Helena Mäkinen
SYSMÄ
Sysmän kunnassa on viime vuosina vallannut alaa etenkin luottamushenkilöiden sapelien kalistelu. Taloudeltaan vahvaan veroparatiisiin on luikerrellut käärme, joka on saanut aikaan lisääntyvää epäsopua. Kuntaa jo 17 vuotta luotsannutta Marketta Kitkiöjokea on viime vuoden marraskuusta lähtien riepoteltu paratiisista viidakkoon.
Asioita sivusta seuranneet kuntalaiset ovat ihmetelleet, mistä on kysymys. Kunnanjohtajan eroa vaatineet luottamushenkilöt ovat perustelleet vaatimustaan ”pitkän ajan kuluessa syntyneellä luottamuspulalla”. Kunnanjohtaja pitää väitteitä yhtäkkiä ilmenneestä vakavasta luottamuspulasta kummallisina.
Kunnanjohtajan erottamiseen riittää epäluottamus, mutta kaikkien osapuolten, myös kuntalaisten kannalta olisi asiallista, että syyt tulisivat julki. Kuntalain mukaan syiden pitää olla asiallisia ja riittäviä. Kunnanhallitus tai vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä luottamuspulaa koskevan aloitteen, mutta kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin se perustuu ja häntä on kuultava asiassa.
Sysmän valtuusto asetti tilapäisen valiokunnan, joka pyrkii löytämään em. asialliset ja riittävät syyt luottamuspulalle. Valiokunnalle lähettämässään 36-sivuisessa selvityksessä kunnanjohtaja on tullut siihen johtopäätökseen, että erottamispäätös on tehty ensin – perusteita on alettu etsiä vasta jälkikäteen. Syyt ovat myös valiokuntatyöskentelyn kuluessa muuttuneet.
Kitkiöjoen on todettu jokavuotisissa arvioinneissa kunnanhallituksen päätöksillä suoriutuneen hänelle asetetuista tavoitteista hyvin. Hän ei ole saanut 17 vuoden virka-aikanaan minkäänlaisia huomautuksia työstään. Hän on johtanut asianmukaisesti kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta vastuullaan olevaa toimintaa.
Kuntalaiset miettivät, eikö kunnanjohtajalla ole mitään oikeusturvaa. Miten kallis mahtaa tulla mahdollisesta irtisanomispäätöksen riitauttamisesta? Näitä kysymyksiä pitää miettiä senkin vuoksi, että Kitkiöjoki olisi jäänyt eläkkeelle jo vuoden 2025 tammikuussa. Kunnanjohtaja on jo ilmoittanut irtisanomistapauksessa ryhtyvänsä oikeustoimiin itsensä puolustamiseksi.
Oikeusturva, onko sitä?
Kitkiöjoen lakimies Markku Korvenmaa kertoo yleisellä tasolla kunnanjohtajien oikeusturvasta.
– Olennaista on, että irtisanomisprosessissa noudatetaan kuntalakia, hallintolakia ja kunnan hallintosääntöä siten, että valtuutetut voivat itsenäisesti arvioida, pitävätkö kunnanjohtajan toiminnasta tai laiminlyönneistä esitetyt väitteet paikkansa ja mikä on kunnanjohtajan näkemys asiasta. Tämän jälkeen heidän pitää punnita, nauttiiko kunnanjohtaja heidän luottamustaan vai ei, ottaen huomioon kaikki asiassa esitetyt argumentit puolesta ja vastaan. Lopullisen päätöksen sekä yksittäisen valtuutetun että koko valtuuston osalta pitää täyttää ainakin hallintolain asettamat hyvän hallinnon vaatimukset. Hallintolain 6 §:n mukaan ”Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.” Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut turvata asianmukaisen prosessin kautta kunnanjohtajan asema riittävällä tavalla. Tässä prosessissa saatujen faktojen perusteella kunkin valtuutetun on mahdollista arvioida kunnanjohtajan luottamusta.
Korvenmaa toteaa, että sekä kunnanjohtajan että myös päätöksen valmisteluun ja tekoon osallistuvien oikeusturva vaarantuu merkittävästi, jos prosessi on tarkoitushakuinen ja irtisanominen on ennalta päätetty hallintolain kannalta kestämättömin tai valheellisin perustein, jolloin asian käsittely, esitetyt syytökset ja niihin saadut selvitykset pyritään salaamaan valtuutetuilta. Tällöin heidän päätöksentekonsa perustuu yksipuoliseen tietoon.
