UUTISET

Mika Sankari
HARTOLA

19-vuotias Maiju Tuomainen asuu Sipoossa. Hän kävi Sipoonjoen koulua ja Sipoon lukiota ennen opintojaan Hartolassa. Tuomainen harrastaa tanssia, lukemista ja kirjoittamista.

Hei Maiju, tervetuloa haastatteluun. Kuinka löysit Itä-Hämeen opistolle?
–Sipoon lukiossa alkoi mennä aika huonosti ja liikuin hieman huonossa porukassa. Sanoinkin äidilleni, että tahtoisin päästä muualle. Olimme katsoneet opistoa jo aiemmin, mutta äitini ajatteli minun olevan liian nuori lähtemään. Siirryin Hartolaan helmikuussa 2018.

Millaisia opiskelukokemuksia oppilaitos tarjosi?
–Positiivista on, että koulu on pieni. Yksilöllinen opetus on hyvää ja opiskelijayhteisö on tiivis. Opisto panostaa opiskelun nykyaikaistamiseen ja se helpottaa mm. yliopistohakuihin ja pääsykokeisiin valmistautumisessa. Se auttaa myös ylioppilaskokeiden tekemisessä, sillä kurssikokeet tehdään Abitti-koejärjestelmässä. Opistolla järjestettiin aika paljon juhlia sekä koulun että opiskelijoiden puolesta. Negatiivista oli ehkä se, että säännöt muuttuivat joskus lennossa. Asumistilat ovat olleet hieman huonokuntoisia, mutta niiden kanssa on tullut toimeen. Siitä oli haittaa, että opettajat vaihtuivat tiuhaan. Kurssit jäivät kesken ja uuden opettajan kanssa jouduttiin pähkimään, että missä mentiin ja miten kurssi suoritetaan loppuun. Rehtori vaihtui ainakin kolme kertaa minun aikanani. Jokainen rehtori on ollut erilainen ja heidän päämääränsä erosivat, joten siitä aiheutui ongelmia. Välillä tiedonkulku on ollut hankalaa opiston sisällä ja varsinkin asioiden informoiminen oppilaitoksen ulkopuolelle kangerteli. Muutamat opiskelijoiden järjestämät juhlat ovat jääneet mieleen. Ihan parasta oli, miten vain istuttiin alas, keskusteltiin, naurettiin ja pelattiin. Niitä hetkiä ja tätä porukkaa tulee ikävä. Vaikka minun kokemukseni on ollut aika myrskyisä, viihdyin silti. Kokemuksena erittäin antoisa ja sain muutaman todella hyvän ystävän.

Hyödynsitkö alueen muita palveluja?
–En varsinaisesti hyödyntänyt niitä, mutta pelasin välillä frisbeegolfia. Sitäkin tuli kokeiltua vain muutaman kerran.

Millä tavalla korona vaikutti opiskeluusi?
–Se ei varsinaisesti vaikuttanut opiskeluuni, koska minulla ei ollut enää lähikontaktitunteja. Tietysti se vaikutti aika paljon siihen, miten opettajilta sai apua, koska he olivat todella kiireisiä etätehtävien laatimisessa.

Miten kirjoituksesi sujuivat?
–Ne sujuivat yllättävän hyvin. Kirjoituksia siirrettiin viikolla. Se vaikutti todella paljon, enkä pystynyt valmistautumaan siten kuin olisin halunnut. Olen todella yllättynyt siitä, että sain ruotsin arvosanaksi B. Äidinkielestä sain C:n, josta olen myös tyytyväinen. Muut aineet menivät myös suhteellisen hyvin. Haen yliopistoihin kuitenkin pääsykokeiden kautta. Olin kipeänä kahdella suorituskerralla, joten olen vähän yllättynytkin tuloksistani.

Terveisesi tuleville ylioppilaille?
–Haluaisin sanoa, että älkää stressatko liikaa. Se on hankalaa, mutta loppujen lopuksi se on yllättävän nopeasti ohi. Jos on yhtään panostanut, niin on sentään pohja valmiina. Parhaansa yrittäminen riittää.

