UUTISET

Julkaistu

Sisulle uusi toiminnanjohtaja

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ, HARTOLA

Sysmän Sisu on valinnut toiminnanjohtajakseen Jonna Niemisen. Seuran palkkaushanke on vuoden mittainen, ja optio toiselle vuodelle on olemassa. Hakijoita tehtävään oli useampia.

-Saimme neljä hakemusta. Hakijoista Jonna oli ainut, jolle Sysmä ja Sisu toimintaympäristönä olivat valmiiksi tuttuja. Jonnan vahvuudeksi katsoimme vankan toimintakentän tuntemisen, taloushallinnon osaamisen sekä innostuneen otteen liikuntatoimintamme kehittämisessä, perustelee Sisun puheenjohtaja Lilli Rantahakala.

-Toiminnanjohtajan palkkaamisella vapautamme aikaa ja energiaa seuran aktiiveilta monipuolisen toiminnan järjestämiseen. Tärkeä osa toiminnanjohtajan tehtävää on nuorten kanssa liikuntaharrastusten ideointi ja toteuttaminen.

Jonna Nieminen on aloittanut tehtävässä kesäkuun alussa. Hän on kotoisin Orimattilasta ja asunut Sysmässä 11 vuotta. Liikuntaharrastuksissaan hän on pysytellyt harrastepuolella, harrastaen aiemmin muun muassa koripalloa ja karatea. Jonna on suorittanut useita liikunta-alan koulutuksia. Hän on personal trainer, hyvinvointi-, kunto- sekä ravitsemusvalmentaja ja myös ratkaisukeskeinen valmentaja.

-Olen käynyt koko ajan pientä kurssimuotoista täydennyskoulutusta. Haluan kehittää omaa toimintaani, etten vaan jämähdä paikoilleni, Jonna Nieminen toteaa.

Jonnalle lähiseudun liikuntatoiminta on tuttua.

-Olen ohjannut lähikuntien seuroissa, niin Sysmässä kuin Hartolassa. Myös Itä-Hämeen Opistolla olen pitänyt kursseja. Tänä kesänä olen tehnyt Sysmä ja Hartola liikkeelle -hankkeessa töitä. Kurssit olivatkin tosi täynnä ja ne tulevat jatkumaan syksyllä.

-Tämä uusi Sisun osa-aikainen toiminnanjohtajuus sulautuu hyvin muuhun työhöni. Oman yritystoiminnan kautta olen pitänyt esimerkiksi lasten liikuntakerhoja sekä aikuisten ulkotreenejä. Ulkotreenit ovat olleet suosittuja, eikä sieltä jäädä pois sään takia. Useimmat kuitenkin tekevät töitä sisätiloissa.

Jonna kertoo tehtäväkuvaansa kuuluvan seuran tiedotuksen hoitamisen, hallinnolliset asiat sekä nuorten toiminnan kehittämisen. Hän tulee tekemään yhteistyötä myös etsivän nuorisotyön kanssa.

-Jäsenten aktivointi toimintaan on tärkeää. Itse tykkään kovasti ideoida ja kokeilla uutta. Mielikuvani Sisun hallituksesta on freesi ja siellä ollaan valmiita toteuttamaan uusia asioita.

Kuvassa: Jonna Nieminen tykkää ideoida ja kokeilla uutta. Kuva Jonna Niemisen albumi.

Julkaistu

Hartolassa tasokas sahtikisa

Kyösti Piippo
HARTOLA

Hartolassa maisteltiin viime viikon lopulla oikein tuomareiden avulla sahtinäytteitä tavoitteena löytää paikkakunnan paras sahdintekijä. Näytteitä tuotiin paikalle kahdeksan ja tuomaristossa istuivat Mikko Ruoppi, Eine Rosenberg, Osmo Haikka, Mirkku Tammisto, Seppo Suomi, Hannele Heinonen ja Kyösti Piippo.

