätyspaketteja – aikuisille ja lapsille omansa. Ladyjen myynnin tuotto menee paikkakunnan lapsiperheiden hyväksi.

Toripaikkamaksujen tuoton saa paikallinen 4H-yhdistys. Moni miettii jo, missä ensi vuoden joulutori järjestetään. TK

Sysmän, Hartolan ja Etelä-Päijänteen Osuuspankkien hallitukset ovat selvitelleet viime vuodesta lähtien pankkien yhdistämistä ja uuden yhteisen pankin perustamista. Pankkien hallintoneuvostot hyväksyivät viime viikolla hallitustensa esityksen ja asian siunaavat lopullisesti ensi maaliskuussa kokoontuvat pankkien omistajajäsenet osuuskuntakokouksissaan. Kolmen pankin tilalle syntyy Järvi-Hämeen Osuuspankki.

Sysmän Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja Hannu Sireni kertoi asian julkistamistilaisuudessa, että uusi pankki aloittaa toimintansa syyskuussa ensi vuonna. Saman pankin hallituksen puheenjohtaja Jukka-Pekka Kataja vakuutti, että yhdistymiseen ei liity taloudellisia pakkoja minkään kolmen pankin osalta.

–Ajat muuttuvat ja sen myötä muuttuu myös asiakasrakenne ja pankkien toiminnot. Muutoksiin pitää varautua ajoissa ja tavoitteenamme on luoda palvelukyvyn, riskienhallinnan ja ennen kaikkea asiakkaiden tarpeiden pohjalta paras malli, tähdensi Kataja.

Pankinjohtajat Jari Laaksonen, Sakari Kangas ja Kari Leskinen toteavat, että uusi pankki on edelleen paikallinen pankki, ”riittävän iso mutta mukavan pieni”. Pankista tulee selvästi toimialueensa suurin toimija, sitä kertovat numerotkin; liiketoiminta tulee kokonaisuudessaan olemaan 568 milj. euroa, omien varojen osuus on 53 milj. euroa, tase 340 milj. euroa ja pankilla on kaikkiaan 21 000 asiakasta. Järvi-Hämeen Osuuspankin henkilöstömäärä on kokonaisuudessaan 35 työntekijää ja kaikki jatkavat vanhoina työntekijöinä uudessa pankissa.

–Voimien yhdistäminen ja henkilökunnan työnkuvien kehittäminen mahdollistaa entistä paremman erityisosaamisen ja asiantuntijapalvelujen syventämisen eri asiakassektoreille, sanoi Hartolan Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja Anne Kuisma.

Järvi-Hämeen Osuuspankki on jatkossakin maaseutuhenkinen pankki.

–Kaikki kolme kuntaa ovat hyvin samantyyppisiä ja meillä on yhteinen, sama henki. Alueen ihmiset ja heidän juurensa ovat meille tuttuja, muistutti Jukka-Pekka Kataja.

Sysmän Osuuspankin johdon mukaan tuttu yhteistyö monissa totutuissa asioissa Koitti-Pertumaan kanssa jatkuu entisellään.

Kaikki asiakkaiden palvelut jatkuvat uudessa pankissa nykyisin ehdoin ja konttoriverkko säilyy ennallaan.  KP

Suvisoiton järjestelyryhmä kertoi ensi tunnelmia tulevan kesän tapahtumista ja tasokkaita konsertteja on odotettavissa. Vajaan kuukauden ajan puheenjohtajan nuijaa heiluttava Aila Jääskeläinen totesi yksityiskohtaisten ohjelmatietojen olevan vielä vaiheessa, mutta ne valmistuvat koko ajan vauhdilla kesää kohti mentäessä. Ohjelmien käytännön järjestämisestä vastaa pitkälle aiempi toiminnanjohtaja Mikko Leppänen, mutta hänen rinnalleen on vahvasti tulossa mukaan ohjelmiston järjestämiseen. Myös Suvisoiton taiteellisina johtajina toimineet Petteri Salomaa ja Minna Pensola ovat tulossa mukaan esiintyjinä ensi kesän soittoon.

Tapahtuman kestoksi oli alunperin suunniteltu yhtä viikkoa, mutta Leppäsen mukaan se saattaa kestää kauemminkin.

–Konserttien määrä ei paljoa lisäänny, mutta pidämme välipäiviä, jotta järjestelykoneisto ei rasitu liiaksi.

Konserttipaikkoina on enimmäkseen ne tutut entiset; kirkkokonsertti Sysmän kirkossa paikallisin voimin, Luhangan kirkkokonsertti (ehkä Sibeliuksen viulukonsertti sinfoniaorkesterin voimin), VPK:n lavalla soitetaan ja lauletaan todennäköisesti Olavi Virtaa tämän 100-vuotisjuhlien merkeissä. Kartanokonsertti pidetään Virtaan kartanossa ja siellä tähtenä loistaa todennäköisesti Minna Pensola.  Myös sävellystyön tilausta jatketaan vanhaan tyyliin, tilaus on tehty säveltäjä Lauri Mäntysaarelle ja tulossa on pianokvintetto Sysmän kirkkoon. Konsertin solistina kuullaan pianisti Marko Hilpoa. Varma esiintyjä on myös viulisti Sara Etelävuori, joka pitää tällä hetkellä hallussaan Sysmän Osuuspankin omistamaa Bellosio -viulua.

Uusi puheenjohtaja Sakari Lahdelma on jatsimiehiä ja hän liputti gospel-konsertin puolesta. Esiintymispaikkana olisi Sysmän kirkko ja tenorisaksofonisti Timo Lassy on mainio nimi tämän konsertin tähdeksi. Vierailut Heinolaan ja Hartolaan ovat jäämässä pois ensi kesän ohjelmistosta. Viime kesänä Heinolan yleisömäärä jäi pieneksi ja Hartolassa oltiin viime kesänä kunnan juhlavuoden kunniaksi.

Tuleva puheenjohtaja Sakari Lahdelma tähdensi osuuttaan Suvisoiton taloudenhoidon tarkassa seuraamisessa tulevina vuosina.

Budjetissa on aina pysyttävä, eikä eväitä voi syödä tulevaisuudelta. Suvisoiton on soitava jatkossakin, sillä tapahtuma on merkittävä Sysmän kunnalle.  KP