UUTISET

Julkaistu

Hamekangasta, kihloja ja pullakahvit

Samuli Simula
SYSMÄ, HARTOLA

Tänä vuonna vietämme karkausvuotta. Yksinkertaisuudessaan kalenteriimme on merkitty yksi päivä lisää. Tämä johtuu siitä, että aurinkovuosi on kuusi tuntia 365 -päiväistä kalenterivuotta pitempi. Karkauspäivää 29.2. juhlitaan näin joka neljäs vuosi.

Karkauspäivänä syntynyt pääsevät juhlimaan virallista syntymäpäivää näin ollen aniharvoin. Emme tavoita ennakkoon yhtään karkauspäivänä syntynyttä. Onko heitä joukossamme? Kahvila Avillan Terhi Rekola-Lehtosella on Lähilehden lukijoille makoisa viesti: hän toivottaa teille kaikille hyvää lähi-syntymäpäivää ja tarjoaa pullakahvit kaikille niille paikkakuntalaisille, jotka todistettavasti ovat syntyneet karkauspäivänä 29.2.

Kansanperinteessä karkauspäivää on kutsuttu myös nimellä vanhojenpiikojen päivä. Perinteeseen kuuluu tapa, että naisilla on lupa kosia. Joillakin paikkakunnilla tästä päivästä on rakennettu tapahtuma. Tulokset ovat olleet lupaavia. Lapinjärven kosintamestari on ilmoittanut, että heillä kahtena karkauspäivänä järjestetyssä tapahtumassa saatiin paikkakunnalle kymmenen uutta pariskuntaa. Pariskunnat taas ovat saaneet yhdessä 14 lasta. Julkiseen kosintaan uskaltautuneille pariskunnille houkuttimena annetaan palkkio: tontti puoleen hintaan! Tämä tieto on lainattu YLEn Elävän arkiston sivuilta. Voisiko vastaavilla hauskoilla pikku ideoilla saada Sysmä-Hartola -alueen väkiluvun uuteen nousuun?

  • Tänään on karkauspäivä. Miten ois, jos mentäis naimisiin, vai tuleeko nyt hamekangas? kysyi Eija Järvinen eräältä isännältä.

Eija muistelee hymyssä suin aamun kulkua juuri ennen töihin lähtöä. Hamekangasta ei sitten kuulunut, vaikka hieman isäntä empi. Vastaus sisälsi sivulauseen, ”ois niitä kai parempiakin miehiä tarjolla”. He ovat olleet onnellisesti naimisissa vuodesta 2000 lähtien. Kuinkahan paikkakunnalla tänä vuonna käy? Mennäänkö mittaamaan hamekangasta vai ostamaan kihloja? Ei muuta kuin kosimaan vaan kaikki naiset! 

Sysmän Kello ja Kulta -liikkeen omistaja Anne Laitinen lähtee päivään mukaan. Hän tarjoaa kaikille karkauspäivänä kosinnan hyväksytysti suorittaneille tuleville pariskunnille kihlasormuksista 20% alennuksen, kun mainitset 29.2. liikkeessä ”lähi-kosinta”.

Karkauspäivästä on muodostunut nykyään myös suosittu vihkipäivä.

Kuinka moni tiesi että Sysmässä syntynyt Olavi Virta vastasi karkauspäivän kosintaan myöntävästi?

Kuva: Kihlat vai hamekangas? Jäämme odottamaan vastauksia.

Julkaistu

Eläkkeensaajien aktiiviset kerhot palkittiin

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän Eläkkeensaajien virkistys- ja kerhotoiminta palkittiin Päijät-Hämeen Urheilugaalassa viime lauantaina Sysmän vuoden 2023 liikuntatekona. Palkinto myönnetään PHLU:n alueella henkilölle tai yhteisölle, joka on laadukkaalla ja hyvinjärjestetyllä toiminnalla lisännyt hyvinvointia kunnassaan liikunnan ja urheilun avulla eri ikäryhmien tai tietyn ikäryhmän parissa.

Kunnat nimeävät palkintoehdokkaansa omien hakemustensa joukosta. Sysmän hyvinvointivaliokunta korosti valintaperusteinaan monipuolista ja säännöllistä toimintaa, jolla ikäihmiset saadaan lähtemään muiden ihmisten pariin. Liikunnan lisäksi toiminta tarjoaa yhdessä oloa ja torjuu yksinäisyyttä.
Sysmän Eläkkeensaajat ry:llä on jäseniä 144. Puheenjohtajana toimii Raimo Hartonen, joka yhdessä kolmen muun hallituksen jäsenen kanssa oli vastaanottamassa palkintoa gaalassa. Jäsenten aktivoimiseen ja liikuttamiseen yhdistyksellä on 10 kerhoa, joista suurin osa kokoontuu kerran viikossa 1-3 tunniksi. Aktiivisimmille osallistujille on tarjolla jokaiselle viikonpäivälle jotain harrastusta.