Yhdestä asiasta tuomarit olivat samaa mieltä – paikalle jätettyjen näytteiden taso oli korkea ja tasalaatuinen. Hartolassa toimiva sahtiseura on tehnyt ilmeisen hyvää työtä ja paikkakunnalla tehdään kautta linjan tasokasta perinnejuomaa. Voittaja tietysti löytyi, kun tuomarit pisteyttivät sahdit oman suunsa mukaiseen järjestykseen.

Vuoden sahtimestarin tittelin voitti toisen kerran peräkkäin Matti Sundström 55 pisteellä. Hopeaa sai Riikka Virtanen (53 pistettä) ja pronssia Jouko Vänttinen (53 pistettä). Sahtiseuran puheenjohtaja Hannu Siren sijoittui tällä kertaa neljänneksi myös 53 pisteellä.

Sahtimestari Matti Sundström kertasi jo vuosi sitten antamiaan lausuntoja, miten se hyvä sahti syntyy.

– Äiti opetti minut aikoinaan tekemään sahtia ja hän painotti kärsivällisyyttä tekoprosessin aikana. Kiirehtiä ei saa, käynti ottaa oman aikansa. Myös Hannu Sireniltä olen saanut paljon hyviä käytännön neuvoja. Olen jatkanut perinnettä, sillä poikani on jo voittanut Lahden mestaruuden tässä jalossa lajissa.

Kärsivällisyyden lisäksi välineiden puhtaus on toinen perusasia. Lisämausteita Sundströn ei juurikaan käytä, minkä vähän katajaa lisää kuurinaan jossakin vaiheessa.

– Käytän puukuurinaa ja monta kertaa pikkusormi on se tarkin mittari käymisen eri vaiheissa!

Sahdinteon Suomenmestaruuskisa käydään elokuun alussa Nakkilassa ja sinne Hartolan mestari lähtee varmuudella mukaan.

Kuvassa: Hartolan mestaruuskilpailun mitalikolmikko: Voittaja Matti Sundström (kesk), hopeaa Riikka Virtanen ja pronssia Jouko Vänttinen.

Julkaistu

Maukasta grilliruokaa jo 20 vuotta

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sanna Saarinen on toiminut Sysmän Grillikioski Ky:n yrittäjänä jo kaksikymmentä vuotta. Hän oli vieraillut grillin asiakkaana usein ennen yrittäjäksi ryhtymistään ja tiesi, että sieltä sai paikkakunnan parhaat hampparit. Kun Sanna huomasi lehdestä, että Nevan pariskunta oli laittanut grillin myyntiin, hän harkitsi vakavissaan paikan ostamista.

– Tiesin etukäteen, että grilliyrittäjänä ei vapaa-ajan ongelmia tulisi, mutta en ole ostopäätöstä katunut. Kaksikymmentä vuotta on mennyt kuin siivillä.

Sanna sanoo tehneensä työtään tosissaan, mutta ei kuitenkaan liian vakavasti.

– Ryppyotsaisuus ei sovi minulle. Näin elämä on huomattavasti helpompaa, jopa mukavaa.

Monet asiakkaat ovat tulleet kahden vuosikymmenen kuluessa tutuiksi, auton kurvatessa pihaan Sanna osaa pistää oikeat eväät jo tulille. Kesäaika tuo toki uusia kasvoja asiakkaiksi, kun lomalaiset liikkuvat suosittua Särkilahdentietä pitkin. Asiakaskuntaa on laidasta laitaan: kulkijoita vauvasta vaariin, työmiehiä, mökkiläisiä ja paikallisia.

– Aloittaessani 20 vuotta sitten nuorisoa oli asiakkaina huomattavasti nykyistä enemmän. He kurvasivat pihaan mopoillaan pitkänä letkana ja aukioloajat olivat nykyistä pidemmät. Nuorison käyttäytyminen oli mallikasta, monilla vanhemmillakin oli siitä hieman opittavaa.

Sannan grillin suosituimmat annokset ovat pitäneet pintansa: hampurilaisista tuplajuusto ja grillin erikoinen sekä makkaraperunat. Eräs asiakas totesikin laadun pysyvän priimana vuodesta toiseen ”ihan kuin tehtaassa”. Myynti on vilkkainta klo 11 – 14 välillä, joskin se vaihtelee ainakin viikonloppuisin.

