UUTISET

Julkaistu

Autiotalomessut

Samuli Simula
SYSMÄ

Kangasniemellä järjestetään kesällä 2026 Autiotalojen messut. Tapahtuma on myös Leader -hanke. Projektipäällikkön ja markkinointiasiantuntijan paikka on avoimessa haussa 17.12.2025 asti, joten tarkkaa kokonaisuutta tapahtumalla ei vielä ole.  

Kangasniemen Koittilan seutu valittiin 2023 vuoden kyläksi. Netistä löytyvä kylän esittelyvideo on todella lämmin ja tunteisiin vetoava. Se on tehty aidossa maalaiskylähengessä ilman suuria panostuksia.  

Keskustelin alustavasti Sysmän kunnan elinvoimakoordinaattori Tarja Kirmulan kanssa, voiko Sysmä napata tuosta tapahtumasta kopin ja järjestää omanlaiset Autiotalojen asuntomessut. Tapahtuma on huomioitu kunnassakin. Suoraan tapahtumaa ei kannata lähteä kopioimaan, vaan etsiä omaa kuntaa tukeva idea.

Mukana voisi olla kesäasuntoja, taloja tai liiketiloja. Viikon toiminnalliset messut. Hallittava rajattu määrä kohteita, joissa osallistuvaa tapahtumaa. Tällä herätetään mielenkiintoa ja näkyvyyttä. Idea voi olla yhtä tuulesta temmattu, kuin Kangasalan idea. Siellä oli mietitty äänen tyhjien talojen kohtaloa. Vitsinä oli lennätetty ilmaan autiotalojen messut, ja nyt se toteutetaan. 

Olisiko mukana myös kunnan kohteita? Kahvimylly on pitkään etsinyt uutta käyttötarkoitusta. Rakennuksen nykykunto rajoittaa mahdollisuuksia järjestää tapahtumaa tällä hetkellä, mutta voisiko siellä järjestää Sysmän antiikki- ja taidemessut? Onko mahdollista saada viikoksi vuokralle Sanna Grilli, jossa olisi pop-up lähiruokamessumenu?

Mistä löytyvät mielenkiintoisimmat kohteet? Onko kohde kylät ja autiotalot, vai löytyykö keskustan alueelta jotain mielenkiintoisempaa? Millainen on kohderyhmä? Onko tavoitteena löytää lapsiperheet, etätyöläiset, yrittäjiä, vapaa-ajan asukkaita tai yhteisöasumista? 

Löytyisikö houkuttelevaa majoitusta kesätyöntekijöille? Lapin matkailukohteet ovat houkutelleet sesonkityöntekijöitä paikkakunnan aktiviteeteilla. Sysmän kesän monipuolinen tapahtumatarjonta ja kaunis luonto houkuttelee varmasti niitä, jotka janoavat elämäänsä vaihtelua. 

Jos ajatus herätti sinussa heti ideoita, miten lähteä jalostamaan Sysmään sopivaa tapahtumaa, niin minulle voi laittaa sähköpostia (simula.samuli@gmail.com). Itse en ole lähdössä hanketta toteuttamaan, mutta voin kerätä kohteita ja ideoita. Etsitään sille vetäjä. 

Kuvassa: Löytyykö sinulta tai lähiympäristöstä pelastettavia kohteita?

Julkaistu

Seniorit vauhdissa

Samuli Simula 
SYSMÄ

Lahden harrastajateatterin ”Ohjelmalliset Iltamat” täytti kaikkien odotukset. Ilta päättyi yleisötansseihin.

  • Kun laitoin kulttuurirahastolle apurahakemuksen ajatuksena teatterikerho, kansantanssi ja kulttuurin edistäminen ja ohjaaminen senioreille, niin odotukset olivat suuret. Olen aiemmin tehnyt vastaavaa Lahdessa ja halusin saada levitettyä ideaa muualle Päijät-Hämeeseen ja  pienemmille paikkakunnille. Kun sain apurahan, etsin potentiaalisia kohderyhmiä ja tiloja. Syksyn kerhoille valikoituivat Asikkala ja Sysmä. Opetuskertoja on kymmenen ja toiminta päättyy avoimiin ohjelmallisiin Iltamiin Olen hyvin kiitollinen kaikesta, sillä osallistuminen oli aktiivista ja ihmiset heittäytyivät ihanasti mukaan, kertoo ohjaaja, tuottaja, juontaja Siiri Kakko.

