UUTISET

Julkaistu

Seurakuntakoti komeassa talossa paraatipaikalla

Miikka Vuori
SYSMÄ

Perjantaina 7.11. minulla ja muilla halukkailla oli mahdollisuus päästä tutustumaan uuteen seurakuntakotiin. Se sijaitsee Sysmän keskustassa osoitteessa Sysmäntie 57. Talo toimi vuoteen 2019 Suomen kauneimmaksi tituleerattuna kirjakauppana ja sen jälkeen muun muassa kirjakahvilana sekä ajoittain divarina.

Väkeä saapui paikalle melko runsaasti sateisesta säästä huolimatta. Ymmärrän kiinnostuksen. Sen ohella, että seurakunta sai nyt hienon talon keskeisellä paikalla, kyläläiset ovat varmasti tyytyväisiä, että arvokkaan rakennuksen tarina jatkuu.

Olavin toimintakeskuksesta muuttaneet, noin vuoden väistötiloissa toimineet Tainionvirran seurakunnan kirkkoherranvirasto ja diakoniatoimisto ovat nyt asettuneet aloilleen uuteen osoitteeseensa. Tilat on muokattu kauniisti vastaamaan uusia tarpeita.

Tapaan seurakunnan talouspäällikkö Tarja Uustalon kysyäkseni häneltä muutaman kysymyksen.

– Oliko kirjakaupan ja divarin kirjoja vielä tiloissa kirkon väen muuttaessa sinne?

– Kyllä niitä oli. Olemme pyrkineet säilyttämään talon hengen. Seurakunnan oma kirjasto on siirtynyt yläkerran tiloihin, Uustalo vastaa.

Kysyn myös talolle valitusta nimestä.

– Tahdoimme korostaa kodikkuutta. Tämähän on tavallaan seurakuntalaisten koti.

Uustalo huikkaa Heikki Oksasen, talon entisen isännän kertomaan minulle muutaman sanan sen historiasta. Monelle sysmäläiselle talon tarina onkin jo tuttu. 2000-luvun alkuun asti hirret olivat osa vanhaa kunnalliskotia. Tuolloin Oksanen siirsi ne nykyiselle paikalleen taloon, josta tuli yksi kirjakylä Sysmän ylpeyden aihe lähes kahdeksi vuosikymmeneksi.

Hirsitalo on paraatipaikalla ja sen kauneuden huomaa satunnainen ohikulkijakin. Parempaa paikkaa seurakunnan tiloille saa siis hakea.

Talon saliin on sijoitettu tuolit tilaisuuksia varten. Reunustalla komeilevat urut ja Olavinrannan leirikeskuksesta siirretty, persoonallisen luonnonläheiseksi tyylitelty risti. Toinen puoli kerroksesta on jaettu keittiön ja kirkkoherranviraston sekä diakoniatoimiston kesken. Esittelytilaisuudessa yleisö pääsi vierailemaan myös talon yläkerrassa, johon on sijoitettu henkilökunnan työskentelytilat. Hirsitalossa on tunnelmaa. Jos kirjakauppa oli Suomen kaunein niin, siirtyykö titteli nyt uudelle seurakuntakodille?

Kuvassa: Näkyvä opaste ohjaa perille uuteen seurakuntakotiin.

Julkaistu

Uudistunut Ohrasaari

Miikka Vuori
SYSMÄ

Sysmän Ohrasaaressa on viimeaikoina remontoitu paljon. Liikunta- ja ulkoilupaikkaa on kunnostettu ja uudistettu isolla kädellä. Kunnostustöiden takia saari on ollut ajoittain kokonaan poissa käytöstä. Töissä ollaan nyt loppusuoralla. Päätin lähteä vierailemaan paikan päällä sateisenä lokakuisena sunnuntaina.

Kysyin etukäteen Sysmän tekniseltä johtajalta Timo Laurilta, mikä on saaren tilanne. Saan tietää, että uudistusten yhtenä moottorina on Suomi liikkelle -hanke, jonka kautta saaren kehittämiseen on saatu valtiolta avustusta. Muun kunnostamisen ohella sinne ollaan saamassa muun muassa uusi kuntoilualue sekä maisemalaituri. Yksi uudistus koskee valaistusta. Uudet lenkki- ja hiihtoreittien valot toimivat älykkäästi siten, että pimeällä ne kirkastuvat, kun kulkija tulee kohdalle.

