UUTISET

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Päivi Kivelä tuli Sysmän kunnan palvelukseen konekirjoittajan virkaan 1.4.1975. Erittäin pitkä työura samalla työnantajalla tulee päätökseen vuoden vaihteessa eläkkeelle jäämisen vuoksi.

Kivelä hoiti vuosina 1983-84 kirjanpitäjän viransijaisuutta. 1984 hänet valittiin yleishallintoon kanslistiksi. Entinen palkkakirjanpitäjä oli jäämässä eläkkeelle ja 1.3.1985 Kivelä aloitti palkanlaskennassa. Myöhemmin nimike muuttui palkkasihteeriksi. Sitä työtä hän tekikin pitkän rupeaman aina viime kesään saakka, jolloin hän siirtyi vuosilomalle pitämään rästiin jääneitä lomiaan.

Työuran alussa työvälineinä käytetyt tietokoneet olivat täysin erilaisia kuin nykyään. Ohjelmat ehtivät myös muuttua moneen kertaan.

-Nykyiset ohjelmat ovat hyviä ja se on omalta osaltaan helpottanut työtä. En kaipaa vanhoja aikoja työssä. Tietenkin joskus otti päähän opetella jatkuvasti uusia ohjelmia, Kivelä muisteli.

Pitkällä työuralla osaamista ja kokemusta kertyi ja Kivelä olikin kunnanviraston työyhteisössä henkilö, jonka asiantuntemusta kaivattiin ja jolta kysyttiin asioita, luottaen että Päivi kyllä tietää. Esimerkiksi monen alan sopimukset jatkuvine muutoksineen olivat hänellä hallussa.

Koulutoimen hallinnon muutosten jälkeen vuonna 2017 mukaan tuli myös opettajien palkkojen laskeminen. Ne eivät ole aivan yksinkertaisia. Sysmässä on yhteisiä opettajia peruskoulun ja lukion kesken ja myös Sysmän ja Hartolan välillä on ollut opettajayhteistyötä. Ne tuovat omia kiemuroita palkanlaskentaan. Kivelä kertoi saaneensa niihin kuitenkin hyvän koulutuksen.

Henkilökunnan vähetessä Kivelä kertoi viimeisten vuosien olleen hyvin kiireisiä. Viime syksynä hän teki ratkaisun eläkkeelle jäämisestä vuoden 2022 alussa. Palkkasihteerin työtä hoitaa tällä hetkellä viransijainen, mutta työ vakinaistetaan ensi vuoden alusta.

Eläkepäivinä Päivi Kivelä jatkaa liikunnallisia harrastuksiaan jumpan, lenkkeilyn ja hiihdon parissa. Myös joissain järjestöissä työt jatkuvat ja hän on ollut jo lähes 30 vuotta Bandy Boys -88:n rahastonhoitajana ja puuhanaisena.

Parasta työssä ovat olleet työkaverit.
-Heidän kanssaan on voinut jakaa iloja ja suruja. Haluankin kiittää kaikkia ihania työkavereita, ystäviä ja kunnanhallituksen naisia, jotka muistivat minua jäädessäni vapaalle, lopetti Päivi Kivelä.

Kuvassa: Päivi Kivelä tekee paljon vapaaehtoistyötä esim. Salibandyn taustalla.

Kyösti Piippo
HARTOLA

Otsikon laululla Hartolan Viihdekuoro kyseli juhlakonsertissaan yleisöltään ikäänkuin etukäteen tapahtumaan osallistumista. Ja oltiinhan siellä, kirkko likipitäen täyttyi musiikinnälkäisistä kuulijoista.

Kuoron johtaja Lea Luts oli laatinut mielenkiintoisen konserttiohjelmiston. Se käsitti kolme osiota: kotimaisen musiikin osasto, solistien osuudet ja kirkkomusiikin osasto.

Konsertin erinomainen juontaja Kalevi Hanhinen kutsui kuoron äänialue kerrallaan alttarin eteen (tenoreita oli niukasti, sopraanoja taas paljon) ja nelinsenkymmentä laulajaa herätti yleisön mielenkiinnon alkuunsa ohjelmiston ulkopuolisella rauhantervehdys -laululla.

