UUTISET

Kyösti Piippo
Sysmä

Sysmän Kehitysvammaisten Tuki ry sai hankerahaa Kehitysvammaisten Tukiliitolta omaehtoisen projektin toteuttamiseksi. Yhteisen keskustelun päätteeksi päädyttiin tapahtumaketjuun, minkä päätteeksi suoritettiin valokuvaus.
– Me annoimme vähän raameja, mutta kehitysvammaiset itse saivat päättää tapahtuman yksityiskohdista, sanoo Tarja Hallavainio Sysmän Kehitysvammaisten Tuki ry:stä.
Hankkeeseen lähti mukaan 18 osallistujaa. He saivat valita jonkun tärkeän tai merkityksellisen asian, minkä valokuvaaja Silvi Kaarakainen ikuisti valokuvaksi.
9 osallistujaa valitsi vierailun stailaaja Emmi Karolan käsittelyyn, minkä jälkeen valokuvista tuli upeita. Jotkut halusivat valita itselleen kuvaukseen hienot vaatteet tai ottaa kuvaan mukaan jonkin suosikkitavaransa.
Valokuvat otettiin kauniissa säässä Pinxinmäen upeissa maisemissa.
– Tämä oli erittäin mieluinen tapahtuma kaikkien mielestä. Tuli katko arkeen pandemian jälkitunnelmissa, toteaa Tarja Hallavainio.
Sysmän Kehitysvammaisten Tuki ry täyttää marraskuussa 50 vuotta.

Kuvassa: Stailaaja Emmi Karola loihti Suvi Nikille uuden ilmeen, jonka sitten ikuisti valokuvaaja Silvi Kaarakainen muotokuvaksi.

Mika Sankari
SYSMÄ

Kohtla-Järve on kaupunki Itä-Virumaan maakunnassa, Viron koillisosassa. Sieltä Lana Piipon tie vei aikanaan Sysmään, jossa hänet tunnetaan nykyisin hyvin. Millaisten vaiheiden kautta tämä kaikki meni?

Hei Lana, tervetuloa Lähilehden haastatteluun. Millaisena muistat synnyinseutusi?
-Kiitos. Se on pieni ja mukava paikka, siis todella kaunista seutua kaikkialla, ehkä kaunein paikka koko maailmassa. Siellä on merta, järveä, soita ja paljon metsää. Opin isäni ansiosta jo varhain rakastamaan mökkielämää. Menimme metsäretkelle usein jo aamuvarhaisella. Perheemme kesäasunto oli Peipsijärven rannalla. Vietimme siellä yleensä vuosittain kolme kuukautta eli koko kesäajan.

Kävitkö siellä koulusi?
-Kyllä vaan, lukion jälkeen opiskelin ala-asteen opettajaksi ja työskentelin kaikkiaan 12 vuoden ajan päiväkodissa lastentarhanopettajana Kohtla-Järvellä.

Miten löysit Sysmään?
-Tapasin tulevan aviomieheni, toimittaja Kyösti Piipon laivareissulla kahdeksantoista vuotta sitten. Hän oli siellä erään kuoron mukana ja minä Helsingissä asuvan ystäväni kanssa. Sitten muutin hänen mukanaan tänne.

Millaiset olivat ensiaskeleesi sysmäläisenä?
-Alussa oli hankaluuksia kielen kanssa, olin ihan ummikko. En tuntenut Kyöstin lisäksi ketään muuta. Oleskelulupa onneksi myönnettiin minulle työpaikan perusteella, sillä sain töitä siivoojana Mape Oy:ssä. Sitten selkäni alkoi vihoitella ja pääsin toisiin hommiin. Olen toiminut pitkään myös Nuutti-pojan henkilökohtaisena avustajana. Sittemmin olen onnistunut saamaan todella laajan ystäväpiirin sekä suomalaisista että venäläisistä kavereistani. Matkustelemme paljon ja kokoonnumme mm. Suomi-Venäjä -seuran merkeissä. Eräitä venäjänkielisiä ystäviäni autan välillä toimimalla asioimistulkkina. Tällä hetkellä hoidan joskus myös heidän arkisia käytännön asioitaan, kuten vapaa-ajan asuntojen ruohonleikkausta, sillä he eivät pääse hoitamaan niitä itse voimassa olevien matkustusrajoitusten takia.

