UUTISET

Helena Mäkinen
HARTOLA

Hartolan latu ry:n perinteinen lumiukkotapahtuma toi taas vipinää kirkonkylän keskustaan. Eskarilaiset saapuivat ensin ohjaajiensa kanssa somistamaan Hartolan ladun valmistamia lumiukkoaihioita. Muutama komea lumimamsellikin syntyi, kun yhtenäiskoulun ekaluokkalaiset pääsivät paikalle. Asusteiden lisäksi ukot ja akat saivat iloisia ilmeitä naamaansa.

Jussi Tiitinen muisteli, että edellisenä talvena lunta piti kuljettaa paikalle muualta. Tällä kertaa materiaalista ei ollut pulaa.
– Ryhdyimme tekemään näitä lumiukkoja jo pari viikkoa sitten.
Tiitinen toivotti ensin tulleet eskarilaiset tervetulleiksi talkoisiin ja lupasi tulla auttamaan, jos joku ei pääse hangesta ylös.

Ekaluokkalaiset ehtivät paikalle vähän myöhemmin. Jo kaukaa oppilaat kuulivat tervehdyksiä tutuilta Vantun ohjaajilta. Oli hauska nähdä taas tutun tekemisen parissa. Jälkeä syntyi yllättävän nopeasti. Edellisen vuoden kokemuksella oli varmaan vaikutusta asiaan.
Iloisen urakan ja pulinan jälkeen lumiukkojen somistajat pääsivät Pullapajaan mehulle ja piparille.

Kuvassa: Eskarilaisten tekemisessä oli yhteisöllinen ote.

Heikki Helin
SYSMÄ

Enduron SM-sarja käynnistyi Sysmän Moottorikerhon isännyydessä. Eemil Pohjola oli ylivoimainen kellottaen pohja-ajat kaikilla kuudella maastokokeella. Hän peittosi kakkoseksi yleiskilpailussa sijoittuneen Jani Salosen neljällä minuutilla. Yleiskilpailun kolmanneksi ajoi JSMK:n Peetu Juupaluoma.

Lumi teetti töitä järjestäjille
Sysmän Moottorikerho teki todella suuren työn järjestäessään endurokauden SM-avauksen. Kelikään ei tehnyt hommasta helppoa, sillä lunta oli tullut enemmän kuin tarpeeksi ja ennen kisaa lämmennyt sää pakotti vielä perumaan toisen maastokokeen. Tuo maastokoe piti ajaa Majutveden jäällä, mutta jäälle noussut vesi esti sen.
Kisa saatiin kuitenkin ajaa todella hienossa kelissä. Yöllä oli ollut pikku pakkanen ja aurinkokin tuli esiin puolen päivän jälkeen. Oli siis mitä parhain ulkoilusää, vahinko vain, että yleisö ei saanut tulla kisaa seuraamaan.

Pohjola nopein kaikilla mastokokeilla
Eemil Pohjola näytti jo ensimmäisellä maastokokeella, ettei hän turhaan ennakkosuosikin viittaa kantanut. Kun kisa oli puolivälissään, johti Pohjola jo runsaalla kahdella minuutilla. Kakkospaikalle oli noussut kotispoorejaan ajanut Jani Salonen. Pohjola ei tehnyt virheitä toisellakaan kierroksella, vaan teki pohjat kaikille maastokokeille.

-Päivä käynnistyi hyvin. Tuli hyvät pohjat siihen ensimmäiselle pätkälle ja sen jälkeen saikin ajaa jo aika rauhassa eteenpäin. Tiesin suurin piirtein koko ajan, missä mennään. Reitti olisi ollut hyvä, jos ei olisi tullut näin lämmintä. Nyt se meni aika pehmeäksi, Pohjola kommentoi.

Jani Salosen uran paras kisa
Jani Salosen kisa sujui odotuksia paremmin. Salonen lähti hakemaan sijoittumista luokassa kolmen ja yleiskilpailussa kymmenen parhaan joukkoon, joten luokkavoitto ja yleiskilpailun hopea oli yllätys.
- Uran paras kisa, myönsi Salonen, jolle aikaisemmin on tullut tutuksi vain kolmospalli.

-Päivä meni hienosti ja olen tyytyväinen siihen. Varmasti tutuista poluista oli etua, sillä tiesin koko ajan missä päin pätkää mennään ja mihin suuntaan reitti kääntyy. Vaikkakin reitti oli tänään täysin eri kunnossa, kuin mitä olemme sitä harjoitelleet, Salonen kertoi.
Viime kaudella luokassaan E2 SM-sarjan neljänneksi sijoittunut sysmäläinen jatkaa nyt SM-sarjaa luokkansa kärjessä.