Kotimaisten laulujen osio täyttyi tutuilla lauluilla: mm. Kotimaani ompi Suomi, Maailma on kaunis, Täällä Pohjantähden alla, On suuri sun rantas autius ja Suojelusenkeli.

Todetaan jo tässä yhteydessä konsertin viimeinen osio: Ave Maria di Caccini, Pie Jesus, Panis Angelicus, sitten otsikossa mainittu Were you There, Signore delle cime ja lopuksi ikäänkuin kuoron kiitoksenosoituksena johtajalleen Lealle ja konsertin säestäjälle Jaak Lutsille heidän äidinkielellään laulettu Pärt Uusbergin Head ööd.

Kuoron konserttisointi oli kohdallaan. Alun pieni hermostuminen oli heti kohta tipotiessään ja kirkkolaulujen osio paljasti kuoron vahvuuden; pitkät ja rauhalliset äänet lumosivat, olivat puhtaita ja niitä oli mukava kuunnella Kalevi Hanhisen neuvon mukaan silmät kiinni. Miesten rivistön palkeet aukesivat täyteen voimaan. Lea Luts saa innostavalla johtamisellaan kuoron aina parhaaseen mahdolliseen vireeseen.

Solistien osuuden avasi Jaak soittamalla kirkkoon lahjoitusvaroilla hankitulla flyygelillä Jean Sibeliuksen Romanssin Des -duuri. Jaakin soitto on aina yhtä varmaa ja loistokasta.

Laulusolistit onnistuivat myös. Leena-Kaisa Porvarin Itkevä huilu oli puhdas ja antaumuksella laulettu esitys. Ossi Hildenin jykevä ääni sopi hyvin kirkkoon ja Tiina Kotila-Paaso ja Mari Lehtosaari-Miller olivat myös varmoja.

Kalevi Hanhisen juonto oli iso osa onnistunutta konserttia. Hän ehti kertoa monia tapahtumia Viihdekuoron historiasta ja mainitsi Raimo Asikaisen ja Rauni Salmelan ansiot kuoron perustamisessa lopettaneen Riippusilta -kuoron jälkeen. Hänellä oli myös monia mielenkiintoisia tarinoita ohjelmiston lauluista.

Viihdekuoron konsertit antavat varmuudella jatkossakin monia ilonhetkiä paikkakuntalaisille.

Kuvassa: Viihdekuoro täytti koko alttaritilan. Etualalla selin tilaisuuden juontaja Kalevi Hanhinen ja flyygelin takaa pilkistää Jaak Luts.

Perinteistä Hengitysliiton ja Apteekkariliiton yhteistä Lisäaikaa liikunnalle -kampanjaa juhlitaan tänä vuonna Tärkeintä on lähteminen – vähintään kerran päivässä-teemalla.
Hengitysliitto kannustaa yhdessä Apteekkariliiton ja Liikkuva aikuinen -ohjelman kanssa hengitysterveydestään kiinnostuneita ihmisiä käyttämään talviajan tuoman lisätunnin liikuntaan ja omasta terveydestään huolehtimiseen.

Kampanja starttasi “kellojensiirtoviikonloppuna”, ja se jatkuu marraskuussa lähtöpistekorttikampanjalla, jossa jokainen voi kerätä itselleen liikkeellelähtöpisteitä ja 30 pistettä kerättyään osallistua Jopo-polkupyörän arvontaan.

Apteekkari Marita Puikkonen ja proviisori Heta Salo johdattivat lauantaina monen vuoden tauon jälkeen reippaan kävelijäjoukon liikkeelle kohti Palvelutaloa, jossa Sysmän Palvelutaloyhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Juhola otti heidät vastaan ja esitteli aluetta.
Testamenttivaroista ja Leader-ohjelman kautta on saatu rahoitusta uuden elämyspolun toteuttamiseksi.

