UUTISET

Mika Sankari
HARTOLA

Terveystalon kevään viimeisellä Hyvinvointia kuntalaisille- luennolla käsiteltiin mielen hyvinvointia. Psykologi Kira Lopperi alusti aiheesta.

Keskustelijat nimesivät erityisesti luonto-olosuhteiden parantavan mielen alakuloa.
Perhe, koti ja ystävät, harrastukset, raha ja henkiset asiat vähentävät kuormitusta. Hyvinvointia lisäävinä asioina mainittiin myös mm. hyvä parisuhde, kulttuurin kokeminen ja lemmikit.

Mielenterveystaitoja on palkitsevaa kehittää, sillä mielenterveys on osa kokonaisterveyttämme, josta voi huolehtia kuten muustakin terveydestä. Hyvä mielenterveys lisää hyvinvointia ja auttaa selviytymään vaikeuksista.

Tuoreen IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen mukaan poikkeusolot kuormittavat erityisesti nuoria aikuisia ja naisia.
Lähes puolella on uupumusta.
Useampi kuin joka kolmas kokee elämässä sen mukaan hyvinvointia heikentävää kuormitusta.
Eniten kuormittavat kyselyn mukaan korona ja erilaiset rajoitukset.
Huoli tulevaisuudesta ja uupumuksen tunne koettelevat nyt erityisesti 18-34-vuotiaita nuoria aikuisia.
Naiset kokevat hyvinvointia ja jaksamista vähentävää kuormitusta selvästi miehiä enemmän.
Myös rahaan ja toimeentuloon liittyvät asiat huolettavat noin neljää kymmenestä. Yksinäisyys ei rajoitustoimista huolimatta nouse kuormitusta aiheuttavien asioiden kärkeen. Kuitenkin noin joka viides kokee sen kuormittavan.

Pääsääntöisesti ihmisille on vaikeampaa puhua mielenterveyteen kuin fyysiseen terveyteen liittyvistä asioista. Neljännes vastaajista kokee mielenterveydestä puhumisen yhtä luontevana kuin fyysisestä terveydestä puhumisen. Naisille puhuminen on luontevampaa kuin miehille. Luontevinta se on 55-64 -vuotiaille.
Merkittävä osa vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että Suomessa on tapahtunut viime vuosina positiivista muutosta mielenterveysasioihin suhtautumisessa.

Mielenterveysseuran nettisivuilta tai Youtube- kanavalta löytyy runsaasti tietoa ja hyödyllisiä harjoituksia.

Lopperin luennolla osallistuttiin niiden avulla hengitysharjoituksiin ja progressiiviseen lihasrentoutukseen. Kokeile itse ja etsiydy hetkeksi toiseen maailmaan, se rauhoittaa ja tekee hyvää eikä vie paljon aikaa.
-Harjoituksiin ei toisaalta tule kuitenkaan keskittyä liian syvällisesti, Lopperi sanoo.
Luennoitsija mainitsi uinnin ja joogan hyvinä liikkumismuotoina – niissä huomiota kohdistuu paljon hengittämiseen.

Aprillipäivänä alkanut Mielinauha-kampanja jatkuu kesäkuun loppuun asti.
Syksyllä hyvinvointiluennot jatkuvat, aikatauluista kerrotaan myöhemmin.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmäläinen Antti Saarinen (15 v.) on Yhtenäiskoulun yhdeksännen luokan oppilas ja hänen opiskelunsa Sysmässä päättyy muutaman päivän päästä. Antti on valinnut jatko-opiskelulle ammattikoulun ja hakupaperit ovat vetämässä Mäntsälän ja Jyväskylän ammattikoulujen maanrakennuslinjalle. Vastauksia hakuun on odotettavissa 17.6. Antin isä on maanrakennuspuolen yrittäjä ja kyseinen asia on vaikuttanut linjavalintaan.

Yläaste on nyt Antilla takana, eikä se ollut hänen mukaansa mikään helppo rupeama.
– Ihan haastava jakso se oli.

