UUTISET

Julkaistu

Päijätsalon näkötorni käyttökiellossa

Samuli Simula
SYSMÄ

Päijätsalon näköalatorni on käyttökiellossa. Millaisella aikataululla mahdollinen korjaus etenee?

Vt kunnanjohtaja Lasse Peltonen mainitsi Sysmän kesä-asukkaiden tapaamisessa, että näköalatorni on Sysmän merkittävä matkailukohde. Kunnan puolelta on tarjottu yhteistyöhalukkuutta, jotta torni saataisiin mahdollisimman nopeasti käyttöön.

Metsähallituksen Arto Pummila on ilmoittanut Sysmän kuntaan, että kuntokartoituksen jälkeen päästään suunnittelemaan korjausta. Korjauksista vastaa Metsähallituksen kulttuuriperinnepuoli ja toteutusvastaavana toimii Hilja Palviainen. Mikäli korjauksiin saadaan rahoitusta, se toteutetaan aikaisintaan ensi vuonna. Näin mittava työ ei Pummilan mukaan mahdu Metsähallituksen tämän vuoden budjettiin.

Yritin tavoittaa sekä Palviaista että Pummilaa, mutta he olivat kesälomalla.

Pummilan viestistä voi olettaa, että näköalatorni ei ole prioriteettilistan kärjessä. Korjaustyö on todella haastava pelkästään sijainnin kannalta.
– Kun maalautimme näköalatornin muutama vuosi sitten, oli suuria haasteita saada maalaustelineet kuljetettua näköalatornille, kertoo Metsähallituksestat tavoittamani rakentamisen erityisasiantuntija Matti Aromäki.

Kuntokartoitus tehdään Aromäen mukaan elokuussa. Tornissa on todettu vakavia lahovaurioita, ja pelkästään tornin oma massa on jo niin suuri, että tornin kunto on tutkittava huolellisesti, jotta siitä saadaan turvallinen. Vauriot eivät kuitenkaan ole niin vakavat, että olisi välitöntä romahtamis vaaraa. Asioissa on mentävä tottakai turvallisuus edellä. 

Torni on suojelukohde mikä puhuu kunnostuksen puolesta.
– Sijainti on todella haastava mm. materiaalien kuljettamisen kannalta ja se tekee kohteen korjauksesta hinnakkaan, kertoo Aromäki.
– Näköalatorni ja sen historia kiinnostaa etenkin ulkomaalaisia vieraita. Lapsille torniin kiipeäminen toimii motivaationa kävellä maastossa, kertoo Päijätsalossa toimiva matkailuyrittäjä Anneli Platzen.

Torniin ei saa kiivetä. Tämä kannattaa ottaa ihan vakavasti huomioon. Kuntalaisten ja kunnan tulee olla asian suhteen aktiivisia. Tornin kunnostaminen on suuritöinen ja kallis projekti Metsähallitukselle, joten jokainen voi itse päätellä, kiirehditäänkö kunnostusta.

Ollaan aktiivisia asian suhteen ja vaaditaan vastauksia. Torni on merkittävä kohde Sysmälle. 

Julkaistu

Varttuneet VPK:n lavalla

– Tulossa teatterikerho senioreille.

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Keskiviikkona vietettiin Sysmän VPK:n lavalla jälleen varttuneen väen kesäpäivää. Sysmän vanhus- ja vammaisneuvoston järjestämässä päivässä kuultiin niin asiaa kuin viihdettäkin. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mika Järvinen kertoi varautumisesta ja turvallisuudesta ja Lahden Harrastajateatterin Siiri Kakko antoi infoa tulevista seniorien teatteri- ja kansantanssikerhoista. Sisun Jonna Nieminen vetreytti paikkoja tuolijumpalla. Musiikista vastasi Särkkärit, joka soitti varttuneen väen mieleistä, kesäistä musiikkia. Tanssimaankin mahtui lavan edessä.