Lenkin aikana tutustuttiin erityisesti polkuun ja sen varrella sijaitseviin ulkokuntosalilaitteisiin. Juhola esitteli laitteita ja kertoi mm. kuinka magneettikahvakuulien kanssa harjoitellaan. Kyseiset kahvakuulat liikkuvat vapaasti ylös ja alas, ja ne pyörivät akselinsa ympäri. Sen ansiosta käyttäjät voivat tehdä niillä samankaltaisia harjoituksia kuin perinteisillä kuntopalloilla tai kahvakuulilla.

Koirapuiston valaistus saatiin kuntoon syyskuun lopussa Palvelutalon ja Itä-Hämeen Koirakerhon yhteistyöllä.
Elämyspolun on tarkoitus hivellä kaikkia aisteja, kuten Olavi Virran Hopeisen kuun avulla kuuloaistia. Polun varrelle on suunnitteilla myös lammasaitaus ja vesielementissä virtaavaa vettä ihaillaan ensi keväästä lähtien.

Pihamaalla voi pelata petankkia ja kuntoilla mm. käsipyörän avulla.
–Ensisijaisesti tarkoitus on tarjota vanhuksille puitteet virkistävälle ulkoilulle. Vielä puutteelliset reittimaalaukset saadaan valmiiksi ensi kesän aikana, Juhola kertoo.
Mitäpä tiluksilta puuttuisi, sillä mm. tilliä, salaattia, porkkanaa ja omenaa löytyy satokauden aikana.

Joulukuun loppuun saakka Palvelutaloyhdistyksen liikuntaneuvonta auttaa kuntalaisia veloituksetta.

Iltapäivälenkki huipentui mehutarjoiluun ja arpajaisiin, joissa voittoprosentti oli harvinaisen korkea ja tuotteet hyödyllisiä sekä hyvälaatuisia.

Kunnan teknisen toimen miehet pystyttivät vastikään uuden, kehonpainoharjoitteluun soveltuvan ulkoliikuntavälineen liikuntamajan parkkipaikan viereen Simo Uustalon johdolla.
Kehonpainoharjoittelulla tarkoitetaan voimaharjoittelua, jossa tavallisten painojen sijaan vastusta antaa kehon paino. Ympärille levitetty hake antaa turvaa ja joustoa telineeltä laskeuduttaessa.

Kysyimme liikuntaneuvoja Frans Vainikalta käyttövinkkejä, jotta liikkujat saisivat täyden hyödyn irti uudesta, upeasta liikuntavälineestä.
-Tämä yksi väline sisältää itse asiassa monia laitteita, liikuntaneuvoja Vainikka aloittaa.
Luovuus on olennainen osa kehonpainoharjoittelua. Tutuista perusliikkeistä voidaan tehdä erilaisia variaatioita.

-Kapeita, erilevyisiä puomeja voi hyödyntää “dipin” eli ylös-alas tapahtuvan voimisteluliikkeen tekemisessä. Nojapunnerrukset sujuvat laitetta vasten huomattavan ketterästi, sillä kulmaa saa säädettyä aivan toisella tavalla kuin maata vasten punnerrettaessa. Eri asennoissa ja syistä jumittuneet kehonosat, kuten selkä, hartiat ja lapaluut saavat tarpeellista harjoitusta. Leuanvetotangot sijaitsevat kahdella korkeudella. Myötäotteella kehitetään selkää ja vastaotteella hauislihaksia.

Vainikka suosittelee lämpimästi vastuskuminauhan käyttöä harjoituksissa.
-Se on mielestäni melkein tärkein yksittäinen apuväline, ja kulkee aina mukanani. Kuminauhan kanssa esimerkiksi leukojen vetäminen muuttuu helpommaksi.

Liikunta on kaikkien yhteinen asia. Frans kiittää erästä asiakasta hyvästä, selkää vahvistavasta harjoitteesta, ja haastaa kaikkia liikkumaan.
-Työhöni kuuluu saamani tiedon eteenpäin jakaminen. Kun jokainen tekee vuorostaan samoin omassa verkostossaan, tulevat erilaiset kuntoilutavat tutuiksi. Näin saatat auttaa muita löytämään itselleen uusia liikkeitä ja liikkumismuotoja. Tieto leviää siten nopeasti, ja se tekee minut ikään kuin “tarpeettomaksi” neuvomaan, Vainikka miettii.