Uudet opasteetkin ovat parhaillaan työn alla. Vaikka paljon on tekeillä, remonttien ei pitäisi häiritä hiihtokautta. Lauri sanoo, että hiihtoladut tehdään, kunhan lumet tulevat.

Ohrasaari on mukava rentoutumispaikka. Sieltä löytyy muun ohella fresbeegolfrata, juoksuportaat, sauna ja nuotiopaikka, lintutorni sekä valaistu pulkkamäki. Saari on helposti saavutettava Sysmän keskustasta. Saapuessani pitkästä aikaa paikalle huomaan heti uudet leveät kulkuväylät. Myös silta saareen on nyt hyvässä kunnossa. Puustoa on harvennettu paikoin melko paljon.

Lähden etenemään oikean puolista rantaa pitkin. Muita väyliä on levennetty, mutta rantaa myötäilevä polku on pysynyt polkuna. Se oli aikaisemminkin minun ja koiramme vakioreitti.

Kaislikko suhisee tuulessa. Maisema on harmaa ja hiljainen. Eteneminen on helppoa ja mukavaa, sillä sade ei ole muuttanut polkua mutaiseksi. Saaren toisella puolella sijaitsevalle saunalle päästyäni näen valmistumassa olevan liikuntapaikan. Sauna on kunnan omistama ja sysmäläisten varattavissa. Laituri on nyt korkealla. Se nostetaan talveksi pois, mainitsee Lauri.

Sysmässä moni asia on kivenheiton päässä. Ohrasaari on helppo ja mutkaton ulkoilupaikka. Yksi miinuspuoli sillä on. Omien ja muiltakin kuulemieni kokemusten mukaan saaressa on ollut aika paljon punkkeja. Voisiko tilanne niidenkin suhteen olla nyt parempi, kun puustoa harvennettu ja kulkuväyliä levennetty? Ainakaan tältä vierailultani punkkeja ei tarttunut mukaan muistoksi.

Saari on vakiokävijöiden lisäksi Sysmässä vierailijoille suosittu luontokohde. Nyt sitä todella kelpaa esitellä.

Kuvassa: Ohrasaareen uuden kulkureitit ovat leveitä ja paksusti päällystettyjä.

Julkaistu

Ministeri ja lomituspalvelut Sysmässä

Samuli Simula
SYSMÄ

  • Arvoisa ministeri ja vieraat, tervetuloa tutustumaan lomituspalveluihin, joita Sysmän kunta on hoitanut 51 vuotta ja koko Etelä-Suomen alueella vuodesta 2022 alkaen. Maaseudun mallia maailmalle Sysmästä, avaa kunnanvaltuuston pj. Mika Järvinen.

39 vuotta lomituspalveluita luotsannut Taina Blomqvist saa aplodit.

  • Valtakunnallisesti on 11 lomitusyksikköä. Lomitus on tärkeä suomalaisen ruokahuollon ja huoltovarmuuden kannalta. Meidän yksikkö tuottaa 220 henkilötyövuotta. 2025 lomitusyksikön vuosibudjetin toimintakulut olivat 13 milj. euroa, joka on hiukan alle puolet kunnan toimintakuluista, kertoo lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvist.
  • Mela valvoo, ohjaa ja neuvoo yksiköiden toimintaa, joka tulee olla lainmukaista, taloudellista ja tehokasta. Kriittisintä toiminnassa on sijaisapu. Kun maatalousyrittäjä itse ei kykene toimimaan niin apua on toimitettava mahdollisimman nopeasti. Lomituspalveluissa työntekijöiden keski-ikä on 49 vuotta, johon meidän tulee reagoida. Loistava idea oli lomittajien SM-kilpailut. Ne saivat hyvää medianäkyvyyttä ja kiinnostusta alaa kohtaan. Sysmän yksikkö on erityisesti erottunut edukseen. Asiakaskokemukset ja lomituspäivien järjestyminen ovat vastanneet yrittäjien tarpeeseen. Lainmukaisuus ja johtaminen ensiluokkaista ja erityismaininta omaehtoisesta toiminnan kehittämisestä, jota ei muualla Suomessa näy, yksikköpäällikkö Marja-Leena Rautaparta tilanteesta.
  • Maatalousyrittäjyys on yksi vaativimmista ammateista. Lomitus on sosiaalipolitiikkaa, jonka tarkoitus on turvata yrittäjän työuraa. Kun yrittäjä jaksaa, voivat myös eläimet hyvin ja ruokaa riittää kaikille. Lomitus ei ole arjen ylellisyys vaan edellytys työkyvyn säilymiselle. Lomituksen merkitys on valtava koko alan tulevaisuudelle. Mikäli lapset kokevat, että vanhemmat on koko ajan töissä ja väsyneitä, niin ala ei houkuttele heitä jatkamaan, MTK Hämeen aluepäällikkö Kari Aikio kertoo työkyvystä.
  • Olen pitkään halunnut tulla juuri Sysmään tutustumaan lomituspalveluihin. Hallitusohjelmassa sanotaan, että palvelut halutaan pitää vähintään ennallaan, lupaa ministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Tilaisuuden jälkeen