– Vaikka lopulta kyse on siitä, nauttiiko kunnanjohtaja valtuuston luottamusta vai ei (irtisanomiseen tarvitaan 2/3:n määräenemmistö ), täytyy perusteiden olla todellisia, asiallisia ja perusteltuja. Jos epäluottamuspäätös perustuu selvästi valheellisiin tai virheellisiin väitteisiin tai sen taustalla ovat muut syyt kuin kunnanjohtajan oma toiminta, niin päätös ei täytä hallintolain edellytyksiä. Samalla päätöksen valmisteluun tai tekoon osallistuvan toiminta voi täyttää mm. rikoslain 40 luvussa säädettyjen virka-aseman väärinkäyttämisen tai virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön. Toki rikoslain tulisi aina olla viimesijainen oikeusturvakeino, mutta räikeimmissä tapauksissa, kuten mm. Kittilän kunnanjohtajan erottamista koskevassa tapauksessa, virkarikossäännöstö on toiminut korkeimman oikeuden vahvistamalla tavalla.
Riitely tulee kalliiksi
Selvästi valheellisin tai virheellisin perustein toteutettu irtisanominen voi johtaa kolmen tyyppisiin oikeusprosesseihin:
Tyypillisin on hallinto-oikeusprosessi, jossa valtuuston erottamispäätös pyritään kumoamaan perusteettomana ja suorastaan laittomana. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti vietynä prosessi kestää vähintään 2-3 vuotta, mutta todennäköisesti kauemmin (esim. Kittilän kunnanjohtajan tapauksessa lähes 10 vuotta). Kummankin osapuolen oikeudenkäyntikulut nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin, kun hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä otetaan vastaan todistelua, jossa esitetyt väitteet tulee kunnan osoittaa todeksi. Tällaisen suullisen käsittelyn puute saattaa rasittaa kunnan sisällä tapahtuvaa erottamisprosessia, kun esimerkiksi kunnanjohtajaa vastaan esitetyistä väitteistä faktat tietävät henkilöt eivät pahimmillaan tule kuulluiksi eivätkä pääse kumoamaan esitettyjä syytöksiä.
Toinen mahdollinen, täysin itsenäinen rikosprosessi käynnistyy oikeudenloukkauksen kokeneen tutkintapyynnöllä. Jos esitutkintaviranomainen katsoo tutkintakynnyksen ylittyneen, niin esitutkinta käynnistyy ja etenee poliisi- ja syyttäjäviranomaisten yhteistyönä. Jos syyttäjä päättää, että syytekynnys ylittyy, siitä seuraa käräjäoikeudessa rikosoikeudenkäynti, joka tämän tyyppisessä asiassa helposti etenee ainakin hovioikeuteen. Esitutkinnasta hovioikeuden päätökseen kestää ainakin 4-5 vuotta. Esitutkinnassa epäillylle ja mahdollisesti syytetylle prosessi maksaa tuhansia euroja, laajassa asiassa viisinumeroisen summan. Asianomistajalle rikosprosessi on viranomaisvetoisena helpompi, mutta varsinaisessa oikeudenkäynnissä hänenkin avustajansa kulut voivat nousta laajassa asiassa viisinumeroisiksi, mutta syytteeseen yhtyvää asianomistajaa ei voida määrätä kuluvastuuseen vastapuolen kuluista.
Kolmas mahdollinen on vahingonkorvausprosessi perusteettoman päätöksen valmisteluun ja tekoon osallistuneita henkilöitä vastaan siitä vahingosta, mikä lainvastaisen päätöksen kohteelle on päätöksestä aiheutunut. Vahingonkorvausvaatimus voidaan tehdä myös rikosprosessin yhteydessä, mutta erillisen vahingonkorvausprosessin kesto lienee tällä hetkellä tuomiokunnan käsittelyruuhkasta riippuen vähintään 2-3 vuotta. Oikeudenkäyntikulut nousevat tällaisessakin riitaprosessissa helposti viisinumeroisiksi.
Vieläkö on voimassa ikivanha tuomarinohje: Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan?
Kuvassa: Kunnantalolla työskentelevät pitävät työilmapiiriä hyvänä, mutta luottamushenkilöt aiheuttavat eripuraa.
