UUTISET

Julkaistu

Daniel Oros – kuvaamisen moniosaaja

Mika Sankari
HARTOLA

Boliviassa syntynyt Daniel Oros on kotiutunut vuosien saatossa hyvin Hartolaan. La Pazin ja nykyisen kotiseudun välillä on ehtinyt tapahtua paljon esimerkiksi muuttoja.

Kaksi maisterintutkintoa (viestintä ja valokuvaus) suorittanut, Exilio Studiota pyörittävä kuvaamisen ammattilainen kertoo olleensa erittäin kiinnostunut sosiaalisen kehityksen kuvaamisesta ja näin työn kautta vaikuttamisesta järjestöissä työskennellessään. Mies piti tärkeänä mahdollisuutta vaikuttaa asioihin nostamalla niitä julkisuuteen esimerkiksi radio-ohjelmien kautta.

Kotimaastaan hän nostaa esiin suvun tiiviyden ja yhdessäolon.

-Futisjengin saa helposti kasaan aina, kun haluaa.

Vuoristoisessa maassa saa kokea huimia asioita, ja elämyksiä riittää.

Negatiivisia puolia ovat korkea rikollisuus ja samalla valitettavasti poliisin epäluotettavuus.

Orosin perhe viihtyi Hartolassa erinomaisesti viime kesänä kolmisen kuukautta.

-Siskoni opetti täältä käsin erikoisiin aikoihin aikaeron (7h) takia.

Hartolassa ovat tärkeitä asioita mm. investoinnit Elina-vaimon Felinos-eläinklinikkaan ja omaan yritykseen. Studiossa ovat käytettävissä modernit laitteet mm. valokuvaukseen, videoihin ja mainosten tekoon.

-Mielelläni autan Hartolaa parhaani mukaan. Täällä on näkemykseni mukaan olemassa paljon käyttämätöntä potentiaalia.

Kolmea kieltä (suomi, englanti, espanja) sujuvasti käyttävä perhe auttaa toinen toisiaan.

-Vaimoni kanssa puhumme espanjaa ja poikani toimii tarkkaavaisena suomen kielen opettajanani, mies hymyilee.

Työelämässä valokuvaajat Olga Poppius ja Sami Mannerheimo on auttanut kotimaisten kontaktien löytämisessä. Kansainvälisiäkin yhteyksiä on kertynyt hyvin mm. Espanjassa EFTI Centro Internacional de Fotografía y Cine Madridissa suoritetun maisterintutkinnon kautta.

Muutaman maailmalla koetun, väristyksiä aiheuttavan esimerkin avulla selviää, että mies nauttii Hartolassa erityisesti turvallisuudesta ja kauniista luonnosta. Suomessa hän on kokenut rasistista kohtelua joissain tilanteissa, mutta ei nosta sitä isoksi ongelmaksi.

Miltä näyttäisi tilanteesi tulevaisuuden suhteen?

-Tekoäly etenee vääjäämättä ja se tulee lopettamaan monia toimintoja. Näen kuitenkin työn muuttuvan aina, ja valokuvaajan pystyvän sellaisiin suorituksiin, mihin tekoälyllä ei ylletä sen päätähuimaavasta suorituskyvystä huolimatta.

Parhaiten Daniel Orosin tavoittaa työasioissa Instagramin (exilio_studio ja daniel_oros) tai yrityksen omien nettisivujen kautta.

Kuvassa: Daniel Oros pitää suuressa arvossa Hartolan luonnonkauneutta.

Julkaistu

Satulintuja ja muuta mosaiikkitaidetta

Mika Sankari,
HARTOLA

Vuoden ensimmäinen mosaiikkikurssi järjestettiin viime viikonlopun aikana Tuomisen liiketalossa entisen vaatekaupan tähän tarkoitukseen hyvin sopineissa, isoissa tiloissa. Syksyllä järjestetään uusi kurssi, sillä tulijoita on paljon. Kevään mosaiikkikurssi toteutui entistä suuremmassa mittakaavassa ja paikalla olikin parisenkymmentä innokasta tekijää.

Kurssin ohjaajana jälleen toiminut Ritva Svärd oli tuonut paikalle runsaasti tarvikkeita esimerkiksi aurinkosiepparien ja värikkäiden lintujen askartelemista varten. Vain mielikuvitus asettaa tekijöille rajoitteita, sillä paistinpannutkin kelpasivat työstettäviksi rikkoutuneiden lasilyhtyjen tapaan.

Larissa Rantanen teki näyttävän “kesäpöydän”.

Aurinkosiepparit syntyivät viikonlopun aikana Pesosen Tertun malliin.

-Hyvät tuli heti ensimmäisellä kerralla.

Portugalin matkan tuliaisina Pirkko Pääkkösellä oli hyvä pohja, jonka päälle rakentaa mosaiikkityö.