Eläkkeensaajat oli mukana viime keväänä EKL:n kahden kuukauden kuntokampanjassa, johon osallistui 44 yhdistyksen jäsentä. Tavoitteena oli saada mahdollisimman moni jäsen liikkumaan säännöllisesti. Varsinaista liikuntatoimintaa on Eläkkeensaajilla bocciassa, keilauksessa, sulkapallossa ja tuolijumpassa. Muita kerhoja ovat kalastus-, porina-, karaoke-, bingo-, tietovisa- ja matka/teatterikerho.

Sulkapallokerho on yksi aktiivisia Eläkkeensaajien liikuttajia. Se kokoontuu keskiviikkoisin iltapäivällä Päijänne-Areenalla. Kerhon vetäjänä toimii Heikki Järvi. Hän on paluumuuttaja entiselle kotipaikkakunnalleen.

-Olen syntyperäinen sysmäläinen, joka kansalaiskoulun jälkeen lähti työn perässä Lahteen, ja siellä olin huonekalualalla 43 vuotta samassa firmassa. Sysmään muutin takaisin vuonna 2010. Periaatteessa olin perustamassa tätä sulkapallokerhoa Eläkkeensaajiin. Sulkapallo oli tuttu laji, kun sitä oli pelattu jo Lahdessa kerran viikossa. Täällä meillä oli ensin oma henkilökohtainen pelipäivä, Järvi kertoo.

Oma pelivuoro muutettiin Eläkkeensaajien toiminnaksi, kun muitakin innostuneita löytyi ja nyt kävijöitä on säännöllisesti 10-14. Kävijöissä on yhtä paljon naisia ja miehiä.

-Pelaamme paljon nelinpeliä. Tykkään siitä, että kaikki pääsee pelaamaan – mieluummin jään itse pois. Sulkapallo on sopiva laji siinä mielessä, että siinä joutuu liikkumaan oman kunnon mukaan. Ja tämä on sisäpeli, mihin ei mitkään olosuhteet vaikuta. Tämä on myös helppo peli, jota jokainen voi pelata omalla tasollaan. Mukana on useita sellaisia, jotka eivät olleet aiemmin paljon pelanneet.

Aluksi osallistujat hieman lämmittelevät pallotellen, mutta pian pelataan myös pisteistä. Pistetaulukin oli Areenalla käytössä ja joka pallon jälkeen tilanne päivitettiin. Tällöin mukaan tulee heti totisempi yrittäminen.

-Sitten ruvetaan hakemaan sitä palloa. Se laittaa ihmiset liikkumaan ihan toisella lailla, Järvi naurahtaa.
Sosiaalinen puoli on myös tärkeä.

-Keskellä vuoroa pidetään aina pieni huili ja juomatauko. Pääasiahan tässä on se, että saadaan ihmiset liikkeelle, etteivät he jää kotiin.

Muista Eläkkeensaajien kerhoista Järvi on mukana kalastuskerhossa ja sitäkin kerhoa hän kertoo vetävänsä. Talvella pilkitään ja kesällä ongitaan -kisoja unohtamatta. Kerho on suosittu, kesäisin mukana saattaa olla jopa 30 jäsentä.

Hartolassa palkittiin Kristiina Harjula. Onnea palkituille!

Kuvassa: Heikki Järvi vetää Eläkkeensaajien sulkapallokerhoa.

Gaalakuva Lasse Peltonen.
Gaalakuva Lasse Peltonen.
Julkaistu

Voimassaoloehdoista käräjäoikeuteen

Heli Oksanen
SYSMÄ

Hyvinvointialue vie Sysmän sosiaali-  ja terveyspalveluja koskevan sopimuksen voimassaoloehdoista käräjäoikeuteen.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Terveystalo Oy ovat neuvotelleet Sysmän sosiaali-  ja terveyspalveluja koskevan sopimuksen voimassaoloehtojen kohtuullistamisesta. Ratkaisua ei ole löytynyt neuvotteluteitse, joten hyvinvointialue on saattanut asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut Sysmässä jatkuvat ennallaan oikeuskäsittelystä huolimatta. 

Pauli Haapanen toimii Terveystalolla kumppanuusratkaisujen aluejohtajana. 

  • Vastuullani on Sysmän sopimus ja sen mukainen palveluntuotanto kokonaisuudessaan.