Kerro, miten opit hyväksi taiteilijaksi ja kokiksi?
-Olen itseoppinut taidemaalari. Sitä olen harrastanut aina. Piirrän Lähilehteen viikoittain, mutta paljon isommatkin maalaukset onnnistuvat. Näyttelyjäkin olen pitänyt ja taideleirit ovat tuttuja. Olen vetänyt MLL:n kuviskerhoa järjestötalolla viisitoista vuotta.
-Työskentelen Sysmän uimahallin kahviossa. Vedän Hartolan-Sysmän Venäjä-seuran ruokakursseja. Tarkoitus on saada lisää venäläisen keittiön herkkuja tarjolle kahvioomme. Niitä olisi saatavilla sitten tilauksesta. Kansalaisopistossa kokoonnumme naisten kanssa kolmen viikon välein askartelun ja ruuanlaiton merkeissä. Keittokirjojakin saimme aikaan ja niihin perusteellisesti testatut reseptit.

Ovatko lahjasi periytyvää laatua?
-Perin ruuanlaiton taidot äidiltäni. Minulla on kaksi aikuista poikaa. Toinen asuu Tallinnassa ja toinen Helsingissä- kyllä hekin osaavat keittiössä toimia. Yksi lapsenlapseni on kovasti kiinnostunut ruuanlaitosta, hänessä on paljon potentiaalia. Sienirisotto onnistuu häneltä erityisen hyvin.

Millaiset harrastukset kuuluvat elämääsi?
-Kävelyä, luonnosta nauttimista, kalastusreissuja Lappiin Kyöstin kanssa, sienestystä, kuntosalia. Sysmä tarjoaa ihan luonnostaan paljon virikkeitä.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Terveystalo ja Sysmän kunta seuraavat tarkoin kuntalaisten tyytyväisyyttä sosiaali- ja terveyspalveluihinsa. Vuotuisesta asiakastyytyväisyystutkimuksesta käy ilmi, että tyytyväisyys palveluihin on ollut nousujohtoinen. Asiakastyytyväisyyttä kuvaava tunnusluku (NPS-luku) oli edellisessä tutkimuksessa jo hyvä (60), mutta nyt se on noussut arvoon 76. Yli 50 NPS-lukua pidetään jo erinomaisena tuloksena.
Terveystalo toteuttaa Sysmässä sosiaali- ja terveyspalvelut ja toimintaa on kehitetty pitkäjänteisessä yhteistyössä kunnan kanssa.
-Vuonna 2017 alkanut sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistus on toiminut erinomaisesti Sysmässä. Erityisen hyvin meillä toimii sote -yhteistyö ja henkilöstö on osaava ja sitoutunutta. Myös koronakevään poikkeusolojen aikana palvelut toimivat mallikkaasti, sanoo kunnan sosiaalijohtaja Minna Veistilä.
Kuntalaisten tyytyväisyyttä selittää moni seikka, mutta tärkeimpänä on oikeanlaisen tuen ja hoidon saanti.
-Sysmässä on koko toimintamme ajan päässyt kiireettömällä ajalla lääkäriin alle viikossa. Myös erikoissairaanhoitoon pääsy on ollut joutuisaa. Palvelut on rakennettu niin, että hyvä hoitoonpääsy eri osa-alueilla ei ole heijastunut lisääntyneinä kustannuksina, kertoo vastaava lääkäri Juha Lähteenmäki.
Vastaava lääkäri toimii kokonaisulkoituksissa lääkärien esimiehenä ja vastaa kunnassa terveydenhuollon kokonaisuuden toiminnasta sekä kehittää sitä yhteistyössä muiden esimiesten ja kunnan kanssa. Juha Lähteenmäki on työskennellyt Sysmässä vuoden 2017 alusta lähtien ensin lääkärinä ja seuraavan vuoden alusta vastaavana lääkärinä.
-Lääkärit ovat suuntautuneet meillä vahvuuksiensa mukaan eri osa-alueille ja ikäryhmiin ja he tuntevat potilasryhmänsä hyvin, sanoo Lähteenmäki.
Lähteenmäen oma vahvuus ja kiinnostuksen kohde on iäkkäämpi väestönosa. Ikääntyneiden osuus on huomioitu kaikessa toiminnassa, onhan sysmäläisistä 40 % yli 60-vuotiaita.
Uusina kehityskohteina Terveystalo on tuonut Sysmään etävastaanotot, joista päihdelääketieteen etävastaanotto on jo aloitettu ja geriatrian etävastaanotto alkanee syksyllä.
Tutkimuksen valossa lähes kaikki sysmäläiset suosittelisivat sosiaali- ja terveyspalveluitaan.

Mika Sankari
HARTOLA

Lahtelaissyntyinen Henna Raita esiintyi viime lauantaina Vuorenkylän kesäpäivillä. Tässä haastattelussa hän kertaa elämänsä eri vaiheita tähän saakka ja kertoo nykyisistä kuulumisistaan.

