UUTISET

Julkaistu

Nyberg voitokkaana Kajaanin moottorikelkkasprintissä

Sanni Nyberg
HARTOLA

Moottorikelkkasprintin toiset ja samalla viimeiset SM-osakilpailut ajettiin 18.-19.2. Kajaanissa. Tahto Works Race edusti koko tiimin voimin. Reitti oli molempina kisapäivinä kaikille sama, n. 6 km, ja ajosuuntaa vaihdettiin toiselle päivälle. Eemil jatkoi Junior 1 luokassa tasaisen varmaa ajoa ja molempina päivinä sijoitukset 10 ja 10, totaali 10.

SEMI Pro luokassa Tommi Nyberg piti kovaa vauhti yllä koko viikonlopun ja haastoi hyvin luokan ennakkosuosikkia Juho Jurmua. Lauantailta irtosi voitto (sijat 1 ja 3) ja sunnuntaina ajo riitti kakkoseksi (sijat 2 ja 2). Tiimin toinen SEMI-Pro kuljettaja Juho Tonteri sortui lauantaina ajovirheeseen, joka söi aikaa ja sijoituksia (sijat 13 ja 7, totaali 13). Sunnuntaina nähtiin taas tutumpaa menoa ja lähenneltiin mitalisijoja, lopputuloksena sijat 4 ja 4, totaali 4.

Tiimin harrasteluokan kuljettajista Ville Nieminen nosti sijoituksiaan ja luotto tämän kauden kelkkaan alkoi löytyä. Villen sijoitukset lauantaina 8 ja 10, totaali 8 ja sunnuntaina 9 ja 9, totaali 9. Simo Tonteri kärsi kalustohaasteista edellisviikonlopun treeniajojen jäljiltä. Mekaanikot taituroivat kelkan viikon mittaan kasaan ja viimeisiä osia vaihdettiin vielä lauantaina ennen kilpailun alkua. Simon sijoitukset lauantaina 13 ja 18, totaali 16 ja sunnuntaina 16 ja 15, totaali 14.

Neljän SM-osakilpailun jälkeen tiimiläisten sijoitukset sprintin kokonaispisteissä ovat Junior 1: Eemil 10,

SEMI-Pro: Tommi 2 ja Juho 4, Harraste: Ville 12 ja Simo 13. Tiimin matkassa Hartolan Rakennus- ja LVI-palvelut, MaitoRantala, JTO-Motors, Tmi Pilke, Fixus Joutsa, VTR Workwear, Rakennustoimisto Anttonen, HartControl ja Järvipesula.

Sprintin ja enduron SM-palkinnot jaetaan 25.3. Suomutunturilla järjestettävässä Gaalassa. Lauantaina 25.2. tiimin endurokuskit Juho, Simo ja Ville pääsivät aloittamaan urakkansa Ilomantsissa.

Kuvassa vasemmalta: Juho Tonteri, Ville Nieminen, Tommi Nyberg, Simo Tonteri ja edessä Eemil Nyberg.

Julkaistu

Kaikki ihan pihalla

Helena Mäkinen
HARTOLA

Kevättä kynttelistä! Kynttilänpäivänä 5.2. oli Hartolan kirkonkylässä tosi rauhallista ja hiljaista, koska kaikki olivat kerääntyneet Sorikselle ulkoilutapahtumaan. Yhteisvastuukeräys lähti hyvin käyntiin, kun kaikenikäiset nauttivat yhdessäolosta. Sen verran oli talven tuntua ilmassa, että liikkeessä piti pysyä, muuten alkoi viluttaa.

Tarjoilut tietysti lämmittivät. Tainionvirran seurakunnan työntekijät huolehtivat paikalle kerääntyneiden huollosta. Järvisen Hannu paistoi makkaraa, Aron Marja-Liisa ja Männistön Kirsi tarjoilivat kahvia, teetä ja kaakaota maukkaiden piirakoiden ja pullien kera. Nälkä ei päässyt yllättämään.

Hiihtäjiäkin näkyi, mutta pulkkamäki ja jyrkkä peffamäki olivat kaikenikäisten viilettäjien suosiossa.

Männistö kertoi tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksestä.

