UUTISET

Julkaistu

Novil aloitti Hartolassa

Helena Mäkinen
HARTOLA

Ansa Avikainen on viime viikkoina asetellut myytäviä vaatteita esille Keskustie 58:ssa.

Avikainen asuu Joutsassa ja oli viitisen vuotta ravintola-alalla ennen siirtymistään vaatemyyjäksi.

– Aloitin ihan pystymetsästä 26-vuotiaana. Tämän vuoden lopulla tulee jo 46 vuotta täyteen vaatealan yrittäjänä. Ostin silloin hartolalaisten naisten Joutsassa pitämän Säästötekstiili -nimisen yrityksen varaston ja siitä homma alkoi. Muutin sitten nimen lyhyemmäksi. Moni asia on tänä aikana muuttunut niin yhteiskunnassa kuin yrittäjienkin kannalta.

Koronan hoitamista Avikainen kritisoi. Hänen mielestään olisi pitänyt katsoa, missä kohtaa maata ollaan, ettei olisi tarvinnut sulkea harvaanasutun maaseudun yrityksiä.

Hartolaan Avikainen muutti liikkeensä, koska Joutsassa puretaan keskustan rakennuksia.

– Sieltä oli lähdettävä. Viimeisessä rytäkässä lähti kahdeksan liikettä, Novil niiden joukossa. Kaikki eivät löytäneet uutta paikkaa. Erityisen ikävää oli, että kirjakauppa joutui lopettamaan. Muutto sinänsä ei harmita, Hartolaan on hyvä tie. Myymälän paikkaa valitessani minulle oli tärkeää, että vanhukset pääsevät hyvin liikkeeseen. Kiersin täällä ja tuumailin viime syksyn, sitten kaikki loksahti kohdalleen.

Asiakkaat ovat olleet haltioissaan. Aikaa on vierähtänyt siitä, kun Hartolassa viimeksi oli vaatekauppa.

– Tällä hetkellä valikoimissa on voittopuolisesti naisten vaatteita, jonkin verran myös kevytjalkineita. Miesten kerrastoja löytyy ja jonkin verran lasten vaatteita. Pidän tärkeänä sitä, että kotimaassa säilyisi työpaikat, siksi hankin tuotteet kotimaisilta valmistajilta aina kun se on mahdollista. Ikävä kyllä heitä ei ole enää monia. Korona-aikana joitakin hyvin toimiviakin firmoja lopetti. Lukuisia pienyrityksiä ja tukkuliikkeitä meni nurin.

– Turussa oli muutama vuosi sitten ainoa kotimainen liivitehdas, josta aina tilasin tosi hyviä tuotteita, mutta sekin lopetti. Kotimaisia farkkujakaan ei tahdo enää saada. Se on surullista. Modekallen mekkoja minulla on paljon, sen taustalla on Pohjanmaalta lähtöisin oleva perhe, joka joutui Suomen yrityspolitiikan takia muuttamaan Ruotsiin. Sieltä käsin he toimivat Suomeen ja saan heidän tuotteitaan. Kotimaisia neuleita löytyy myös ja Pirkkalassa toimivan Niccolein vaatteita.

Valikoimiin kannattaa käydä tutustumassa!

Kuvassa: Hartolan uuden vaatekaupan yrittäjä Ansa Avikainen osaa kuunnella asiakkaitaan ja opastaa valinnoissa.

Julkaistu

Sysmäläisjoukkue seniorien SM-pronssille

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Bandy Boys-88:n M60-sarjan seniorijoukkue BB-Olteri saavutti sarjan SM-pronssimitalit viime lauantaina Kempeleessä. Lopputurnaukseen olivat selvinneet oululainen Merikoski SBT, BB-Olteri sekä helsinkiläiset Bewe ja SC Dalmac.

Sysmäläisjoukkueessa on mukana vahvistuksia Imatralta ja pääkaupunkiseudulta. Alkusarjassa BB-Olteri saavutti toisen sijan hävittyään molemmat pelinsä Bewelle. Nyt Bewe kohdattiin pronssiottelussa ja revanssi otettiin 2-0 voitolla.

Kempeleessä pelattiin ensin välierä Merikoskea vastaan. Vanhoista huipputason jää- ja kaukalopalloilijoista koostunut joukkue tiedettiin kovaksi vastukseksi. Kaksi erää BB-Olteri taisteli tasaisesti oululaisten kanssa numeroissa 0-0. Merikoski ratkaisi pelin päätöserässä kahdella maalilla voittaen 2-0.

Pronssipeli oli myös tiivistä puolustamista ja hyvin vähämaalinen. Toisen erän lopulla Antero Saastamoinen laukoi johtomaalin. Toisen maalin teki Jari Levänen tyhjiin viimeisellä minuutilla. Lopussa BB-Olterilta puuttui pari tärkeää pelaajaa pienten loukkaantumisten vuoksi. Suomen mestaruuden voitti Merikoski SBT.