Mistä tässä kiistassa on kyse?

  • Hyvinvointialueella ja Terveystalolla on erilaiset mahdollisuudet irtisanoa Sysmän sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimus, ja hyvinvointialue haluaa yhdenmukaistaa näitä mahdollisuuksia.
    Sysmän kokonaisulkoistussopimus solmittiin Sysmän kunnan ja Attendon välillä elokuussa 2015, ja kesällä 2016 Sysmän kunta otti käyttöön sopimuksen mahdollistamat optiovuodet, jotka ulottuvat vuoteen 2036 saakka. Ottamalla optiovuodet käyttöön Sysmän kunta antoi Attendolle oikeuden irtisanoa sopimuksen ennenaikaisesti optiovuosien aikana. Hyvinvointialue pitää epäsuhtaisena, että se on sidottu sopimukseen vuoteen 2036 asti, kun taas Terveystalo voi halutessaan irtautua sopimuksesta jopa kymmenen vuotta aikaisemmin.

Miksi tämä asia viedään käräjäoikeuteen? 

 • Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Terveystalo ovat neuvotelleet Sysmän sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan sopimuksen voimassaoloehdoista kuluneena talvena, mutta eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen. Nyt hyvinvointialue on vienyt asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Miksi Terveystalo Oy  ei voi hyväksyä hyvinvointialueen ehdotusta tasapuolisista irtisanomisoikeuksista?

  • Terveystalo katsoo, että Sysmän tekemä päätös on juridisesti pätevä eikä nähnyt tarvetta muuttaa aikaisemmin sovittua. 

Onko sysmäläisten/hartolalaisten syytä olla huolissaan palvelujen heikkenemisestä/loppumisesta paikallisesti lähivuosina?

  • Sopimus ja Sysmän palvelut jatkuvat tavalliseen tapaan, sillä oikeuskäsittely ei liity niihin, vaan ainoastaan sopimuksen voimassaoloehtoihin.

Millaisia jatkosuunnitelmia Terveystalolla on Sysmässä?

  • Terveystalo jatkaa palvelutuotantoaan Sysmässä entiseen tapaan. Käräjäoikeuteen menemisestä huolimatta hyvä yhteistyö Terveystalon ja hyvinvointialueen välillä jatkuu.

Kuvateksti: Terveystalo jatkaa palvelutuotantoaan Sysmässä aikaisempaan tapaan. 

Julkaistu

Hartolaan uusi apteekkari

Heli Oksanen
HARTOLA

Jyväskyläläinen Marika Ekholm aloittaa Hartolan apteekissa 9.2.2024 uutena apteekkarina.

  • Olen alun perin kotoisin Oulusta. Valmistuin Kuopion Yliopistosta proviisoriksi ja muutin Jyväskylään vuonna 2003. Olen työskennellyt siitä lähtien asiakaspalvelupäällikkönä ja esihenkilönä Jyväskylässä kävelykadulla sijaitsevassa apteekissa.

Into apteekkariksi ryhtymiseen syntyi pitkän apteekkiurani luontevaksi jatkoksi. Hartolan apteekin apteekkilupa tuli hakuun kesäkuussa 2023. Sain Fimean päätöksen apteekkiluvan myöntämisestä loppusyksystä ja olin iloisesti yllättynyt siitä. Hartola on sopivan työmatkan päässä Jyväskylästä, jotta voin kulkea kotoa käsin töissä.

Hartolassa on hyvä apteekki, jossa on sitoutunut ja asiantunteva henkilökunta.

  • Aikaisempi apteekkari Minna Itkonen on pitänyt hyvää huolta apteekista, henkilökunnasta ja asiakkaista. On ilo jatkaa hänen työtään. Suunnitelmissa on jatkaa apteekin entisillä aukioloajoilla. Tavoitteena on jatkaa myös muita tuttuja hyviä käytäntöjä. Uskon, että paikallisia palveluja pidetään tärkeänä ja suunnitelmissa on kehittää apteekin palveluja edelleen. Kuulen mielelläni hartolalaisilta mitä palveluja he toivovat apteekilta.

Tulevan kevään aikana apteekilla toteutetaan remontin myötä kalusteuudistus, joka mahdollistaa apteekin tuotevalikoiman laajentamisen. Palvelujen saatavuuden lisäämiseksi kesään mennessä avataan myös Hartolan apteekin oma verkkoapteekki. Jatkossa apteekkiostokset voi tilata myös verkossa ja noutaa ostokset itselle sopivaan aikaan Jari-Pekassa sijaitsevasta apteekin noutolokerikosta, kertoo apteekkari Marika Ekholm.