Hei Henna. Heitit juuri hyvän keikan. Millaiselta sinun arkesi näyttää nykyään?
-Juuri nyt keikkarintamalla on tavallista hiljaisempaa ja energiaa suuntautuu aiempaa enemmän musiikin tuottamiseen ja biisien kirjoittamiseen. Sen lisäksi mun arkeeni kuuluu kahden tyttären kanssa touhuaminen, yrttien ja marjojen kerääminen sekä jonkun tapasta kropan liikuttelua, kuten jumppaa. On meillä neljä kissaakin ilonamme.

Tästä onkin hyvä jatkaa muistelemaan huippu-urheilijan uraasi, jonka monet penkkiurheiljat muistavat varmasti. Kertoisitko parhaimmista ja toisaalta synkimmistä muistoistasi sen varrelta?
-Aurinkoisinta aikaa urheilu-urallani taisi olla ensimmäinen kokonainen vuoteni maailmancupissa. Nousin silloin kärkeen tosi rytinällä ja olin hirmu nälkäinen nuori urheilija.
-Eräs kurjimmista muistoistani oli Naganon olympialaisten epäonnistuminen. Olin silloin niin lähellä tosi kovaa tulosta ja sitten koko kisa kaatui pieneen virheeseen. Alppihiihtäjänä kiersin maailmaa kaikkiaan noin kymmenen vuuden ajan.

Urheilu-urasi jälkeen olet ehtinyt tekemään monenlaisia juttuja nykyisen muusikon homman lisäksi?
-Kyllä vaan. Olen opiskellut taiteiden kandidaatin tutkinnon ja ollut sekatyöläinen median parissa. Työskentelin sekä lehdistössä että televisiossa alppihiihdon asiantuntijana viiden vuoden ajan. Muusikkona olen sitten ollut viimeiset viisi vuotta.

Mikä on mielestäsi parasta muusikon ammatissa?
-Mä pidän itseäni eniten lauluntekijänä, säveltäjä-sanoittajana. Laulujen tekeminen on musta vaan tosi ihanaa. En osaa sanoa, mikä siinä on parasta, se on vaan se mun ”juttu”. Jos menee pitkään vaikka jonkun tuotannon tai keikkarupeaman parissa, niin mulla tulee kirjoittamista ihan ikävä.

Miten löysit aikanaan Hartolaan?
-Palasin mun äidin juurille tänne kuningaskuntaan.

Millaiseksi luonnehtisit Hartolaa asuinpaikkana?
-Voin tosi hyvin, kun saan asua rauhallisessa paikassa. Hartola on juuri sellainen.

Haastattelun lopuksi kysyisin vielä harrastuksistasi?
-Mun elämä täyttyy aikalailla kokonaan musiikista ja kotihommista. Opiskelen omaksi ilokseni yrttilääkintää ja teen vähän luonnonkosmetiikkaa. Sitten luon fiilispohjalta toisinaan visuaalista taidetta, sellaista monimediatyyppistä. Musiikkihommiin kuuluu myös vahvasti visuaaliset elementit, kuvat ja videot. Tykkään tosi paljon tehdä niitä, luoda sitä kokonaista maailmaa jonkun prokkiksen ympärille. Sitähän mä juurikin oon opiskellut, audiovisuaalista mediakulttuuria.

Mika Sankari
SYSMÄ

Hienon boutigue-hotellin viikonloppu tarjosi asiakkailleen perjantaina 24. heinäkuuta mahdollisuuden nauttia useiden esittäjien stand up -komiikasta terassilavalla. Seuraavana päivänä hypättiin benjihyppyjä 70 metrin korkeudesta Ilola Innin rannassa. Tämän lisäksi paikan päällä esiteltiin lähiseutujen grilliherkkuja ja maisteltiin panimotuotteita. Lauantai-iltana oli tarjolla myös livemusiikkia.