Muut sysmäläissijoitukset
E1-luokassa Sysmän moottorikerhon Joonas Salonen oli kahdeksas ja kerhokaveri Mikko Leppänen kymmenes.
Eemil Pohjolan hallitsemassa E3-luokassa. Sysmän Tuomas Nieminen kaasutteli kuudenneksi.
Aku Mannila oli 19 V40-luokassa ja Juha-Pekka Villgren samassa luokassa 21. Jani Nyberg oli 10. luokassa C1.
Sysmäläisistä keskeyttivät Rasmus Tuominen, Jani Koskenniemi, Janne Louhelainen ja Jussi Uotila.

Kuvassa: Jani Salonen kaasutteli uransa parhaaseen sijoitukseen, luokkavoittoon ja yleiskilpailun kakkoseksi. (HH)

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Vuodet eivät ole todellakaan veljeksiä. Viime talven lumettomat maisemat ovat vaihtuneet tänä talvena suuriin kinoksiin ja samalla teiden kunnossapito-ongelmiin. Urakoitsijoiden etsintä tuotti Sysmän kunnalle viime syksynä melkoisia vaikeuksia.

– Pistimme urakoitsijahaun päälle Hilmaan hyvissä ajoin kaudelle 2020 – 2023, mutta emme saaneet yhtään tarjousta. Tässä tilanteessa oli mahdollista päättää asiasta suorahankinnalla ja neuvottelujen jälkeen teimme sopimuksen talvikaudeksi joulu – huhtikuulle RTK-Palvelu Oy:n kanssa. Sopimus tehtiin kiinteällä kauden kokonaishinnalla, kertoo kunnan tekninen johtaja Aki Tiihonen.

Kun on paljon lunta ja paljon töitä, tilanne aiheuttaa oitis marmatusta sosiaalisen median puolella. Sieltä kun löytyy paljon asiantuntijoita lumityösektoriin. RTK-Palvelu on kuitenkin suoriutunut hyvin tehtävistään.

RTK-Palvelun yksikönpäällikkö Markku Virtasen mukaan lumiaamuna liikenteeseen lähtee kuusi konetta ja kuusi käsityöntekijää. Irtolumi aurataan pois, kun nuoskalumen vahvuus on 3 cm, pakkaslumen lähtöraja on 5 cm.
– Kaikki kaluston lähdöt tallentuvat koneiden dataan liki sekuntien tarkkuudella.

Lumikasojen ja teiden polanteiden poistoista on vastannut autoilija Juha Salonen tuntitöinä. Erillistä sopimusta ei ole tehty, koska puhutaan yksittäisistä tunneista. Tämä menee ns. kunnan pienhankintaohjeistuksen mukaisesti. Pihaliittymien puhdistus aiheuttaa somessa murinaa.
– Niiden puhdistaminen kuuluu pääsääntöisesti kiinteistöjen omistajille, mutta autamme vaikeissa tapauksissa niidenkin puhdistamisessa.

Epätietoisuutta aiheuttaa myös se, että tiettyjen pääteiden hoito on valtion (ELY) vastuulla: Sysmäntie, Leppäkorventie, Valittulantien alkupää, Särkilahdentie ja Suopellontie (urakoitsijoina mm. Oskari Peltola, Pekka Kemppi ja Juha Salonen). RTK-Palvelun urakkaan kuuluu n. 20 km teitä ja katuja ja 6 km kevyen liikenteen väyliä.

Kunnan puolelta aurausten laaduntarkkailu on teknisen isännöitsijän Pasi Virtasen työtä.
– Olemme pystyneet ylläpitämään hyvää vuoropuhelua käytännön asioista. Yhteistyön kokonaiskuvaan kuuluu paljon muutakin kuin pelkkä auraustyö.

Kunnan ja RTK-Palvelun sopimuskausi alkaa olla puolivälissä. Markku Virtasen mukaan RTK-Palvelu on saanut hyvää tietoa ja kokemusta uutta kilpailua varten. Aki Tiihonen kiittelee tehtyä sopimusta.

-Toimiva sopimus tämän on, pysymme mukavasti kustannusarviossa kiinteän sopimushinnan ansiosta. Meillä on kiinnostusta neuvotella uudesta sopimuksesta, joka voisi olla pituudeltaan 3 + 2 vuotta. Toukokuussa pistämme uuuden haun päälle ja tavoitteena on tukea paikallista yritystoimintaa.