Kukkaruukku ja lintu saivat uuden elämän Seppälän Leenan käsissä monien muiden ohella.

-Olen ensimmäistä kertaa tällä kurssilla, mutta aiemmin olen osallistunut mm. betonityökurssille ja kutonut mattoja, hän kertoi.

Muitakin kursseja ja aktiviteetteja on luvassa.

-Pajutyökurssi järjestetään 8. toukokuuta Jokirannassa. Betonityökurssi on vuorossa kesäkuun lopussa. Kesäretki suuntautuu itäiseen Suomeen Lemille ja Lappeenrannan maisemiin, Raili Lehto kertoi.

Kuvassa: Monet kukkaruukut saatiin uuteen kukoistukseen.

Julkaistu

Novil aloitti Hartolassa

Helena Mäkinen
HARTOLA

Ansa Avikainen on viime viikkoina asetellut myytäviä vaatteita esille Keskustie 58:ssa.

Avikainen asuu Joutsassa ja oli viitisen vuotta ravintola-alalla ennen siirtymistään vaatemyyjäksi.

– Aloitin ihan pystymetsästä 26-vuotiaana. Tämän vuoden lopulla tulee jo 46 vuotta täyteen vaatealan yrittäjänä. Ostin silloin hartolalaisten naisten Joutsassa pitämän Säästötekstiili -nimisen yrityksen varaston ja siitä homma alkoi. Muutin sitten nimen lyhyemmäksi. Moni asia on tänä aikana muuttunut niin yhteiskunnassa kuin yrittäjienkin kannalta.

Koronan hoitamista Avikainen kritisoi. Hänen mielestään olisi pitänyt katsoa, missä kohtaa maata ollaan, ettei olisi tarvinnut sulkea harvaanasutun maaseudun yrityksiä.

Hartolaan Avikainen muutti liikkeensä, koska Joutsassa puretaan keskustan rakennuksia.

– Sieltä oli lähdettävä. Viimeisessä rytäkässä lähti kahdeksan liikettä, Novil niiden joukossa. Kaikki eivät löytäneet uutta paikkaa. Erityisen ikävää oli, että kirjakauppa joutui lopettamaan. Muutto sinänsä ei harmita, Hartolaan on hyvä tie. Myymälän paikkaa valitessani minulle oli tärkeää, että vanhukset pääsevät hyvin liikkeeseen. Kiersin täällä ja tuumailin viime syksyn, sitten kaikki loksahti kohdalleen.

Asiakkaat ovat olleet haltioissaan. Aikaa on vierähtänyt siitä, kun Hartolassa viimeksi oli vaatekauppa.

– Tällä hetkellä valikoimissa on voittopuolisesti naisten vaatteita, jonkin verran myös kevytjalkineita. Miesten kerrastoja löytyy ja jonkin verran lasten vaatteita. Pidän tärkeänä sitä, että kotimaassa säilyisi työpaikat, siksi hankin tuotteet kotimaisilta valmistajilta aina kun se on mahdollista. Ikävä kyllä heitä ei ole enää monia. Korona-aikana joitakin hyvin toimiviakin firmoja lopetti. Lukuisia pienyrityksiä ja tukkuliikkeitä meni nurin.

– Turussa oli muutama vuosi sitten ainoa kotimainen liivitehdas, josta aina tilasin tosi hyviä tuotteita, mutta sekin lopetti. Kotimaisia farkkujakaan ei tahdo enää saada. Se on surullista. Modekallen mekkoja minulla on paljon, sen taustalla on Pohjanmaalta lähtöisin oleva perhe, joka joutui Suomen yrityspolitiikan takia muuttamaan Ruotsiin. Sieltä käsin he toimivat Suomeen ja saan heidän tuotteitaan. Kotimaisia neuleita löytyy myös ja Pirkkalassa toimivan Niccolein vaatteita.

Valikoimiin kannattaa käydä tutustumassa!

Kuvassa: Hartolan uuden vaatekaupan yrittäjä Ansa Avikainen osaa kuunnella asiakkaitaan ja opastaa valinnoissa.

Julkaistu

Sysmäläisjoukkue seniorien SM-pronssille

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Bandy Boys-88:n M60-sarjan seniorijoukkue BB-Olteri saavutti sarjan SM-pronssimitalit viime lauantaina Kempeleessä. Lopputurnaukseen olivat selvinneet oululainen Merikoski SBT, BB-Olteri sekä helsinkiläiset Bewe ja SC Dalmac.

Sysmäläisjoukkueessa on mukana vahvistuksia Imatralta ja pääkaupunkiseudulta. Alkusarjassa BB-Olteri saavutti toisen sijan hävittyään molemmat pelinsä Bewelle. Nyt Bewe kohdattiin pronssiottelussa ja revanssi otettiin 2-0 voitolla.