– Kesän ja talven välillä ero on kaupallisesti suuri ja talvisin ennätän tehdä vähän muutakin. Viime talvena keräsin villasukkia ym. neuleita Ukrainaan toimitettavaksi, eri kokoisia sukkia kertyi n. 550 paria.

Sanna kiittelee kutojia ja aikoo jatkaa syksyllä neuleiden toimittamista Ukrainaan. Sotilaiden lisäksi apua tarvitsevat siviilit, vanhukset ja lapset.

– Toivoisin löytäväni myös sukkalankalahjoituksia, Seitsemän veljestä on hyvä laatu. Halukkaat neulojat voivat sitten hakea lankoja grilliltä ja palauttaa valmiit tuotteet edelleen tänne samaan paikkaan.Toimitan myös kuluneita liinavaatteita ja pyyhkeitä (pestyinä) löytöeläintaloille Pertunmaalle ja Lahteen.

Grillin toiminta jatkuu Sannan mukaan ilman suurempia suunnitelmia päivä kerrallaan. Heinäkuussa hänellä on tarkoitus juhlistaa 20-vuotista toimintaansa tavalla tai toisella – siitä ilmoitetaan myöhemmin.

– Kiitän tässä vaiheessa asiakkaitani, että olette jaksaneet tukea ja kannustaa minua ja samalla toivotan kaikille Hyvää kesää!

Kuvassa: Sanna Saarinen on valmistanut grilliherkkuja jo 20 vuoden ajan.

Julkaistu

Vanhoja valmentajia koolla Sysmässä

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Pitkään Sysmän vapaa-aikasihteerinä työskennellyt Veikko Lahtinen on myös yleisurheiluvalmentaja. Noilta ajoilta on peräisin yleisurheiluvalmentajien porukka, joka säännöllisesti kokoontuu eri puolilla tutustuen paikkakunnan urheiluelämään sekä historiaan. Tiistaina 23.5. valmentajat kokoontuivat Veikon johdolla Sysmään. Nimekkäimpiä ja ansioituneimpia seniorivalmentajien porukassa olivat olympiavoittaja Pekka Vasalan valmentaja Kari Sinkkonen sekä urheiluvaikuttaja Jarmo Mäkelä. Hänellä on monipuolinen tausta urheilun valmennus- ja järjestötoiminnassa.

Noin kerran vuodessa kokoontuvat ystävykset ovat aloittaneet perinteen 1990-luvun lopulla. Useilla on taustaa itäisen alueen kouluttajina. Urheilun lisäksi kaikkia kiinnostaa erityisesti sotahistoria. Vuosien varrella on tutustuttu muun muassa Raatteentiehen, Kiteeseen sekä Salpalinjaan Lappeenrannan seudulla. Venäjällä on aikanaan vierailtu Vanhassa Valamossa, Petroskoissa, Käkisalmessa sekä Tali-Ihantalan taistelupaikoilla.

Sysmän vierailu aloitettiin Campingillä. Sen jälkeen käytiin Teatteritalolla, Palvelutalolla, Olavin toimintakeskuksessa sekä sankarihaudoilla. Seuraavana päivänä vuorossa oli Lahti ja hiihtomuseo sekä sotilaslääketieteen museo.

Myös kulttuuri, yleistieto ja visailut ovat urheilumiesten kiinnostuksen kohteina.

-Olen monesti ihmetellyt miten laaja yleissivistys tällä porukalla on. Puhumme paljon sotahistoriaa, politiikkaa ynnä muuta. Minut on yllättänyt miten paljon puhumme ihan muusta kuin urheilusta, vahvistaa Jarmo Mäkelä.

Vanhoja urheilumuistoja tietysti myös kerrataan. Toimittajan johdattelulla saatiin vilkas keskustelu aikaan myös tämän hetken tilanteesta suomalaisessa urheiluelämässä. Yleisurheiluvalmentajina näköala on yksilövalmentajan.