– Yhteisvastuukeräys alkoi uudistuneella ilmeellä: pinkkiä, pinkkiä! Mutta nyt on vakava aihe YV-keräyksen teemana: nuoret ja väkivalta. Keräämme varoja nuorten väkivallan ehkäisyyn ja konfliktien sovitteluun. Tuotosta 40 prosenttia jää Suomessa nuorten hyväksi tehtävään työhön Aseman Lapset ry:n ja seurakuntien kautta. 60 prosenttia käytetään maailman katastrofialueiden ihmisten auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun työn kautta.

– Keräys kestää vuoden loppuun asti. Keväällä tulee vielä tapahtumia. Ehkä järjestämme täällä Soriksella YV-rastit tai jotain vastaavaa.

– Seurakunta haluaa tarjota tällaisen yhteisen, ilmaisen ilonpidon. Kaikilla on mahdollisuus tulla ja olla eikä tarvitse ottaa omia eväitä mukaan. Lipas on tuossa pöydällä, jos haluaa laittaa jotain YV-keräykseen.

Järvisen Hannu kertoi, että idea ulkoilutapahtuman järjestämiseen syntyi vuosi sitten. Nyt se toteutettiin talkoovoimin. Iloinen puheensorina ja kaikenikäisten vauhdikkaat mäkitouhut näyttivät siltä, että tapahtuma oli onnistunut.

Kahvitauko.
Julkaistu

OmaisOiva

Helena Mäkinen
HARTOLA

OmaisOiva-kahvilaan Hartolan Apteekkiin tuli neljä hartolalaista. Toiminnanjohtaja Mari Pynnönen ja assistentti Jaana Moilanen Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry:stä kertoivat ajankohtaisista asioista.

– Heinolan Seudun Omaishoitajat ja Päijät-Hämeen Omaishoitajat ovat Omaishoitoliiton alaisia paikallisjärjestöjä. Saamme STEA:lta rahoitusta koko alueella tapahtuvaan toimintaan ja järjestämme kevään ja syksyn aikana näitä omaishoitokahviloita kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Haluamme kohdata mahdollisimman monta omaishoitajaa ja välittää tietoa.

Osallistujat saivat palautelomakkeet, joihin toivottiin aiheita tuleviin kahviloihin. OmaisOiva -toiminta on kaikille omaishoitajille avointa ja maksutonta eikä edellytä yhdistyksen jäsenyyttä.

Hyvinvointialueen tulon myötä omaishoidon tuen myöntämisperusteet yhtenäistettiin ja muutoksia tuli eniten Heinolassa, jossa myöntämisperusteet tiukkenivat ja alin luokka jäi pois. Hyvinvointialueen ikääntyneiden asiakasohjaus vastaa omaishoidon tuesta hoidettavan ollessa yli 65-vuotias. Mikäli hoidettava on alle 65-vuotias, omaishoidon tuesta vastaa vammaispalvelut. Asiakasohjaajat arvioivat kotikäynneillä palvelun tarvetta. Heinolan etäpisteen asiakasohjaajat hoitavat pääasiallisesti erityisesti Sysmän, Hartolan ja Heinolan käyntejä.

– Ikääntyneiden palveluneuvonta auttaa uutta omaishoitajaa tuen hakemisessa, heiltä saa mm. lomakkeita. Kaikille sopimusomaishoitajille on lähtenyt kirje, jossa on tietoa erityisesti omaishoitajien lakisääteisistä vapaista. Siinä on omaishoidon päivystysnumero, josta saa tietoa kaikista käytännön asioista.

Kotisalossa on Hartolan palveluasumisyksikkö, johon omaishoidettavan on saanut väliaikaiseen hoitoon, nyt toiminnan jatkumisesta neuvotellaan Attendon irtisanottua sopimuksen. Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää jaksopaikat.

Pynnösen johdolla keskusteltiin kotiin saatavista palveluista (jos hoidettava ei halua palveluyksikköön), perhehoidosta ja toimeksiantosopimuksista.

– Heinolan Karpalo-koti on hyvää palautetta saanut julkisen puolen yksikkö, jossa on jaksopaikkoja.

Hyvinvointialue järjestää sopimusomaishoitajille joka toinen vuosi lähiterveysasemalla maksuttoman terveystarkastuksen. Kelan järjestämä kuntoutus ja Maaseudun Terveys ja Lomahuollon lomat on tarkoitettu kaikille omaistaan hoitaville.