Teatteriesityksessä lavalle nousi lopulta Siirin ja Jannen lisäksi viisi sysmäläistä. Esityksen sisältö löytyi harjoituksissa improvisaation pohjalta. Kun ajattelee, että harjoituskertoja oli vain kymmenen, niin esityksenä nähty ”Ilta Ravintolassa” oli aivan loistava.

  • Hyvä esitys. Erityisesti kiinnitin huomiota siihen, miten taitavasti he ottivat koko lavan ja teatteritilan kokonaisvaltaisesti käyttöön, kommentoi esitystä seurannut Erkki. 

Teatteriesityksen opetus oli, kuinka rikastua varmasti. Heitä lompakko tielle ja jää puskaan odottamaan löytäjää. Kun lompakko nostetaan, aloitat armottoman metelin ja huudat: Apua, ryöstö, poliisi, poliisi apua! Huijaat, että lompakossa oli paljon enemmän rahaa kuin siellä todellisuudessa oli, ja vaadit korvausta. Näin helppoa on tehdä lisää rahaa. No, pakko sanoa, että tovin saisi Sysmässä huutaa ennen kuin virkavalta paikalle tulisi, joten ei ehkä kannata kokeilla. 

  • Jos kanoille soitti valsseja ja tangoja, niin muninta lisääntyi 9 prosenttia. Jos soitti taas polkkaa ja kupletteja, niin muninta lisääntyi 26 prosenttia. Jos kanoille soitti silloista nykymusiikkia eli pop-musiikkia, niin vanhat kanat lopetti munimisen kokonaan ja nuoret kanat innostui niin vallan, että unohtivat, mitä ovat tekemässä. Tämä väitöskirjatasoinen tutkimus on lähtöisin kanafarmarista sanataiteen pariin siirtyneen Veikko Lavin kynästä. Hauskoin välispiikein iltaa vauhdittanut haitaristi-muusikko Janne Vänskä nauratti yleisöä.

Koettiin teatteria, improvisaatiota, kansantanssia, musiikkia ja yhteislaulua. 

Kuvassa: Senioreiden kansantanssiryhmä. Keskellä mikissä ohjaaja Siiri Kakko ja oikealla Janne Vänskä.

Julkaistu

Mitä kuuluu Hartolan kuntaan?

Helena Mäkinen
HARTOLA

Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä ehtii Joulumarkkinoiden tuoksinassa kertoa lyhyesti kunnan loppuvuoden tunnelmista.

– Ihan hyvät on tunnelmat. Työ ja toiminta jatkuu ennallaan ja perusvireeltään optimistisena. Paljon kyllä mietitään sitä, mitä talotehtaan kanssa tapahtuu. Se on tuonut mustia pilviä horisonttiin, mutta elämisen vire on kuitenkin ihan positiivinen. Maailmantilanne ei valitettavasti tässä vaiheessa näytä kohentuvan, se on menossa aina vain hullummaksi.

Seppälän mielessä ovat myös kuntiin vaikuttavat ajankohtaiset asiat.

– Valtiovallan tasolla on ollut vireillä isoja uudistuksia. Valtionosuusuudistus kaatui, mutta hankintalakia nyt vielä yrittävät saada eteenpäin. Nämä vaikuttavat erityisesti pienempiin kuntiin.

Seppälä tekee selkoa valtionosuusjärjestelmän kiemuroista.

– Suurin haaste on se, että nykyinen valtionosuusjärjestelmä on rakennettu alun perin rahoittamaan sote-palveluita. Kun ne siirtyivät pois kunnilta, niin järjestelmä ei enää vastaa kunnan nykyisiä tehtäviä. Nyt kaatuneella järjestelmän uudistuksella olisi ehkä pystytty tekemään pieniä muutoksia, mutta se ei olisi poistanut perusongelmaa.