Väliajalla maistui makkara ja kahvi, joita tarjoilivat VPK:n naiset. Väki oli tyytyväistä suosiolliseen säähän sekä siihen, että varttuneelle väelle tarjotaan tällainen oma tapahtuma.

Juontaja Mirkku Tammisto kiitteli avauspuheenvuorossaan järjestäjiä osallistujille ilmaisesta tapahtumasta.

-Hulluilla on halvat huvit ja iloisilla ihmisillä ilmaiset!

Tulevan syksyn harrastuksia kohti kävi senioriväkeä opastamassa Lahden Harrastajateatteri ry:n puheenjohtaja Siiri Kakko. Hän ohjaa siellä näytelmä- ja improryhmää ja on vetänyt myös seniorien teatteri- ja kansantanssikerhoja. Toimintaa on tarkoitus laajentaa syksyllä uusiin kuntiin.

-Meillä on alkamassa syksyllä uusi kulttuurihanke. Siihen saatiin 20 000 euron apuraha Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahastolta. Senioreille suunnattuja teatteri- ja kansantanssikerhoja toteutetaan Sysmässä ja Asikkalassa syksyllä, ja kevätkaudella on tarkoituksena toteuttaa ne Heinolassa ja Kärkölässä. Kerhot ovat kymmenen kerran kerhoja, teatteria kaksi tuntia kerrallaan ja kansantanssia yksi tunti viikossa.

Apuraha turvaa sen, että hinta ei ole ainakaan este osallistumiselle. Kerhojen päättyessä joka paikkakunnalla on tarkoitus järjestää perinteiset ohjelmalliset iltamat.

-Kerhot pääsevät näyttämään lyhyissä esityksissä, mitä on harjoiteltu, ja mukana on myös yhteislaulua ja tanssia.

Siiri Kakko tulee itse ohjaamaan molempia kerhoja. Hän kertoo, että Lahdessa seniorit ovat olleet innolla mukana ja teatterikerhoa on pidetty jo kolme vuotta.

-Näihin kerhoihin ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta, vaan jokainen voi tulla vapaasti mukaan omien kykyjensä mukaisesti.

Kuvassa: Särkkärit soittaa ja yleisö kuuntelee VPK:n lavalla.

Siiri Kakon mukaan tulevat kerhot ovat hyvin edullisia osallistujille. 
Julkaistu

Suvisoitto liikkeelle torilta ja Pinxistä

Lauri Hildén
SYSMÄ

Peräti 39. kerran historiansa aikana järjestetty Sysmän Suvisoitto –festivaali alkoi lauantaina 28.6. monipuolisen kattauksen voimin. Ensitahdit lyötiin keskellä kylää torilavalla kello 12, ja iltapäivällä oli vuorossa kaksiosainen konsertti Suopellon ytimessä Suvi-Pinxissä.

Torilla järjestetty avaustapahtuma alkoi Sinfonia Lahden huilisti Enna Puhakan soittamalla katkelmalla Claude Debussyn sävelmästä “Syrinx”. Musiikkituokion jälkeen puheenvuoron sai festivaalin taiteellinen johtaja Laura Hynninen, joka esitteli seuraavan viikon aikana kuultavia toinen toistaan kiinnostavampia konsertteja ja taiteilijoita. Hynnisen taustalla nähtiin tämän puhuessa myös festivaalin tanssijat Olga Ainali ja Janette Husso, jotka tekevät jokaiseen konserttiin miimiset johdannot teatterin ja tanssin keinoin.

Lavalle nousivat myös Suvisoiton tuore toiminnanjohtaja Terhi Luukkonen, jolle alkanut festivaali on ensimmäinen kyseisessä vastuuroolissa, sekä kesätuottaja Nanne Immonen. Kaksikon vastuulla on suuri osa festivaalin juoksevista asioista, ja heidän mukaansa lista hoidettavista asioista pyöriikin päässä heti aamulla heräämisen jälkeen, ellei jo keskellä yötä unissakin.