Kuvassa: Takarivi vasemmalta Kari Koski, Vesa Käyhkö, Harri Luoma, Jari Häkkinen, Lars Lindholm, Markku Kotilainen, Ilkka Hörkkö, Matti Ruokonen, Juha Helen, Juha Ikonen. Eturivi vasemmalta Mauri Backman, Antero Saastamoinen, Timo Mäntynen, Jari Levänen, Jukka Koskimäki. Lisäksi joukkueessa ovat kauden aikana pelanneet Pekka Kemppi, Matti Moisio ja Pekka Ripatti.

Julkaistu

Mitä mieltä vaaleista ja äänestämisestä?

Helena Mäkinen
HARTOLA

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on suosittu tapa hoitaa kansalaisvelvollisuus. Sunnuntaina 26.3. oli jo neljännes äänioikeutetuista käynyt antamassa äänensä.

Iida Ikonen, miten suhtaudut vaaleihin ja äänestämiseen?
– Kiinnostaa paljon, haluan vaikuttaa. Mielestäni vaalitentit ovat parasta viihdettä. Ne menevät kaikenlaisten tosi-TV –sarjojen edelle!

Oletko jo äänestänyt eduskuntavaaleissa?
– Olen äänestänyt aikaisemmin, mutta näissä vaaleissa en ole vielä äänestänyt. Olen Helsingistä kotoisin ja äänestän siellä vasta varsinaisena vaalipäivänä.

Mikä on ehdokkaasi tärkein tehtävä eduskunnassa? Mitä hänen pitäisi saada aikaan?
– Taloustilanne huolestuttaa, niitä asioita pitää saada oikeaan suuntaan. Itseäni kiinnostavat nuorten asiat ja erityisesti se, miten hoidetaan mielenterveyspalvelut.

Marja Mattlar, miten suhtaudut vaaleihin ja äänestämiseen?
– Äänestän aina.

Joko olet äänestänyt eduskuntavaaleissa?
– Käyn huomenna äänestämässä. Ennakkoäänestys on oikeastaan ainoa vaihtoehto.

Mitä asioita painotat ehdokkaan valinnassa?
– Montakin asiaa. Etsin ehdokkaan vaalikoneen avulla. Nyt tein varmaan viisi hakua ja vertailin ehdokkaita keskenään. Perehdyn aina valintaan, en tee vanhasta muistista. Nyt on paljon tärkeitä teemoja. Vaalitilaisuuksiin en ole ehtinyt. Jos sattuisi olemaan samaan aikaan, kun asioin kirkolla, saattaisin käydä.
– Päättäjillä ei ole helppoa. En kadehdi niitä, jotka tulevat valituiksi. Heidän pitää tasapainoilla ja vielä kestää työn kylkiäisenä kaikenlaista some-häirintää. Asiat ovat muuttuneet.

Iigor, miten suhtaudut vaaleihin ja äänestämiseen?
– Positiivisesti, käyn äänestämässä.

Oletko ja äänestänyt eduskuntavaaleissa?
– En ole vielä. Nyt mietin, äänestänkö miestä vai naista. Yleensä äänestän tiettyä puoluetta.
Vaalikonetta en käytä enkä lue edes nettiä.

Oletko käynyt vaalitilaisuuksissa?
– Sysmässä on ollut vaalitilaisuuksia SEO:lla, menin sinne ihan sattumalta. Siellä oli yksi ehdokas, joka kysyi, onko kellään mitään sanottavaa. Minä nousin ylös, esittelin itseni ja sanoin, että Hartolan ja Sysmän kunnat ja koko Suomi ovat liemessä. Eduskuntaan pitäisi valita niitä, jotka ymmärtävät yrittämisen päälle ja osaavat pitää rahapussin suun tiukalla. Harmittaa myös se, että vanhusten hoitajista on pulaa. Nekin, jotka sitä työtä tekevät, hakeutuvat muihin töihin. Läheisiä ja ystäviä on hoitoalalla ja he tykkäävät työstään. Johtajilla on tosi hyvät palkat, työntekijöiden palkkoja pitäisi ehdottomasti nostaa.

Julkaistu

Musiikin voimin maasta toiseen

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän kehitysvammaisten tukiyhdistys järjesti tukea tarvitseville jäsenilleen kahtena perättäisenä sunnuntaina musiikkityöpajan. Työpajan ideoijina ja ohjaajina toimivat hiljattain sysmäläistyneet alan ammattilaiset Susan Aho ja Mika Venhovaara.

Työpajan päätteeksi osallistujat esittivät ohjaajiensa johdolla vauhdikkaan loppuhuipentuman, missä musiikin keinoin liikuttiin maanosasta toiseen. Tätä esitystä saapui kirjakahvilan takahuoneeseen seuraamaan runsas osallistujien ystävistä ja vanhemmista koostunut kuulijajoukko.