Minne aiot suunnata lukion jälkeen?
–Hain Jyväskylän yliopistoon lukemaan kirjallisuutta ja äidinkielen opettajaksi, Joensuuhun luokanopettajaksi ja teologiaa, Tampereelle tiedotusoppia ja Helsinkiin korean kieltä. Jos täytyisi oikeasti valita yksi, valitsisin varmaan äidinkielen opettajan opinnot. Se on sinällään vähän ristiriitaista, sillä en pidä huomion keskipisteenä olemisesta yhtään. Karanteenin aikana minulle on valjennut myös, että jos en yliopistoon pääse, haen leipuri-kondiittoriksi. Olen leiponut niin paljon, että siitä todellakin tuli yksi vaihtoehto.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän Yhtenäiskoulun 8. luokan oppilas Ronja Lind palasi lähiopetukseen muiden mukana viime torstaina parin kuukauden etäopiskelujakson jälkeen. Ronjan mukaan etäopetus tuntui aluksi todella vaikealta.
– Opettajat laittoivat koko ajan Wilman kautta lisää tehtäviä. Kukaan meistä oppilaista ei ollut tottunut hoitamaan koulutöitään niin itsenäisesti. Mutta ensimmäisen viikon jälkeen hommat alkoivat selkiintyä ja asiat hoituivat loppujen lopuksi aikalailla rutiinilla. Opettajan läsnäolon puuttuminen tosin tuntui oudolta koko ajan.
Live -oppitunnit alkoivat etäjakson ensimmäisen kuukauden jälkeen ja silloin opettaja pystyi oikeasti opettamaan oppilaitaan ja neuvomaan tehtävien suorittamisessa. Esseitä kirjoiteltiin paljon ja kokeita pidettiin etänä erilaisten ohjelmien kautta.
Koronasta alettiin puhua kotona ja koulussa heti asian tultua julkiseksi.
– Silti tilanne tuli eteen nopeasti ja se oli ainakin minulle aikamoinen yllätys. Vaikka koulun sulkeminen oli aluksi shokki, opettajien jakamat tsempit ja kavereiden hyvästelyt jättivät lopulta hyvän mielen, kertoo Ronja.
Ronja, oliko kouluun palaaminen kahdeksi viikoksi mielestäsi oikea ratkaisu?
– Asiaa on perusteltu sillä, kuinka tärkeä paikka se on oppimiselle ja oppilaiden hyvinvoinnille. Olen samaa mieltä. Oppilaat tarvitsevat viimeisiin koulupäiviinsä rutiinia ja opettajat ehtivät näkemään, mitä olemme etäopetuksessa oppineet. Niillä tiedoilla on hyvä suunnitella ensi syksyn opetussuunnitelmaa. Nyt jännitetään sitä, saadaanko syksyllä aloittaa lähiopiskelu, vai odottaako meitä uusi etäjakso.
Ronja mietiskelee, että tulevaisuuden opiskelu voi itse asiassa olla varsin erilaista nykyiseen verrattuna. Jossakin vaiheessa kaikki opiskelu voi tapahtua etänä – tosin ajatus tuntuu ainakin peruskoulutasolla aika kaukaiselta.
– Tämä nyt suoritettu etäopetusjakso on kuitenkin antanut sekä oppilaille että opettajille paljon taitoja itsenäiseen opiskeluun. Voisiko olla mahdollista valita etä- ja lähiopetuksen välillä?
Kohta on joka tapauksessa kesäloman ja mahdollisten kesätöiden aika. Korona laittoi Ronjan kesätyöt uusiksi, ne peruuntuivat. Rippileirin ja konfirmaation tilannekin on vielä auki.
– Viime vuonna perustamani 4H -yritys jatkaa toimintaansa ja toivottavasti hommat lisääntyvät kesän aikana.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kaverit yllyttivät yrittäjäksi