Iltapäivällä kello 16 Suvisoitto pyörähti käyntiin toden teolla, kun Suvi-Pinxin taidehallissa kuultiin “Sävelketjukirje” -teos. Kyseessä on Oulunsalo Soi- ja Rauma Festivo –tapahtumien kanssa yhteistyössä toteutettava kokonaisuus, jossa kunkin festivaalin kotiseutusäveltäjä tekee teoksen, joka “keskustelee” muiden festivaalien teosten kanssa.

Suvisoiton kotiseutusäveltäjä on sysmäläislähtöinen harmonikkataiteilija Verna Kylmänen, jonka teosta luonnehdittiin kunnianosoitukseksi sysmäläiselle luonnolle. Harpisti Laura Hynnisen ja tanssija Auri Aholan kanssa esitetty teos sai runsaslukuiselta yleisöltä raikuvat aplodit.

15 minuuttia kestäneen sävelketjukirjeen jälkeen yleisön tie vei Suvi-Pinxin ravintolaan, jossa tarjolla oli “Soivat makupalat” -konsertti. Vieraille tarjottiin runsas ja maistuva cocktailpalamenu ja aistikas musiikkielämys, jossa soittivat Laura Hynninen, Enna Puhakka ja alttoviulisti Hanna Hohti. Konsertti oli niin ikään lyhyt, siinä kuultiin kokonaisuudessaan Debussyn “Syrinx” sekä “Sonaatti huilulle, alttoviululle ja harpulle”, mutta toisaalta kaksi lyhyttä ja intensiivistä esitystä loivat Suvi-Pinxin iltapäivästä erittäin toimivan kokonaisuuden.

Kuvassa: Suvisoitto avattiin keskipäivällä toritapahtuman merkeissä. Lavalla Nanne Immonen (vas), Terhi Luukkonen ja Laura Hynninen, taustalla tanssijat Janette Husso ja Olga Ainali.

Suvi-Pinxissä yleisö pääsi musiikin ohella maistamaan myös erilaisia cocktailpaloja.
Suvi-Pinxin taidehallissa kuultiin Suvisoiton oma sävelketjukirje, jonka esittivät tanssija Auri Ahola (vas), Verna Kylmänen ja Laura Hynninen. Kuva Sysmän Suvisoitto.
Festivaalin tanssijat Janette Husso (vas) ja Olga Ainali luomassa konserttitunnelmaa omalla johdannollaan. Kuva Sysmän Suvisoitto.
Julkaistu

Mika Järviselle arvostettu mitali

Samuli Simula
SYSMÄ

Mika Järviselle myönnettiin moottoriliikenteen ansiomitalli No 251. Tänä vuonna Järvinen on ainoa linja-autoalan edustaja, jolle kyseinen kunnia myönnettiin.

Mitali myönnetään ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta valtakunnallisen moottoriliikenteen ja sen kehittämisen hyväksi. Ansiomitalin sai vuonna 2025 seitsemän henkilöä. Juhlatilaisuudessa mitaleja oli jakamassa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

– Lämpimät onnittelut ja kiitokset työstä, joka tukee Suomelle kriittisen alan kehitystä. Suomi on kumipyörämaa nyt ja tulevaisuudessa. Kiitos, että olette rakentamassa turvallista ja toimivaa kumipyöräliikennettä kaikille, ministeri Ranne onnitteli puheessaan mitalisteja.

Liikenne- ja viestintäministeri myöntää mitalin Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n hallituksen asettaman mitalitoimikunnan perusteella. Tasavallan presidentti on antanut mitalista 1.4.2007 voimaan tulleen asetuksen ja Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien Suurmestari on hyväksynyt mitalin virallisten mitalien listaan.

Mitalin lisäksi alan luotto Järviseen on suurta. Mika valittiin jo neljännen kerran Linja-autoliiton puheenjohtajaksi, nyt kaudelle 2025-2026.

Liiton puheenjohtajan mielestä matkustajien positiiviset kokemukset ja mielikuvat houkuttelevat uusia käyttäjiä valitsemaan matkustustavaksi linja-auton. Se antaa uskoa yrityksille. Tavoite onkin nyt saada varsinkin nuoria mukaan alalle töihin.