  • Oli erityisen liikuttavaa kuulla suora viesti yrittäjältä, että meidän hallituskaudella toteutettu välitä viljelijästä -malli oli auttanut häntä vaikeassa tilanteessa. Sysmä saa upeaa valtakunnalista kiitosta, lopettaa Sanni.

Kuvassa: Tilaisuus toi yhteen palvelun käyttäjiä, tekijöitä, luottamushenkilöitä, virkamiehiä, Melan ja MTK-liiton edustajia, viestinnän henkilöitä ja vt. kunnanjohtaja Peltosen, joka lausui tilaisuuden päätössanat.

Julkaistu

Kyläauto vai kylien välinen auto?

Samuli Simula
SYSMÄ

Kyläautokokeilun tuloksia.

Hankkeen projektivastaava Janne Niinimäki Päijänne-Leader ry:stä kertoi keskustelleensa jatkosta Sysmän kunnan edustajan kanssa. Hän kertoi saaneensa vastauksen elinvoimakoordinaattori Tarja Kirmulalta.

  • Nyt kyseessä oli ensimmäinen kokeilu. Kaikille täysin uusi asia ja toiminnot. Kunta suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti myös jatkohankkeeseen. Kustannuksia kunnalle tuli kokonaisuudessaan noin 6000 euroa.

On tärkeää, että kunta on kehityksessä mukana. Hankkeessa autontarvetta perusteltiin mm. julkisen liikenteen vähäisyydellä ja mahdollisen oman auton puuttumisella. Auto tarjosi myös mahdollisuuden edulliseen sähköauton kokeiluun. Sysmässä autot sijoitettiin Suopellon satamaan ja Päijänne Areenan yläparkkipaikalle. Suopellon auton sijoittelulla mahdollistettiin mm. veneilijöiden ja vapaa-ajan asukkaiden kaupassa käynnit.

Auton käyttöönotto asiakkaille oli edullinen: 3 euroa tunti tai 35 euroa vuorokausi + 0,14 euroa/kilometri. Kahdella autolla oli koko kokeilun aikana yhteensä 31 vuokrausta. Kilometrejä kertyi yhteensä 900. Tulokset kertovat, että autojen käyttöaste ei ensi yrittämällä ollut korkea. Suurin osa varauksista tehtiin arkipäivinä. Asiakkaille suunnatusta palautekyselystä kävi ilmi, että suurin vuokrauksien tarpeesta oli asiointi kaupassa.

Erilaisia vaihtoehtoja on mahdollista kehittää ajatellen tulevia kesiä. Pelkkä markkinoinnin ja näkyvyyden lisääminen ei todennäköisesti pelkästään ole riittävä keino nostaa käyttöastetta.

Voisiko yhteinen kyläautoprojekti Sysmän ja Hartola välillä olla mahdollinen? Auto toisi kulkuyhteyden Sysmästä nelostiellä kulkevaan julkiseen liikenteeseen. Hartolasta pääsisi kätevästi Sysmään pankkiin, mitä siellä ei ole. Autoa ei tarvitsisi palauttaa lähtöpisteeseen. Erilaisia hullujakin ideoita kannattaa tuoda esille. Ne saattavat tuoda palvelulle enemmän ja uutta käyttöä.