Työpajan kokonaisuus oli rakennettu merellisille asioille. Laivan kapteeni kuljetti laivaansa mereltä toiselle ja lauleskeli purjehtiessaan tilanteeseen sopivia lauluja.

Työpajan ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului soittimien rakentelu ja pajassa olikin valmistunut jos jonkinlaisia soittimia lähinnä rytmillisiin tarkoituksiin. Lisäksi kuunneltiin meren ja siellä asuvien eläinten ääniä ja Susan opetti jokaista matkimaan niitä omalla suullaan. Ja tietysti laulettiin. Susan esitti kapteenin tehtävistä kertovan laulun, mihin muut yhtyivät. Toinen laulu kuljetti kapteenin Onnensaarelle ja tämän ”seilauslaulun” musisointiin osallistuivat kaikki rytmiryhmänä.

Toisena työpajapäivänä harjoiteltiin ja esitettiin musiikkia monista eri maista ja Susan hanureineen sai kaikki innokkaasti mukaan ”Koppotilaulun” rytmeihin. Kun matkalla päästiin latinalais-amerikkaisiin maihin, meno yltyi vallan mahdottomaksi. Sambakarnevaalit sytyttivät osallistujat taputtamaan, kalistelemaan ja kilistelemään sekä luonnollisesti myös tanssimaan – meno oli kuin Brasiliassa. Huikea päätös musiikkityöpajalle.

Työpajan vetäjät Susan ja Mika kertoivat työpajan olleen hieno kokemus ja Mika lupasi uusia tarinoita kerrottavaksi jatkossa.
– Tällaisilla blues-pohjaisilla lauluilla mennään ja tekstiin pyritään ujuttamaan sisään myös hyödyllistä tietoa laulujen sekaan. Tämä oli meillekin ihan uusi kokemus.

Julkaistu

Sysmän valtuusto avasi kautensa

Mika Sankari
SYSMÄ

Vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 20. maaliskuuta hallintosäännön muutokset hyväksyttiin ja ne astuvat voimaan 1.4.2023. Koulun nimen kirjaamista johdonmukaisesti joko Yhtenäis- tai Yhteiskouluksi toivottiin.

Useiden valtuustoaloitteiden tilanne päivitettiin. Päivitettyjen tietojen pohjalta valmistellaan aikataulusuunnitelmat vesijohtoverksoston saneerauksista. Jätehuoltoa lähdetään kehittämään suunnitelmallisesti, nuorisovaltuuston suorasta aloiteoikeus on jo voimassa, kuntalaiskysely ja vapaa-ajan asukaskysely Terrikorven tuulivoimapuistoon liittyen on tarkoitus viedä kaavatoimikunnan kautta kunnanhallitukseen toukokuussa 2023.
Esteettömyyskartoitus taajama-alueelle halutaan teettää, mutta opinnäytetyön tekijää ei ole vielä löytynyt. Tilinpäätöksistä ja talousarvioista on tarkoitus laittaa talouspäällikön toimesta jakeluun avoin, lyhyt ja selkokielinen versio. Vapaa-ajan asukkaiden edustaja voidaan kutsua puheoikeudella perustettavaan elinvoimatyöryhmään. Hyvinvointipäällikkö aloitti Sysmässä tehtävässään 1.1.2023. Aamupuurotarjoilu päätettiin muuttaa pysyväksi oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia tukevaksi toiminnaksi vuoden alusta lukien. Taajama-alueen pysäköintiä tarkastellaan kokonaisuutena kartoitustiedon pohjalta, ei pelkästään Veijolantien kadunvarsipysäköintiä. Suopellon sataman saattolaituri on tarkoitus saada rakennettua jäiden sulettua. Frisbeegolfrataa käsitellään osana kokonaisuutta, samalla tarkastellaan myös muita sijoituspaikkoja 18-väyläiselle frisbeegolf-radalle.

Heli Kuitunen kiitti päihdetilannekyselyä koskevassa puheenvuorossaan sysmäläisiä ahkerasta vastaamisesta. Puolet vastanneista aikuisista on sitä mieltä, että päihteitä käytetään liikaa.
Kunnanvaltuusto hyväksyi Niemenrannantien/Rimminniemen ranta-asemakaavamuutoksen.
Valtuusto valitsi tilintarkastusyhteisöksi tilikausille 2023- 2027 Mikkelin tilintarkastus Oy:n.

Timo Aromaa jätti valtuustoaloitteen.
-Keskustien varrella on paljon asutusta ja tiellä ajetaan usein reilusti yli nopeusrajoituksen. Maalarintien ja Poikkitien kohdalle on rakennettava suojatie korotuksin huonon näkyvyyden takia.