Kuvassa: Lumisateen lomassa pistäydyttiin yhteiskuvassa konehallilla. Vasemmalta kuskit Eemeli Salonen ja Henri Lahtinen (Atte Mannila puuttuu kuvasta) ja sopimusosapuolet Aki Tiihonen, Markku Virtanen ja Pasi Virtanen.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n järjestämässä Vuoden vierasvenesatama -äänestyksessä voittajiksi valittiin Nauvon vierasvenesatama ja Ilola Inn Sysmässä. Tunnustukset julkistetaan Vene 21 Båt verkossa – tapahtumassa 12.2.

Nauvoa äänestäneiden palautteissa korostuivat uudistettu satama, runsas palvelutarjonta, kansainvälinen tunnelma sekä hyvä asiakaspalvelu. Nauvon vierasvenesatama on Saaristomeren suurin. – Hienoa, että viime kesälle valmistuneet runsaat uudistukset ja tekemämme työ ovat kantaneet hedelmää, iloitsee Nauvon sataman yrittäjä Tero Sintonen.

-Yksi palvelukokemukseen vaikuttanut asia on uusi kelluva satamakonttorimme, jonka myötä olemme toiminnan ytimessä ja aina valmiina ottamaan vieraat vastaan, Sintonen kertoo.

Ilola Inn sijaitsee Sysmässä Päijänteen itärannalla. Ilola Inn on 2020 avattu boutiquehotelli, jolla on oma vierasvenesatama oheispalveluineen. Palautteissa kehuja osoitettiin tyylikkyydelle ja palveluiden tasokkuudelle.

-Meidät otettiin uutena toimijana valtavan hienosti vastaan. Tunnustus tuli täytenä yllätyksenä. Olemme hurjan kiitollisia ja olen onnellinen myös meidän henkilökuntamme puolesta, kertoo Ilola Innin hotellipäällikkö Satu Ärling.

Äänestyksessä haettiin rannikkoalueen ja Järvi-Suomen suosikkisatamaa. Ääniä annettiin kaikkiaan noin 3 350. Mukana olivat kaikki viralliset vierasvenesatamat, jotka tarjoavat yöpymiseen soveltuvia vieraspaikkoja oheispalveluineen sekä aikaisemmin äänestyksessä menestyneet vieraslaiturit. Vuoden vierasvenesatama -palkinnolla innostetaan vierasvenesatamia kehittämään palveluitaan. Palkintoon sisältyy satamatoiminnan kehittämiseen tarkoitettu Suomen Messusäätiön myöntämä 2 500 euron palkinto kummallekin voittajalle.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n venesatamakomitea jakoi lisäksi kunniamaininnat neljälle satamalle: rannikkoalueelta Brännskär ja Örö sekä Järvi-Suomesta Korpilahden Laivaranta ja Luhangan vierasvenesatama.

Helena Mäkinen
HARTOLA

Kunnanhallitus ja Hartolan markkinoiden järjestelyistä vastaavat teknisen toimen työntekijät keskustelivat maanantaina Teams-yhteyden avulla tämän vuoden markkinoiden kohtalosta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarkko Fågel ja kunnanjohtaja Merja Olenius kertoivat kunnanhallituksen iltakoulun tuloksista.
– Viime päivien keskustelut ovat osoittaneet, että markkinat ovat todella tärkeät. Ja niiden ainoa oikea ajankohta on syyskuun 1. lauantai. Mutta keskustelimme niistä uhkakuvista, jotka seuraavien markkinoiden järjestämiseen liittyvät.
Olenius harmitteli, että rokotteiden tulon myötä ehti jo viritä toivo, joka nyt on hiipumassa.
– Mitä pidemmälle on eletty helmikuuta, sen selvemmäksi on käymässä se, rokotteiden saanti takkuaa. Jos 75% eli 4 miljoonaa suomalaista haluaa rokotteen, niin vaikka saisimme enemmänkin rokotteita, on vasta noin miljoona henkeä rokotettu syyskuun alkuun mennessä. Tämä merkitsee sitä, että Hartolan markkinoita ei voi suunnitella ensi syksyyn.

Kuvassa: Hartolan ehdotonta ykköstapahtumaa ei peruuteta kevyin perustein, totesivat Olenius ja Fågel.

Lue lisää aiheesta Lähilehdestä nro 6/2021.