-Ihmettelenkin, kun nyt puhutaan yksilökeskeisen valmentamisen löytämisestä erityisesti joukkuelajeissa. Sitähän me olemme aina tehneet, tämä tavallaan väheksyy meidän työtä, Kari Sinkkonen kärjistää.

Valmentajat harmittelivat vapaaehtoistyön hiipumista. Se on kuitenkin kivijalka kehitykselle.

Koululiikuntaa kaikki pitivät äärimmäisen tärkeänä, ja pitkään pohdittiin miksi Ruotsi ja Norja ovat onnistuneet huippujen kasvattamisessa Suomea paremmin.

-Kouluissa tunti liikuntaa päivässä, kuten Norjassa, kiteyttivät kokeneet valmentajat.

Kuvassa: Nämä miehet ovat tehneet mestareita seura- ja piiritasolta olympiavoittajiin. Isäntinä Sysmässä toimivat Veikko Lahtinen (3. oikealta) ja Veikko Kyllönen (vasemmalla).

Julkaistu

Kaisla ja Kotisalo Sostes-lakossa

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ/HARTOLA

Yksityisen sosiaalipalvelualan lakko alkoi tiistaina 23.5., kun yksityisen sosiaalipalvelualan henkilöstöä edustavat Sote ry:n (SuPer, Tehy, Erto) ja Hyvinvointiala Hali ry:n välisessä sovittelussa ei saavutettu tulosta. Lakon piirissä ovat tietyt ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt.

Sysmän Attendo Kaisla ja Hartolan Attendo Kotisalo ovat lakon piirissä. Sovittelut asiassa jatkuvat viikonloppuna, ja lakon tämä vaihe päättyy 27.5. kello 23.59. SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkolan mukaan lakon syynä on pyrkimys palkkaerojen pienentämiseen julkiseen sektoriin nähden.

Paikallisen SuPerin ammattiosaston puheenjohtaja Laura Lind kertoo palkan olevan lakkoon ryhtymisen juurisyy. Käsitys yksityisen puolen yleisesti korkeammasta palkkatasosta ei tässä tapauksessa pidä paikkaansa. Tiistaiaamuna Lind oli neljän muun kanssa Kaislaan kääntyvän tien risteyksessä lakkovahteina. Henkilökuntaa Kaislaan oli haalittu Lindin mukaan sieltä täältä.

-Takana on julkisen puolen saamat reilut palkankorotukset. Mutta meillä on ollut koko ajan heikompi palkka kuin julkisella. Jo vuonna 2018 on sovittu valtakunnansovittelijan neuvotteluissa, että palkkaeroa kurottaisiin umpeen. Perjantaiksi ja sunnuntaiksi on sovittu neuvottelut valtakunnan sovittelijan johdolla. Jos tulosta ei saada, suunnitelmat miten lakkoja jatketaan, on tehty.

-On yllättävää, kun työnantaja ei ymmärrä tässä tilanteessa, että palkka on ratkaiseva asia. Tietenkin muutkin työehtosopimuksen asiat vaikuttavat, Lind toteaa.
Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula on tunnettu tosiasia. On jopa käynyt niin, että asiakaspaikkoja ei voida täyttää, kun ei ole henkilökuntaa.

-Sysmänkin tilanne Kaislassa on kaoottinen. Tyhjiä paikkoja on noin kymmenen, kun ei vaan ole henkilökuntaa. Kotihoidon tuella kotona asumaan pystyneet voivat tilanteen huonontuessa joutua Lahden seudulle hoivakotiin. 20 vuodessa tilanne on muuttunut tosi paljon. Silloin halkijoita työpaikkaan saattoi olla kymmeniä, nyt ei saa hakijoitakaan oikein mistään.

-Työvoimapulassa on kummallista, ettei palkkaa maksettaisi enempää. Peruspalkka on heikko. Henkilökunta joustaa ja tekee ylitöitä tosi paljon. Mutta onko se oikein, että joutuu tekemään valtavan työmäärän tullakseen toimeen, ihmettelee Laura Lind.

Kuvassa: Lakkovahteina tiistaina vasemmalta Laura Lind, Anu Kauranen, Aija Kaartti, Timo Helminen ja Jenni Häkkänen.