Antin mielipuuhaa on vapaa-ajalla mopojen kunnostus ja fiksaus. Hän löysi ladosta kolmisen vuotta sitten isänsä vanhan Tunturi Super Sport -mopon (vm. 1980) ja halusi tehdä siitä uudenveroisen, kulkevan pelin. Työtä on riittänyt näihin päiviin saakka. Seuraavaksi löytyi äidin kotipaikan autotallista Tunturi Automaatti Pappa -malli (vm. 1974) ja sekin muuttui nuoren miehen käsissä toimivaksi ja siistiksi.
– Eikä siinä ollut edes paljoa työtä, pääsin pienellä vaivalla.

Sitten löytyi netin kautta Tunturi Lähetti -malli (vm. 1973), jonka Antti paranteli siistiin museokuntoon. Viimeisin hankinta on Turun suunnalta löytynyt Suzuki PV, mikä on vielä tässä vaiheessa osina isossa laatikossa. Tämän mopon vuosimalli on vielä hämärän peitossa, mutta rungon numeron perusteella sekin löytynee.
Ja toki Antilla on vielä yksi mopo ja sitä hän käyttää päivittäin omana kulkuneuvonaan. Mopot ja kaikki työkalut ovat Antin verstaalla säntillisessä ja siistissä järjestyksessä, mikä kuvastaa erinomaisella tavalla remonttimiehen luonnetta.

Viime kesänä Antti pääsi kesätöihin Pärnistön tilalle ja siitä tulikin hänelle jatkumo. Työt Pärnistön pelloilla olivat niin mieluisia, että Antti on rientänyt traktorihommiin tarpeen mukaan viime syksynä ja pitkin kuluvaa kevättä kouluajan ulkopuolella. Tulevan kesän kesätyö jatkuu luonnollisesti Pärnistön pelloilla ja koneiden huoltohommissa. Jonkin verran Antti ehtii vielä tekemään naapurustossa ruohonleikkaushommia.

Kuvassa: Antti Saarinen kunnostaa vanhoja mopoja.

Mika Sankari
HARTOLA

Lähilehti vieraili kahdella työmaalla, joilla ahkeroidaan heinäkuun loppuun saakka.
FM Jasse Tiilikkala esitteli Kirkkolan kohdalla arkeologien työmaata ja Muikunlahdessa FM Teemu Tiainen kertoi tuoreimmat kuulumiset.

Arkeologiset maastotutkimukset alkoivat muutaman arkeologin voimin huhtikuussa heti lumien sulettua. Tällä hetkellä kohteissa työskentelee yli 20 arkeologia tai arkeologian opiskelijaa, joten kyse on tämän hetken suurimmasta käynnissä olevasta arkeologisesta kenttätyöhankkeesta.

Työmaiden tauotukset hoidetaan koronarajoitusten mukaisesti.
Työmailta on jo tähän mennessä tehty löytöjä, kuten saviastioita ja lasihelmiä. Löydöt ovat peräisin kivi- ja rautakausilta.

Tutkimukset tehdään yhteistyössä Maanala Oy:n ja Heilu Oy:n kanssa ja ne liittyvät Väyläviraston urakkaan perusparantaa Nelostietä Hartolassa noin 12 kilometrin matkalla Hartolan ja Oravakivensalmen välillä.

Tielinjan parannusalueella sijaitsee lukuisia kiinteitä muinaisjäännöksiä ja muinaisjäännösalueita, joita tutkitaan Päijät-Hämeen alueellisen vastuumuseon antaman lausunnon mukaisesti.

Tutkimukset on tilannut ja ne kustantaa Väylävirasto.
-Muinaismuistolaki edellyttää, että näin toimitaan, Tiainen kertoo.
Kirkkolan kohdalla on sijainnut Tiilikkalan mukaan kauan sitten Kankaanpää-niminen kylä.
Arkeologiset työt suoritetaan siellä nykyisen viljelykerroksen alla eli maata siirtyy sujuvasti koneen ja ihmisten voimin.

-Aikoinaan peltomaisema on ollut Kirkkolan kohdalla kovasti aaltoileva ja selvästi korkeampi eli sellainen dyynimäinen, Tiilikkala arvelee.

Muikunlahden työmaalla Tiainen kertoo tuoreesta kampakeraamisesta löydöstä eli saviastian palasesta. Muutakin laatikoista löytyy.