Liikuntahaasteessa pyydetään treenaamaan ulkoliikuntapaikalla, jolloin voi napata kuvan liikkeestään, ja postata paikan päältä kuvan Facebookiin tai Instagramiin. Merkinnät #hartola ja #aktiivinenhartola auttavat sanoman levittämisessä.
-Haaste on voimassa yhtälailla somen ulkopuolella eli haasta ystäväsi mukaan kokeilemaan jotain uutta. Liikuntaosaamisen lisääntyminen hyödyttää lopulta meitä kaikkia, liikuntaneuvoja kannustaa.

Kuvassa: Vastuskuminauha on monipuolinen apuväline kehonpainoharjoittelussa. Liikuntaneuvoja Frans Vainikka näyttää mallia.

Kyösti Piippo
Hartola

Epävireessä olevasta pianosta jää apea olo. Hartolan Vuorenkylässä asuva Leena Mattila tekee kaikkensa, että piano soisi kauniisti ja sen ääni olisi tasalaatuinen. Mattila valmistui pianonvirittäjäksi Keskuspuiston Ammattiopistosta vuonna 2014. Opiskelu kesti kolme vuotta sisältäen virittämisen lisäksi pianon huollon, säädön ja peruskorjauksen. Hän löysi ammattinsa ammatinvalintapsykologin avulla. Hän meni testiin avoimin mielin ja tosissaan.

-Tulokseksi tuli virkailijan hämmästykseksi ”tutkija, taiteilija tai verovirkailija!”

Sitä kautta vähän etsimällä löytyi pianonvirittäjän ammatti, joka Leenan mukaan sisältää hauskasti kaikkea edellämainittua.
– Lapsuudenkodin naapurissa asuva pianonvirittäjä osaltaan opasti alussa ja matkan varrellla.

Musiikki oli kulkenut Leenan mukana 7-vuotiaasta saakka, jolloin hän opetteli nokkahuilun soittoa musiikkiopistossa. Musiikkiluokalla hän otti tunteja ja suoritti tutkintoja mm. viululla, pianolla, tenorinokkahuilulla, kitaralla ja sähköbassolla.
– Aikuisiälläkin olen hakeutunut minua kiinnostavien soittimien, oppimisen ja musiikkitapahtumien pariin.

Huilunsoitto kiinnosti Leenaa, mutta kansalaisopistolta ei sellaista kurssia löytynyt. Soittokunnan kyllä sanottiin löytyvän paikkakunnalta.
– Pahkalan Juhani oli kuullut asiasta ja houkutteli minut mukaan soittokuntaan, menin ja sillä tiellä ollaan oltu nyt 15 vuotta!

Mutta palataan varsinaiseen asiaan, pianon virittämiseen.

Normaaliin viritystyöhön menee aikaa 2–3 tuntia. Vuosia virittämättä ollut piano menee paitsi epävireeseen niin myös laskee viritystasossaan. Jos piano heittää yli 2–3 hertsiä normaalista tasosta, tehdään sille ns. tasokorjaus ennen viritystä.
– Jos piano on säännöllisesti viritetty tai muutoin lähellä oikeaa tasoa, sille riittää pelkkä viritys.

Soittimen koneistossa on reilut kymmenen eri kohtaa, joiden keskinäinen tasapaino vaikuttaa soittotuntumaan. Jos nämä säädöt ovat muuttuneet, virittäjä voi ehdottaa suurempaa huolto-operaatiota.
– Monasti kurkistan myös koskettimien alle ja sieltä voi pölyn lisäksi löytyä kuusen neulasia, steariinia ja markka tai ainakin penni.

Huonolaatuisesta pianosta jää virittäjälle aina huono mieli. Vaikka työn tekisi parhaansa mukaan, ei lopputuloksesta tule välttämättä hyvä.

Leena Mattilan toiminta-alue on lähiseutu (Hartola, Sysmä, Joutsa, Luhanka) ja tilauksia tulee myös Mikkelistä ja pääkaupunkiseudulta saakka.