– Lomia ja kuntoutuksia kannattaa hakea, niistä ei ole karsittu. Neuvomme niiden haussa, ne ovat tosi tärkeitä ja auttavat jaksamaan, kannusti Moilanen.

Seuraava OmaisOiva-kahvila on Hartolassa 22.5. klo 13 ja Sysmässä klo 15, aiheena mm. jaksaminen.

Kuvassa: Mari Pynnönen (oik.) ja Jaana Moilanen tiedottivat ja kyselivät omaishoitajien arkeen liittyvistä asioista. Tuomisina heillä oli kasseja, joissa oli mm. Omaishoitajaliiton Lähellä-lehti ja Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry:n tiedotuslehti. Hartolasta kaksikko lähti Sysmän kirjaston vastaavaan tapahtumaan.

Julkaistu

Tulevaisuuden suunnittelua pahimman varalle

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi valtuuttaa valitsemansa henkilön tai henkilöt huolehtimaan asioistaan sen varalta, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan heikkenemisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan itse asioitaan.

OTM Tarja Rautsiala (Lakipalvelut Tarja Rautsiala) selvitti Sysmässä järjestetyssä tilaisuudessa kaiken oleellisen tiedon edunvalvontavaltuutuksesta, sen laatimisesta ja sisällöstä. Asia koettiin tärkeäksi, sillä Asuntovalkaman toimitila täyttyi viimeistä tuolia myöten asiasta kiinnostuneista.

– Tällaisen oikeudellisen ennakoinnin keinoja ovat esimerkiksi testamentti, edunvalvontavaltuutus, hoitotahto ja hoivatahto.

Lisäksi valtakirjassa voi valtuuttaa hoitamaan taloudellisia ja omaisuutta koskevia asioita ja sellaisia henkilöä koskevia asioita, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä.

Rautsiala luetteli koko joukon edunvalvontavaltuutuksen sisältöön liittyviä yksityiskohtia. Valtuutuksen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen.

Valtakirja sisältää tiukat muotovaatimukset, joiden noudattamatta jättäminen voi johtaa valtakirjan pätemättömyyteen. Valtuuttaja allekirjoittaa edunvalvontavaltakirjan kahden esteettömän todistajan samanaikaisesti läsnä ollessa.

Edunvalvontavaltuutuksen on täytettävä vähimmäissisältö, mikä sisältää valtuuttajan ja valtuutetun tiedot ja asiat, joissa valtuutettu on oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Lisäksi siitä pitää ilmetä määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan (mm. sairaus, henkisen toiminnan häiriintyminen, heikentynyt terveydentila ym. vastaavat syyt). Lisäksi kahden henkilön todistuslausuma. Valtuutettu voi hakea Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) valtuutuksen vahvistamista. Valtuutetun tulee laatia omaisuusluettelo DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta.

Edunvalvontavaltuutus kannattaa teettää asiantuntijalla. Sysmässä ja Hartolassa se on nykyään aika vaikeaa, sillä paikkakunnan pankkien lakiasioiden saatavuus on heikentynyt huomattavasti. Tarja Rautsiala on aloittelemassa yhteistyötä Asuntovalkaman kanssa, sillä yrityksellä on toimistot sekä Heinolassa että Sysmässä.

– Ajan mielelläni Sysmään, jos minulle on kolmen asiakkaan ajanvaraus.

Yhden edunvalvontavaltuutuksen laatiminen maksaa n. 250 euroa.

Kuvassa: Tarja Rautsiala suunnittelee yhteistyötä Raili Valkaman kanssa.

Julkaistu

“Sysmä saa painua unholaan”

Mika Sankari
SYSMÄ

Sysmän kunnan talouspäällikkönä viime vuonna toiminut Sari Koittola irtisanoutui tehtävästään vuoden lopussa. Syyt eivät olleet ihan tavanomaisia.

-Asian muuttuminen poliisiasiaksi oli myös mahdollista. Paikallisilla toimijoilla on talot ja velat, vai mikä saa vaikenemaan. Pitää uskaltaa sanoa! Päätinkin tehdä työsuojeluilmoituksen valtuuston puheenjohtaja Veikko Kotolahdesta, jottei siellä saisi mellastaa miten hyvänsä, Jyväskylän Tilapalvelun talous- ja hallintopäälliköksi siirtynyt Koittola aloittaa.