-Olemme entisellä rantatontilla, tässä on ikään kuin rantaterassit eri aikakausilta nuoren ja vanhan kivikauden välillä. Sijainti on hyvä eli jonkinlaisia asumuksia, kuten yösijoja on tässä aikoinaan ollut, Tiainen miettii.

Ensimmäisen kerran näitä kohteita kartoitettiin vuonna 2004 eli Nelostien uuden linjauksen alkuvaiheiden aikana.

-”Kuumia kohteita” löytyy, niihin keskitymme, oikein lupaavalta näyttää, Tiainen sanoo.
Hankkeen loppuraportti valmistuu loppuvuoden aikana. Se tulee löytymään silloin mm. Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkunasta (Kyppi.fi).

Kuvassa: Hienot löydöt motivoivat työntekijöitä kaivamaan porottavan auringon alla.

Mika Sankari
HARTOLA

Helsinkiläisen dekkarikirjailija Elina Backmanin esikoisteos Kun kuningas kuolee ilmestyi viime vuonna. Hartolaan ja Helsinkiin sijoittuvan jännitysromaanin käännösoikeudet on myyty jo peräti 12 maahan. Monitasoinen murhamysteeri sai Elisa Kirjan Vuoden tulokas 2020 -palkinnon ja se palkittiin myös Storytelin Vuoden äänikirjana Jännitys ja dekkarit -kategoriassa. Kirjan elokuva- ja tv-oikeudet on myyty Aurora Studiosille ja kehitystyö on parhaillaan käynnissä.
Dekkarin ystäviä hellitään jälleen upealla uutisella.
Backmanin menestyskirjaan perustuva Mitä tapahtui Laura Malmille? -pakohuonepeli näkee nimittäin päivänvalon torstaina 10. kesäkuuta Hartolassa. Pelin lähtöpiste sijaitsee vastikään uudelleen avatulla Kuninkaan Portilla.
-Olen erittäin otettu siitä, että kirjani tarinaan liittyen rakentuu pakohuonepeli. Escape Room Helsingin luoma tarina on ikään kuin prologi kirjalleni. Vaikka ei olisi lukenut kirjaa, voi pelata ja vaikka olisi lukenut kirjan, kirjasta ei saa oikeita vastauksia. Toivotan pelaajille onnea mysteerin parissa ja kannustan kiinnittämään huomiota pieniin yksityiskohtiin, Backman kuvailee.
Kirjailija rakastaa mysteereitä ja hän on aiemmin vieraillut muutamissa pakohuoneissa.
-Odotan koko kesältä eniten sitä hetkeä, kun pääsen Hartolaan testaamaan Escape Room Helsingin suunnitteleman pelin. On ollut ilo ja kunnia tehdä Hartolassa yhteistyötä kunnanjohtaja Merja Oleniuksen ja vapaa-aikapäällikkö Anna-Maija Muurisen kanssa kirjan ilmestymisen jälkeen – kuningaskunnan luovuus ja ideointirikkaus yllättivät minut positiivisesti, hän kertoo iloisena.

Mika Sankari
HARTOLA

-Helpottunut ja hyvä olo, on tässä töitä tehtykin, toteaa Kuninkaan Portin yrittäjä Lauri Leskinen haastattelun aluksi.
Sukunimi soittelee kelloja, sillä Hartolan Kuninkaanporttia pyöritti vuosina 1992-2008 Laurin isä Matti Leskinen. Kuninkaan Portin tavoin myös Kymen Paviljonki Kouvolan Kuusankoskella on siirtynyt isältä pojalle.
Taukopaikka remontoitiin helmikuun ja toukokuun välisenä aikana.
Tänä aikana mm. leipomo purettiin, linjastot rakennettiin, lattiat laatoitettiin uudelleen ja ilmastointia parannettiin. Remontin yhteydessä myös keittiön idea laitettiin uuteen uskoon ja kassalta on sinne nyt suora näköyhteys.
Heti ensimmäisenä apuun pyydettiin rakentajaksi Tauno Hilden, Risto Tikka LVI-töihin ja Jussi Talikka sähköhommiin.
-Näin oli vanha bändi koossa jälleen.

Kuvassa: Lauri Leskinen on tyytyväinen Kuninkaan Portin uuteen alkuun remontin valmistuttua.

LUE LISÄÄ 19/2021 Lähilehdestä (12.5.2021)