Otsikko on harhaanjohtava, sillä onhan Tommi Kekkonen ollut osakkaana Markku Kirveen ja Tomi Malinin kanssa jo vuosikausia. Kiinteistönhoitajan, viestintäalan perustutkinnon ja sähköalan perustutkinnon suorittanut Tommi on pyörittänyt yhdessä Markun ja Tomin kanssa Pajula Productions -firmaa ja omistaa ison määrän äänentoisto- ja valaisulaitteita.
– Keikkoja teemme runsaasti lähiseudulla ja laajemminkin Suomen eri puolilla. Orkestereita on muutamia mainitakseni Hittiorkesteri Aimo, Entwine, Korpiklaani, S-Tool ja paljon muitakin. Lisäksi on monenlaisia muitakin asiakkaita, jotka tarvitsevat äänetoistoa, kertoo Tommi.
Tekeminen ei mieheltä lopu, sillä hän asuu perheensä kanssa (vaimo Silvi Kaarakainen sekä pojat Verner ja Sulo) vuonna 2008 ostamallaan Otamon koululla.
– Pientä remonttia riittää koko ajan. Eräs alan ihminen kertoikin, että ensimmäiset 20 vuotta korjataan kiinteistöä kunnes se on valmis ja sen jälkeen aloitetaan homma alusta.
Kaikesta tekemisestä huolimatta on Tommin mielessä pyörinyt ajatus tehdä jotakin muuta kuin äänentoistoa ja Otamon koulun huoltoa. Kaverit innoittivat miestä pistämään oman fiman pystyyn, niin kiinteistönhoitoon liittyviä töitä tulisi riittämään.
Siitä kaikki alkoi ja Pajula Productionsin siivellä Tommi on ryhtynyt tekemään talkkarihommia. Orapihlaja-aidan leikkauksia, laiturien huoltoa, ruohonleikkuuta, puiden kaatoa ja pätkimistä. Tommin isä Jukka on entinen metsäpomo ja hän auttaa mielellään vaikeimmissa tapauksissa.
– Tilauksia on alkanut pikkuhiljaa tippua, osa Benjami Pohjankosken minulle välittämiä, kun hän ei autokorjauskiireiltään ehdi aina kaikkea tekemään.
Toki Tommin kanssa pitää koronastakin puhua. Onko tauti heikentänyt kysyntää?
– Epidemia on syönyt musiikkikeikkojen määrää turhan paljon, nytkin on kesäkuun alkuun asti täysin tyhjä kalenteri. Saa nähdä miten loppukesästä ja 500 hengen maksimiyleisömäärän käy.
Tommi Kekkonen katselee tulevaisuutta asia kerrallaan – Pajula, talkkari tai sitten jotakin muuta. Mottona on, että ”avoimin mielin löytyy aina ratkaisuja asioihin”.

Tommi Kekkonen
/Pajula Productions

Hakalantie 4, Sysmä
Puh. 050 588 6366

Helena Mäkinen
HARTOLA

Karhulan luomutilalla on kevätkiireitä. Bordercollie Luka ottaa vieraan vastaan isäntäväen, Satu ja Tero Mäyrän kanssa. V. 1911 tila erotettiin Pohjolan kartanosta ja v. 1931 se siirtyi Mäyrän suvulle.
– Tämä on ollut minun kotini. Tila siirtyi meille v. 2006, jolloin aloitimme ensin kasvinviljelyn ja hevosheinän myynnin. Emolehmät tulivat v. 2009. Peltoja on viljelyksessä vajaat 100 hehtaaria ja metsälaitumia noin 50 hehtaaria.
Tilalla siirryttiin kahden vuoden siirtymäajan jälkeen viime vuonna luomuun sekä pelloilla että eläintuotannossa. Kaikki karjalle syötettävä rehu viljellään itse.
– Vasikoita syntyy maalis-huhtikuussa, se on kiireistä aikaa. Sitten ne kasvavat emojen kanssa koko kesän. Suurin osa myydään jatkokasvatukseen Vanhaan Myllyyn Hutrin Terolle. Osa jää itselle kasvamaan uusiksi emolehmiksi. Osan kasvatamme lihan suoramyyntiä varten. Teurastus tapahtuu Vainiolla Orimattilassa.
Tilan luomulihaa voi jo ostaa tilalta suoraan, Taukotuvalta ja REKO Hartola-Joutsa-Luhanka –ringin kautta. REKOn asiakkaat tilaavat lähituotteita tuottajilta ilman välikäsiä.
Isännän päiväohjelma on täysin erilainen kesällä ja talvella.
– Joulu-helmikuu on rauhallista. Vasikat on vieroitettu ja lähetetty muualle ja lehmät ovat sisäruokinnassa. Kesällä karja on metsä- ja peltolaitumilla.
– Emolehmiä on 55-60 ja kokonaiskarjamäärä vuodenajasta riippuen noin 100. Meillä on karkearehuruokinta, eli karja ei syö mitään ihmisravinnoksi kelpaavaa, vaan säilörehua ja heinää. Nurmilla käytetään monipuolisia heinä-, virna-, mailas- ja apilaseoksia. Monipuolisuus takaa sen, että aina jokin kasvi menestyy. Esimerkiksi viime kesänä oli kuivaa, mutta syväjuuriset mailaset ja virnat pelastivat talven ruokinnan.
Lehmät ja vasikat pärjäävät hyvin kylmäpihatossa. Vasikat ovat syntyessään n. 40-kiloisia ja puolivuotiaina ne ovat kasvaneet noin 300-kiloisiksi. Tilan päärotu on musta Aberdeen-Angus, sen lisäksi on Herefordia ja Charolais -rotua.
Metsälaitumien aitaamisessa on iso työ, aitoja pitää siirtää ja korjata koko kesä. Mutta se on isännän mielestä mukavaa työtä.
– Luonnossa ja eläinten kanssa työskentely on monipuolista.
Lasten kotikoulu on muuttanut jonkin verran perheen päiväohjelmaa. Taukotuvan toimitusjohtajana työskentelevä Satu on menossa illaksi töihin ja harmittelee ravintola-alan koronarajoituksia. Teron töitä pandemia on kiusannut ainoastaan traktorin varaosien viipymisen kautta, mutta heikot talousnäkymät huolestuttavat häntäkin.