Marika Ekholmin perhe on urheilullinen.

  • Perheeseeni kuuluu minun ja mieheni lisäksi neljä lastamme. Perheemme vapaa-aika kuluu urheilun merkeissä. Jäähallit ovat tulleet meille erittäin tutuiksi poikamme jääkiekkoharrastuksen sekä kolmen tyttären taitoluisteluharrastuksen myötä. Itselleni tärkeitä harrastuksia ovat hiihto, lumilautailu, maastopyöräily sekä golf.

Hartolan apteekki kuuluu Liikkujan Apteekki-konseptiin ja odotan innolla, että pääsen järjestämään hartolalaisille erilaisia aktiviteetteja. Haluan tehdä yhteistyötä kunnan, paikallisyhdistysten ja muiden paikkakunnan yritysten kanssa ja olla mukana edistämässä Hartolan asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia, kertoo Marika Ekholm.

Julkaistu

Kohtalo kuljetti yhteen

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Ympäristössämme tapahtuu monenlaisia asioita ja onneksi monissa niissä on onnellinen loppu. Niin tässäkin tarinassa.
Sysmäläinen Eila Kantonen asuu nykyisin kirkonkylällä, mutta elämäntyönsä hän teki maatalon emäntänä maitotilalla. Suopellossa syntynyt Eila jäi leskeksi vuonna 2019.

Vuonna 1985 Eila pääsi kolme viikkoa kestävälle Kelan kuntoutusjaksolle Janakkalan Kiipulaan ja samalla jaksolla oli kuntoaan hoitamassa liki kolmekymmentä osanottajaa eri puolilta Suomea. Porukka ehti hitsautua kolmen viikon aikana kiinteäksi ryhmäksi ja varsinkin kymmenen heistä muodosti eräänlaisen ydinryhmän, joka on pitänyt yhteyttä toisiinsa säännöllisesti vuositasolla näihin päiviin saakka.

– Tästä ystävyysryhmästä meitä on vielä elossa kolme henkilöä, kertoo Eila Kantonen.

Savon puolesta Tuusniemeltä oli kuntoutuksessa samaan aikaan Oiva Keinänen. Hän oli Eilan tavoin mukana ydinryhmän toiminnoissa. Oiva (81 v) on eläkkeellä oleva maitotilan isäntä ja jäänyt leskeksi kaksi kertaa elämässään, vuosina 1988 ja 2022.

Eila ja Oiva olivat Kiipulan aikoihin molemmat tahollaan naimisissa eikä henkilökohtaisella tasolla tapahtunut mitään erikoista. Ehkä jotkut viipyilevät katseet molemmat tunnustavat.

– Kutsuin ryhmän jäsenet puolisoineen 50-vuotisjuhliini Sysmään v. 1997 ja varsin monet tulivatkin, myös Oiva vaimoineen, kertoo Eila.

Leskeksi jäätyään Oiva soitti apeissa tunnelmissa vaimonsa äkillisen kuoleman jälkeen Eilalle tämän syntymäpäivänä ja pitkän puhelun jälkeen Oiva lupasi tulla käymään Sysmässä.

– Kyselin vain parasta reittiä Savosta Sysmään ja lupasin viipyä muutaman päivän. Treffit tehtiin Sysmän Nesteelle.

Tapaamisessa Eila arkaili hiukan, mutta Oiva nappasi Eilan syliinsä. Muutaman päivän reissusta tuli pikkasen pidempi.

Eila ja Oiva ovat nyttemmin kihlautuneet ja kertovat elävänsä erittäin onnellista aikakautta. He ovat yhdessä likipitäen koko ajan, eri mittaisia jaksoja vuorottellen Sysmässä ja Tuusniemellä. Kaksin eletään peruselämää – käydään marjassa ja sienessä, Oiva harrastaa metsästystä ja kalastusta ja metsä on myös Eilalle tärkeä elementti. Lisäksi hän käy laulamassa karaokea eläkeliiton ryhmässä.

– Elän onnellista aikaa, täyttä elämää tässä ja nyt. Olen uskaltanut tehdä rohkean ratkaisun ja kehoitan muitakin tekemään samoin elämän käännekohdissa, yllyttää Eila.

Rauha ja harmonia vallitsee Leppäkorventiellä Sysmässä, kaksi ihmistä on löytänyt toisensa onnellisissa merkeissä. Yhdessä tehty ratkaisu on antanut kahden ikä-ihmisen elämään uuden sisällön.

Kuvassa: Eilan ja Oivan mielestä onni kuuluu myös ikäihmisille.