– Valtionosuuksien osana ovat vielä pysyvät sote-erät, jotka eivät varsinaisesti perustu mihinkään. Tästä syystä naapurikunnassamme Sysmässä saadaan niitä 1000 euroa asukasta kohden enemmän kuin Hartolassa – se tekee monta miljoonaa. Sysmä teki sote-palveluiden kokonaisuudistuksen, mitä ministeriö ei olisi halunnut tehtävän. Me taas toimimme niin kuin ministeriö ohjeisti, joten meitä rangaistaan ja Sysmää palkitaan…

Kunnanjohtaja toteaa kuitenkin, että ongelmat ovat kaikissa kunnissa aika samanlaisia. Nykyinen tilanne vaatisi kunnon remonttia ja arvovalintoja.

– Tarvittaisi isoja kokonaisuudistuksia ja linjauksia. Pitäisi päättää, halutaanko Suomessa vähentää kuntien määrää. Halutaanko vain isoja kuntakeskuksia, vai ollaanko valmiita tukemaan nykyistä kuntarakennetta, jossa monet pienet kunnat pystyvät tuottamaan omat palvelunsa. Se edellyttäisi arvovalintoja valtion päässä. Olisi päätettävä, mihin suuntaan tätä laivaa lähdetään ohjaamaan. Rahoituselementtien pitäisi sitten tukea niitä tavoitteita, mitä on asetettu.

Lopuksi Seppälä toteaa, että jos tavoitteet eivät ole tiedossa, ei rahoitusjärjestelmäkään voi olla kovin looginen.

Julkaistu

Ruokatottumukset vaikuttavat

Samuli Simula
SYSMÄ-HARTOLA

Eväitä teini-ikään -verkkovanhempainillassa olivat mm. Mannerheimin lastensuojeluliitto ja THL. 

Nuorten masennus ja ahdistuneisuus on lisääntynyt. Nuorilla yksi keino hallita omaa kehoa on kontrolloida syömistä ja tämä johtaa syömishäiriöiden lisääntymiseen.

  • Me elämme monikriisien aikaa, josta meitä muistutetaan jatkuvasti mm. uutisissa. Verkkomaailma ja some on vaikeasti hallittava ympäristö,  kertoo Kristiina.

Arkisen yksinkertaiset asiat kuten riittävä uni, liikunta ja terveellinen ravinto ovat nuorten mielenterveyden rakennusaineita.

  • Murrosikää voisi kuvailla sanalla muutos. Nämä nuoret soittavat meille usein, kun ovat huolissaan omasta kehityksestään ja biologisista muutoksistaan verrattuna muihin samanikäisiin, opastaa psykoterapeutti Tatjaana Pajamäki. 

Henkinen irtautuminen vanhemmista alkaa. Kaverit ovat tärkeässä roolissa ja kaverisuhteita kannattaa tukea. 

  • 15-18 vuotiaan nuoren elämä on identiteettipohdinnan aikaan. Ihastukset, harrastukset, musiikkimaku ja mielipiteet vaihtuvat tiuhaan. Nuori asettaa kritiikkiä vanhempiaan kohtaan ja haluaa olla erilainen kuin he, kertoo Tatjaana. 

Nuorelle on tärkeä saada tilaa itsenäistyä, mutta huolenpito ja suojaavat rajat tuovat turvallisuutta.

  • Hyvä ravitsemus on keskeinen terveen kasvun ja kehityksen edellytys. Sillä on pysyviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen. Ravitsemuksella on suora vaikutus hyvinvointiin, jaksamiseen, vireyteen, oppimiseen ja suorituskykyyn, opastaa THL:n tutkimuspäällikkö Sari Niinistö.

Tutkimusten mukaan säännöllisesti aamiaista ja koululounasta nauttivat oppilaat pitivät muita useammin koulunkäynnistä. Heillä oli harvoin koulu-uupumusta, vähemmän myöhästymisiä sekä sairaus- ja luvattomia poissaoloja. 

Tutkimuksissa on todettu, että opetuksen seuraaminen on vaikeaa vain 11 %:lla oppilaista, jotka olivat syöneet molemmat ateriat, kun taas vaikeuksia oli 30%.lla, joilla molemmat ateriat oli jääneet väliin. Tulos on hälyttävä. Lähilehden numerossa 46 mainittiin, että sysmäläisistä oppilaista 57% nauttii kouluaterian joka päivä, kun Hartolassa melkein kaikki oppilaat syövät aterian. 