Työ talouspäällikkönä muuttui kivireen vetämiseksi suunnilleen keväästä alkaen.

-Kotolahden kanssa yhteistyö osoittautui aina vaan hankalammaksi. Hän ilmeisesti kuvittelee olevansa “kunnan kuningas, joka voi sanoa mitä vaan ja se on nieltävä”, Koittola pohtii.

Hän korostaa yhteistyön sujuneen koko ajan hyvin muiden johtoryhmäläisten, kuten kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen, kanssa.

-En ikinä odottanut joutuvani työssäni näin paljon kosketuksiin politiikanteon kanssa. Keskustan ryhmä kampanjoi saadakseen kunnanjohtajan pois virastaan, ja minä toimin siinä välissä lyömäaseena, Koittola pohdiskelee toimijoiden motiiveja.

Kunnassa työsuojelupäällikkönä elokuussa aloittanut Waltteri Martelin vetosikin jo aiemmin toukokuussa johtoryhmän puolesta työrauha palauttamiseksi ja ylimääräisen härdellin vähentämiseksi.

-Näkemäni Kotolahden lähettämät viestit työsuojelupäällikölle olisivat helposti “iltapäivälehtikamaa”. Oliko taustalla jotain uhkailua, koska asian hoitaminen jäi sittemmin sikseen, Koittola vihjaa.

Osa keskustan ryhmästä oli Kotolahden tukena ja Koittolan mukaan hänen kimpussaan kohtuuttomine vaatimuksineen.

-Oliko entinen talouspäällikkö minua helpommin heidän ohjailtavissaan, sekin tässä taustalla varmaan vaikutti, Sari Koittola mietiskelee.

Eikä siinä vielä kaikki.

-Nurkkakuntaisuus vaivaa ja riitelyä on ilmassa koko ajan. Kaikilla on kytköksiä joka suuntaan mm. sukulaisuussuhteiden takia, joten ulkopuolisen voi olla vaikeaa tulla tähän tilanteeseen. Turhaa oli vääntää esimerkiksi lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvistin palkankorotuksesta, hänellähän on alaisia enemmän kuin kellään muulla Sysmässä eli vastuu on ihan toista luokkaa, mutta toisaalta joillekin viranhaltijoille palkankorotus tuntuu lohkeavan toisia helpommin, hän puuskahtaa.

Asiantuntemusta puuttuu hänen mukaansa jopa ihan perusasioista.

-Kuitenkin, esimerkiksi maakunnan tasolla kunnan taloustilanne on kaikesta huolimatta erinomaisen hyvä. Aiheuttaako se sitten sitä, että jonninjoutavuuksiin kiinnitetään huomiota ja niistä riidellään. Sellainen kannattaa lopettaa, ei enää eletä pimeällä keskiajalla. Sysmä saa painua osaltani unholaan. Oli kyllä pitkällä työurallani melkoisen opettavainen vuosi, entinen talouspäällikkö huokaa.

Veikko Kotolahti vastaa

-Onhan tämä minulle ja meille kaikille melkoinen kokemus. Kun kaikkien puolueiden taholta kyseltiin tarkempien talouslukujen perään, katsoin asialliseksi koota ne yhteen ja kysyä keskitetysti. Kun emme vastauksia kysymyksiimme saaneet ja teimme kyselyn yhä uudelleen, se tulkittiinkin hyökkäykseksi. Kuitenkin kaikilla valtuutetuilla on oikeus saada päätösten pohjaksi kaikki se tieto, jota ei ole luokiteltu salaiseksi. On melkoisen ennenkuulumatonta, että valtuutettujen lakiin perustuvaa tiedonsaantia rajoitetaan ja tiedon kysyjää kohtaan hyökätään hyvin epätavallisin keinoin. Poikkeuksellista oli myös tilintarkastajan usealle eri valtuutetulle antama tieto siitä, että hän oli huolissaan kunnan talouden hoidosta. Olen erittäin tyytyväinen, että asiaa tutkimaan perustettiin työryhmä, jonka kautta totuus selvinnee.

Lähilehti pyysi kirjallista kommenttia myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Lilli Karolalta, mutta ei saanut sitä maanantai-iltaan mennessä. Waltteri Martelin kertoi vastineessaan toimineensa työsuojelupäällikkönä elokuun alusta alkaen.