Linja-autoliiton tekemän kyselyn perusteella alalle voi ennustaa positiivista tulevaisuutta. Matkustaminen koetaan turvallisena, luetettavana ja viihtyisänä. Linja-autolla matkustaminen on helppo ja sujuva ratkaisu. Kun aikataulut toimivat, on kaikki matkustajien mielestä hyvin.

– Moottoriliikenne on ollut vahvan muutoksen kourissa ja muutokset jatkuvat. Suuria muutoksia on tapahtunut ja tapahtuu edelleen mm. käyttövoiman suhteen. Kaiken toiminnan ylläpitämiseen tarvitaan hyvä tiestö ja toimiva infra, pohtii Järvinen tulevaa.

Joukkoliikenne ja linja-autolla matkustamisen arvostus on lähtenyt selkeään nousuun, sillä sitä pidetään erittäin vastuullisena matkustusvaihtoehtona.

Julkaistu

Penkkejä kylälle

Samuli Simula
HARTOLA

– Hartolan palokunta jakaa penkkejä kylälle yhessä tehen. Kerättiin palokunnan talkooporukka kasaan ja jaettiin keskustan alueelle puistonpenkkejä, kertoo palokunnasta Jyrki Tarhonen.

Nämä penkit edustavat sitä hieman näkymätöntä hyvää. Kun ne on paikoillaan, niitä ei välttämättä edes huomaa, mutta jos niitä ei olisi, niin niitä kaivattaisiin.

– Onhan se mukava istahtaa vaikka hetkeksi nauttimaan auringosta, ihailemaan maisemia tai vaikka rupatella hetki tuttavien kanssa, jatkaa Jyrki.

”Luona penkin on tuo puu ja puistotie. Kaiken muun vei aika – luulen”, laulaa Carola ikivihreässä käännösiskelmässä ”Penkki, puu ja puistotie”.

Itselläni oli tapana istua opiskelupaikkakunnalla Kuopiossa Valkeisenlammen puistossa ja tarkastella ohi kulkevia ihmisiä. Idea syntyi vahingossa, kun kuvasin erilaisia askelia. Ne olivat kuvia, joita en koskaan julkaissut. Kerran viereeni pysähtyi mies, joka sanoi havainneensa minut aika usein istumassa samalla penkillä.

– Tarkkailetko sinä jotain? hän kysyi.

Vastasin hänelle.

– No joo. Mietin usein, mitä askel, ryhti, rytmi, tyyli ja muut asiat kertovat minulle ohikulkevasta kulkijasta.

– Saanko istua hetkeksi seuraan? mies kysyi.

– Teen itse hieman samanlaisia havaintoja. Olen ortopedian erikoislääkäri ja näen kävelytyylistä, millaisia vaivoja ihmisillä on, hän kerto.

Tapasimme puistossa sattumalta muutaman kerran ja jaoimme leikkimielisesti ajatuksia ohikulkijoista.

Hetki penkillä voi olla tarpeellinen, kun pitää lepuuttaa jalkoja, istua nauttimaan jäätelöä tai tavata ystävää. Oli syy mikä vaan, penkkeihin liittyy mielenkiintoisia kohtaamisia ja tarinoita.

Jokainen, joka on vieraillut Hämeenlinnassa Sibeliuksen puistossa, on varmaan havainnut istuttuaan penkille että penkit ”alkavat soida” Sibeliuksen Puusarjan säveltä. Se jää muistoihin.

Puiston penkki tarjoaa istujalle paikan katsomossa. Voit seurata ohitse kiitävää draamaa tai komediaa ja aivan ilmaiseksi. Ei pidä unohtaa, että saatat itse olla seuraavalla kerralla se puistoelokuvan päätähti jollekin katsojalle.

– Iso kiitos jälleen kaikille talkoolaisille! Tällaisia tempauksia on kiva tehdä. Oikein mukavaa, nautinnollista ja rentouttavaa kesää kaikille kunnassa liikkujille, lopettaa Jyrki.