Vuodelta 1885 peräisin olevaan kestikievariin entisöity pienhotelli tarjoaa upean näkymän Päijänteelle. Neljän hotellihuoneen ja neljän sviitin kokonaisuutta vuokrataan esimerkiksi juhliin tai yritysten tarpeisiin. Tiloja on ehostettu viime aikoina ahkerasti ja pian alkaa olla valmista.
-Huoneet ovat käytössä yhtä lukuunottamatta ja niiden käyttöaste on ollut kuluvan kesän aikana erittäin hyvä, hotellipäällikkö Satu Ärling kertoo.
Lähellä sijaitseva Päijätsalon alue tarjoaa kiehtovia reittejä luontomatkailijoille. Niiden antia pääsee tarkastelemaan esimerkiksi vuokrattavilla läskipyörillä. Sup -lautojakin on vuokrattana lähivesien tutkimista varten. Satamasta löytyy 20 vierasvenepaikkaa ja veneilijöille tarpeelliset palvelut.
Ilola Innin hyppylauantaina useampikin uskalikko nostettiin yläilmoihin kahvila-ravintolan terassille kokoontuneen yleisön kannustaessa hyppääjiä. Järjestelyjä hoiti alan kokenut ammattilainen jo vuosikymmenten takaa eli espoolainen SkyBreakers.
Pia Mattinen kertoo hypyn sopivan monille, mutta eräs tärkeimmistä rajoituksista liittyy elopainoon.
-Jos painat alle 45 kiloa, niin hyppyköysi ei jousta käytännössä ollenkaan hyppääjän ollessa liian kevyt, Mattinen sanoo.
Tandemhyppy olisi toki mahdollinen.
-Seuraavat sitten vaan hyppäämään, ihan helppo juttu, sanoi ensimmäisenä hypännyt ja muille mallia näyttänyt Ärling hyppynsä jälkeen ja kertoi muistavansa suorituksensa tuoreeltaan oikein hyvin ja mukavana elämyksenä.
Jotain on kehitteillä Ilolassa hänen mukaansa koko ajan, sesonkiaikana on monia tapahtumia luvassa jatkossakin. Tämän viikonlopun tapahtumat olisivat sopineet hyvin esimerkiksi varsinaisten Uotinpäivien ohjelmistoon.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Ilola Innin ohjelmallinen viikonloppu aloitettiin perjantai-iltana stand up -komiikalla. Kaiken kaikkiaan kuusi esiintyjää nousi vesisateen keskellä lavalle, eikä sade vesittänyt yhtään esiintyjiä – ei myöskään yleisöä.
Monille paikkakunnan ihmisille tuttu Jaakko Suomala oli haalinut kokoon itsensä lisäksi viisi esiintyjää: Bahar Tokat, Erin Crouch, Kikka Linnajärvi, Bill Munsil sekä Sakke Korhonen.
Jaakko Suomala toimii matematiikan ja fysiikan opettajana Itä-Hämeen opistossa Hartolassa, mutta tekee siviilitoimensa lisäksi runsaasti stand up -keikkoja.
Suomala kiinnostui stand upista keväällä 2011.
-Katsoin paljon suomalaista stand uppia youtubesta sekä ostin useimpien suomalaisten koomikoiden dvd -äänityksiä. Kun olin sijaisena yläasteella, opettelin aluksi muiden koomikoiden juttuja ja kerroin niitä oppilailleni. He yleensä tykkäsivät niistä kovasti.
Vähitellen Suomala alkoi keksiä omia juttuja ja kirjoitteli niitä huvikseen muistiin. Kun hän toimi syksyllä 2011 sijaisena Mäntsälän yläasteella, pyysivät oppilaat häntä joulupukiksi.
-Suostuin ja päätin tehdä siinä tilaisuudessa myös stand up -esityksen, toteaa Suomala.
Niin hän tekikin ja nyt on miehellä takana n. 700 stand up-keikkaa. Vuositasolla se tietää 60–70 esiintymistä, tosin nyt koronan takia keikkoja tulee hiukka vähemmän.
Suomalan mielestä opettajan ammatti ja stand up sopivat hyvin yhteen. Tosin hän ei tee niitä samaan aikaan.
-Molemmissa olen yleensä äänessä ja huomion keskipisteenä.
Esiintymisissään Jaakko pyrkii luomaan yhteyden itsensä ja yleisön välille tarkoituksenaan saada ihmiset nauramaan mahdollisimman paljon. Hänen komiikkansa sisältää paljon eri aiheita, hän keskustelee yleisön kanssa ja keksii niistä tilanteista mukavia heittoja. Ilolassa tämä näkyi selvästi; keskustelut pöydässä istuvien ihmisten kanssa menivät välillä varsin syvällisiksi ja kuitenkin Suomala löysi aina näistä tärpeistä sen naurettavan ytimen. Se taito vaatii vankkaa improvisointikykyä.
Suomala esiintyy missä vain: ravintoloissa, syntymäpäivillä, häissä sekä yritysten ja yhdistysten pikkujouluissa – missä vain kaivataan naurua. Hänen esikuviaan ovat Ismo Leikola ja jo edesmennyt Mitch Hedberg.