Kempeleessä pelattiin ensin välierä Merikoskea vastaan. Vanhoista huipputason jää- ja kaukalopalloilijoista koostunut joukkue tiedettiin kovaksi vastukseksi. Kaksi erää BB-Olteri taisteli tasaisesti oululaisten kanssa numeroissa 0-0. Merikoski ratkaisi pelin päätöserässä kahdella maalilla voittaen 2-0.

Pronssipeli oli myös tiivistä puolustamista ja hyvin vähämaalinen. Toisen erän lopulla Antero Saastamoinen laukoi johtomaalin. Toisen maalin teki Jari Levänen tyhjiin viimeisellä minuutilla. Lopussa BB-Olterilta puuttui pari tärkeää pelaajaa pienten loukkaantumisten vuoksi. Suomen mestaruuden voitti Merikoski SBT.

Kuvassa: Takarivi vasemmalta Kari Koski, Vesa Käyhkö, Harri Luoma, Jari Häkkinen, Lars Lindholm, Markku Kotilainen, Ilkka Hörkkö, Matti Ruokonen, Juha Helen, Juha Ikonen. Eturivi vasemmalta Mauri Backman, Antero Saastamoinen, Timo Mäntynen, Jari Levänen, Jukka Koskimäki. Lisäksi joukkueessa ovat kauden aikana pelanneet Pekka Kemppi, Matti Moisio ja Pekka Ripatti.

Julkaistu

Mitä mieltä vaaleista ja äänestämisestä?

Helena Mäkinen
HARTOLA

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on suosittu tapa hoitaa kansalaisvelvollisuus. Sunnuntaina 26.3. oli jo neljännes äänioikeutetuista käynyt antamassa äänensä.

Iida Ikonen, miten suhtaudut vaaleihin ja äänestämiseen?
– Kiinnostaa paljon, haluan vaikuttaa. Mielestäni vaalitentit ovat parasta viihdettä. Ne menevät kaikenlaisten tosi-TV –sarjojen edelle!

Oletko jo äänestänyt eduskuntavaaleissa?
– Olen äänestänyt aikaisemmin, mutta näissä vaaleissa en ole vielä äänestänyt. Olen Helsingistä kotoisin ja äänestän siellä vasta varsinaisena vaalipäivänä.

Mikä on ehdokkaasi tärkein tehtävä eduskunnassa? Mitä hänen pitäisi saada aikaan?
– Taloustilanne huolestuttaa, niitä asioita pitää saada oikeaan suuntaan. Itseäni kiinnostavat nuorten asiat ja erityisesti se, miten hoidetaan mielenterveyspalvelut.

Marja Mattlar, miten suhtaudut vaaleihin ja äänestämiseen?
– Äänestän aina.

Joko olet äänestänyt eduskuntavaaleissa?
– Käyn huomenna äänestämässä. Ennakkoäänestys on oikeastaan ainoa vaihtoehto.

Mitä asioita painotat ehdokkaan valinnassa?
– Montakin asiaa. Etsin ehdokkaan vaalikoneen avulla. Nyt tein varmaan viisi hakua ja vertailin ehdokkaita keskenään. Perehdyn aina valintaan, en tee vanhasta muistista. Nyt on paljon tärkeitä teemoja. Vaalitilaisuuksiin en ole ehtinyt. Jos sattuisi olemaan samaan aikaan, kun asioin kirkolla, saattaisin käydä.
– Päättäjillä ei ole helppoa. En kadehdi niitä, jotka tulevat valituiksi. Heidän pitää tasapainoilla ja vielä kestää työn kylkiäisenä kaikenlaista some-häirintää. Asiat ovat muuttuneet.

Iigor, miten suhtaudut vaaleihin ja äänestämiseen?
– Positiivisesti, käyn äänestämässä.

Oletko ja äänestänyt eduskuntavaaleissa?
– En ole vielä. Nyt mietin, äänestänkö miestä vai naista. Yleensä äänestän tiettyä puoluetta.
Vaalikonetta en käytä enkä lue edes nettiä.

Oletko käynyt vaalitilaisuuksissa?
– Sysmässä on ollut vaalitilaisuuksia SEO:lla, menin sinne ihan sattumalta. Siellä oli yksi ehdokas, joka kysyi, onko kellään mitään sanottavaa. Minä nousin ylös, esittelin itseni ja sanoin, että Hartolan ja Sysmän kunnat ja koko Suomi ovat liemessä. Eduskuntaan pitäisi valita niitä, jotka ymmärtävät yrittämisen päälle ja osaavat pitää rahapussin suun tiukalla. Harmittaa myös se, että vanhusten hoitajista on pulaa. Nekin, jotka sitä työtä tekevät, hakeutuvat muihin töihin. Läheisiä ja ystäviä on hoitoalalla ja he tykkäävät työstään. Johtajilla on tosi hyvät palkat, työntekijöiden palkkoja pitäisi ehdottomasti nostaa.