Toisessa jutussa voisi tarkastella Sysmän ja Hartolan kouluja. Ottaa mukaan liikunnan tavoitteet. Panostus nuoriin lisää kouluviihtyvyyttä! Miten se voisi olla mukana kuntastrategiassa?

Kuvassa: Aamiainen on tärkeää jaksamisen kannalta.

Julkaistu

Retkelle – koska metsä ei kysy salasanaa

Emma Toiskallio
SYSMÄ

Retkitubettaja Jani Mäcklin vei kameransa Kammiovuorelle.

Laukaalainen retkeilijä Jani Mäcklin kuvailee itseään keski-ikäiseksi luonnossa viihtyjäksi. Lapset ovat jo maailmalla, ja aikaa on vapautunut harrastuksille. Retkeilyn lisäksi niihin kuuluu maastopyöräily ja salibandyn erotuomaritoiminta. Käytännön huomio synnytti lopulta myös YouTube -kanavan.

  • Retkiä suunnitellessani huomasin, että laavupaikoista löytyy verkosta vain niukasti tietoa. Usein tarjolla on vain nimi ja sijainti, ei kuvia eikä tietoa fasiliteeteista. Halusin tehdä videoita, jotka oikeasti auttavat ihmisiä päättämään, minne lähteä, kertoo Mäcklin.

Näin syntyi YouTube-sarja Laavuralli, jonka tarkoitus on madaltaa kynnystä lähteä luontoon. Mäcklin kertoo valitsevansa kuvattavat kohteet tuttujen paikkojen ja uusien löytöjen yhdistelmästä. Kammiovuori näyttäytyi uutena ja kiinnostavana, ja lisäksi Sysmän kunta saa häneltä erikoismaininnan hyvästä tiedottamisesta.

  • Kammiovuorella on upea näköala, hieno luonto ja hyvä laavupaikka. Laavu on tärkeä, sillä se on monelle retken tukikohta – joko yöpymiseen tai eväiden syöntiin.
    Kammiovuori osoittautui rauhalliseksi ja hyvin opastetuksi retkikohteeksi.
  • Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on Etelä-Suomen toiseksi korkein kohta. Maasto on keskivaikeaa, vaikka polut ovat hyviä, Mäcklin täsmentää.
    Varustautuminen on hänen mukaansa loppuvuoden retkillä kaiken perusta.
  • Hyvät kengät, säänmukainen vaatetus, otsalamppu, eväät ja ladattu puhelin ovat välttämättömiä. Syksyllä kivet, juurakot ja lehdet ovat erityisen liukkaita – Kammiovuorella näitä riitti.
    Ovatko olosuhteet päässeet joskus yllättämään retkeilijän kokemuksesta huolimatta?
  • Suunnittelu on pitänyt yllätykset vähissä, mutta eräs tapaus naurattaa yhä. Arpaisen retkeilyreitillä saunan kutsu voitti leirin pystytyksen. Saunoessa alkoi kaatosade, joten riippumattoleiriä piti lopulta pystyttää vetisisissä tunnelmissa, ja saunan hyöty jäi vähäiseksi. Opin, että leiri kannattaa pystyttää heti kohteeseen saavuttaessa. 

Mäcklin muistuttaa lopuksi, että suomalainen luonto on eri puolilla maata yllättävän erilaista: toisaalla järviä riittää, toisaalla taas kaivataan mäkiä ja korkeuseroja. Hänestä juuri nämä vaihtelut tekevät retkeilystä kiehtovaa – ja selittävät, miksi Kammiovuoren kaltaiset korkeat maastonkohdat vetävät ihmisiä puoleensa yhä uudelleen.

Kuvassa: Retki Kammiovuorelle kannatti Laukaasta asti. Mäcklin huomauttaa, että monen kunnan informaatio retki- ja laavukohteista on puutteellista. Sysmän kunnan viestintä erottui edukseen ja lopulta retki oli kaikin puolin onnistunut. Kuva Jani Mäcklin.