Karhulan tila

Puh. 050 535 8952
facebook: Karhulan tila

Helena Mäkinen
HARTOLA

Koskenniemen isännän Tuomo Piiparin tunnelmat ovat hyvin epätodelliset, niin kuin viime vuoden syksy olisi jatkunut tänne asti.
– Kaikkein pahinta on se, että tätä on kestänyt niin pitkään. Pikkuhiljaa olisi varmaan monen mielenterveydenkin kannalta hyvä tietää, mitä tässä tulee tapahtumaan. Mutta ei sitä tunnu tietävän kukaan. On pakko vain katsoa päivä kerrallaan, miten syvälle sukelletaan.
– Tälle alalle kriisi ei olisi voinut huonoimpaan aikaan tulla! Pääsiäisenä alkavat ihmiset liikkua, ilmassa on toiveikkuutta ja mennään kohti kesää. Siitä alkoi tänä vuonna peruutusruljanssi. Käytännössä kaikki ryhmät ovat peruuntuneet juhannukseen asti, on ainoastaan yksittäisiä majoitusvarauksia. Vaikka nekin ovat tärkeitä, niin ryhmät ovat toiminnan kannalta merkittävämpiä.
Vielä ei ole lyöty lukkoon edes syksyn markkinoita. Niiden peruminen olisi matkailuyrittäjän kannalta paha juttu.
– Elokuun isompiakaan tapahtumia ei ole vielä peruttu, mutta mitä tehdään juhannuksen kanssa? Pitäisikö jo nyt ilmoittaa kyselijöille, että mitään ohjelmaa ei ole? Se mahdollisuus pitää joka tapauksessa ennakkovaraajille sanoa. Onko lupa ja vastuullista järjestää esimerkiksi tansseja?
Kaiken yllä häilyvä synkkä epävarmuus vaikuttaa kaikkeen. Mitään isoja investointeja ei kannata suunnitella. Piipari miettii, miten moni matkailija jää työttömyyden tai heikentyneen taloudellisen tilanteen vuoksi kotiin.
– Isoissa matkailuyrityksissä kulut ovat valtavat ja tulee konkursseja, kuten Vierumäellä. Pienemmissä pystytään vähän helpommin tekemään ”talkoita”, kuten meillä on tehty siitä lähtien, kun asiakkaat loppuivat. Mutta ostovoima vähenee ja yhteiskunnan kulut nousevat työttömyyden takia, tätä laskua maksetaan kauan.
– Toisaalta haluan uskoa, että tästä opitaankin jotain. Sisämarkkinoiden laariin saattaa jotain sataa. Kotimaanmatkailuun moni asettaa toiveita, koska kaukomatkoja mietitään tarkemmin. Eikä Kiinassa kannata kaikkea teettää, globaalin maailman haavoittuvuus on nyt nähty.
Yritystukiasiat eivät menneet Piiparin mielestä oikein.
– Oli kummallista, että ensin ilmoitettiin isoista rahakasoista. Se saa aina tilanteen hyödyntäjät liikkeelle. Nyt sitä sotkua sitten yritetään selvitellä. Tasapuolisuus on tässäkin asiassa vaikeaa, mutta ei tainnut apu mennä ihan oikeisiin osoitteisiin.
Matkailuyrittäjien tulot syntyvät kokonaisuudesta, siksi ravintolat pitäisi saada pian auki. Se toisi ryhmiä Koskenniemeen.
– Ihmiset tykkäävät seurustella, sosiaalinen elämä on tärkeää.

Gasthaus-Camping Koskenniemi

Koskenniementie 66, Hartola
Puh. (03) 716 1135
email@koskenniemi.com
www.koskenniemi.com