Yhteenvedossa oli ajatus, että käyttöastetta voitaisiin lisätä ratkaisulla, jossa kyläauto olisi virka aikana vain kunnan työntekijöiden käytössä. Erikoinen ajatus, sillä suurin osa varauksista tehtiin klo 10-14.

Kokeilun yksi tulos oli, että kunta tuki jokaista yksittäistä vuokrausta 194 eurolla. Maallikon mielestä melko kallista. Mikä on ollut koko hankeen kokonaishinta, ei vielä selvinnyt.

Julkaistu

Koskettava konsertti

Samuli Simula
SYSMÄ

  • Kiva, että Tuija Pessa järjesti meille tällaisen ilmaiskonsertti vanhusten viikon loppuun. Tiesitkö, että Reijo Ikosella on Sysmässä kesäasunto? Hän on aivan loistava tenori, taitava puuseppä ja auttava ystävä, kertoo Anneli Vesenterä ennen konserttia.
  • Pulkkilanharjulla satoi vettä ja täällä paistaa aurinko. Jännitin, tuleekohan ketään paikalle. Vanhusten viikon teemana on ”Onni kasvaa yhteisössä”. Esiinnyimme Lassen kanssa yhdessä täällä viimeksi muistaakseni 2012 tuossa kirkon pihalla. Kiitos, että olette kaikki paikalla, avaa Reijo konsertin.

Kuulijat haastettiin mukaan myös yhteislauluun. Reijo arvuuttelee kappaletta yleisöltä.

  • Tähän kappaleeseen, sävellykseen kirjoitti Sakarias Topelius runon. P-J Hannikainen teki suomennoksen. Topelius kuvailee kaunista maisemaa, missä näkyy Vesijärvi. Joko tiedätte mistä kappaleesta on kyse? Tämä on Pirkanmaan maakuntalaulu. Suomennoksessa Vesijärvi vaihtui Roineen…
  • Kesäpäivä Kangasalla, kajahtaa naisääni kirkkosalissa.

Kaksi tenoria matkaa Mauno Kuusiston jalanjäljissä ja heitä säestää harpulla, flyygelillä ja kanteleella Ulla-Stina Ikonen. Kuultiin niin kappale, ”Heijastus” kuin ”Kertokaa se hänelle” joka räjäyttää melkein täyden kirkkosalin valtaviin aplodeihin. 

Lasse opetti laulua 34 vuotta teatterikorkeassa. Hän kertoi koskettavan muiston. Oppilas Akira oli haltioitunut Eino Leinon sanoittaman ”Muistatko vielä sen virren” Vesa Matti Loiri -tulkinnasta. Akira halusi opetella Loirin jokaisen maneerin ja näin kävi. Lopulta Lassen mielestä kappaleeseen täytyi saada Akiran oma ääni, jota lähdettiin etsimään. Koululle tuli suru-uutinen. Akira menehtyi auto-onnettomuudessa.

  • Jälkeenpäin luin, että Oscar Merikanto on säveltänyt tämän kappaleen vanhan hautajaisvirren melodiaan, joka soi taustalla. Meni kylmät väreet ja tuli tunne, että kappaletta opettaessa saatoin Akiraa kohti hänen omia hautajaisiaan, toteaa Lasse Riutamaa liikuttuneena.
  • Rukoilin ensimmäisen kerran vuonna 1995, kun vaimoni sairastui. Hänet otettiin pois, mutta rukous löytyi elämääni. Meitä säestää nykyinen ihana vaimoni Ulla-Stina. Hän on vastaus myöhempiin toteutuneisiin rukouksiin, jotka toteutuivat kirjaimellisesti aina kengännumeroa myöten. Minulla kun on niin kapea tuulikaappi, että sinne mahtuu vai pienet kengät, Reijo hymyilee. 

Koskettavissa, kauniissa ja tunnelmallisissa maisemissa liikuttiin koko konsertin ajan. Encorena soi ”O sole mio”.

Kuvassa taustalla kanteleessa Ulla-Stina Ikonen, tenorit vasemmalta Lasse Riutamaa ja Reijo Ikonen.