UUTISET

Teksti: Helena Mäkinen
Kuva: Kirsi Männistö
HARTOLA

Hartolan seurakuntatalolla on perinteisesti järjestetty tiistaisin diakoniatyön ruokailu, jossa työttömät ja vähävaraiset ovat saaneet hyvin edullisen lounaan ja myös mukaansa lahjoitettua ylijäämäruokaa. Mutta tämäkin palvelumuoto oli pakko laittaa tauolle, kun koronavirus alkoi riehua.
Auttamishalua eivät rajoitukset ja karanteenit kuitenkaan pysäyttäneet. Asiaa pohdittuaan diakoniatyöntekijä Kirsi Männistö ja ruokailua järjestänyt Hannu Järvinen organisoivat homman uusiksi siten, että seurakuntatalon pihaan ajaville annettiin autoon valmiiksi pakattu ateria ja ”selviytymispakkaus”, jossa oli ruokatarvikkeita. Ylijäämäruokaa olivat lahjoittaneet S-market, Toimintakeskus ja Jari-Pekka.
Ensimmäinen piharuokajakelu onnistui hienosti, aterioita meni 60. Seuraavaksi tiistaiksi aterioiden määrä suunniteltiin nostaa 80:een. Vanhuksille ateria ja ruokatarvikkeet kuljetettiin kotiin, ettei heidän tarvinnut tulla hakemaan niitä. Ateria maksoi euron ja ruokatarvikkeet sai ilmaiseksi.

Kuvassa: Hannu Järvinen odottelemassa asiakkaita valmiiden selviytymispakkausten kanssa.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Koulunkäynnit normaalirutiinit heittivät kuperkeikkaa Suomen hallituksen korona -epidemian johdosta annettujen ohjeiden ja määräysten perusteella. Koulujen ovet pistettiin pääosin kiinni. Sellaiset 0 – 3 -luokkien oppilaat, joiden vanhemmat työskentelevät sairauden kriittisillä toimialoilla, saavat opetusta omassa koulussaan. Muiden opetus siirrettiin nettiin. Hallitus helpotti päätöstään viikon lopulla niin, että kyseisten luokkien oppilaat voivat saada opetusta omassa koulussaan. Päätökseen liittyi suositus, että lapsi voisi jäädä kotiin, jos siihen on mahdollisuus.
Viime torstaina Sysmän Yhtenäiskoulun ekaluokan opettaja Hannu Outinen sai luokkaansa kolme oppilasta. Yksi heistä oli Onni Mannila, jonka hänen äitinsä Elisa Mannila saatteli kouluun. Elisa toimii Työterveys Wellamo Oy:n Sysmän ja Hartolan toimipisteissä työterveyshoitajana. Hän suorittaa työhönsä liittyen työpaikka- ja tilakäyntejä, työterveysneuvotteluja, terveystarkastuksia, hoidontarpeen arviointeja ja sairasvastaanottoja.
Korona vaikuttaa hänen työssään niin, että hengitystieinfektioista kärsivät asiakkaat saavat hoidontarpeen arvoinnin ja mahdollisen sairauslomatodistuksen puhelimessa tehtävän arvion perusteella. Flunssaisia asiakkaita palvellaan toistaiseksi vain puhelimessa.
Ekaluokkalainen Onni on käynyt koululla normaalisti, mutta Elisa Mannila sanoo Onnin siirtyvän suurella todennäköisyydellä kotiin etäopetuksen piiriin lähiaikoina.
– Koulu- ja hoitorytmin päällä pysyminen on auttanut meidän perhettä, koska lasten Atte-isä on ollut reissuhommissa. Koen painetta ja ristiriitaisia tunteita siitä, että pitäisi olla lasten kanssa kotona.
Elisa Mannila toivottaa sitkeyttä kaikille lapsiperheille erilaisten uusien opiskelutapojen omaksumisessa kotioloissa.
Opettaja Hannu Outisen mukaan lähiopetuksessa on luokilla 0 – 3 kuusi oppilasta, oppilasmäärät tosin vaihtuvat päivittäin.
– On aika haastavaa saada kaikki toiminnot kunnolla käyntiin, koska kysymyksessä ei ole tavanomainen luokkatyöskentely.
Opettajat laittavat päivittäin etäopetuksessa oleville oppilaille Wilman kautta tehtäviä ja valvovat, että kotona tunnin aikana tehdyt työt tulevat tehdyiksi.
– Oppilaat ja myös huoltajat ovat ymmärtänet tämän oikein hyvin.
Ruokalassa ei istuta ihan vierekkäin ja emännät jakavat ruoan – käsiä pestään joka vaiheessa.
– Meillä alakoulussa luokkien päiväohjelma tarkentuu tarvittaessa joka aamu, koska oppilaiden todellinen määrä selviää vasta koulupäivän alussa, toteaa Hannu Outinen.

Kuvassa: Elisa Mannila toi Onni-poikansa kouluun torstaina. Viime viikolla Onni Mannilan lisäksi Hannu Outisen luokalla oli kaksi lasta. Tällä viikolla määrä lisääntyi yhdellä.

Kyösti Piippo
HARTOLA

Hartolan Linna-Hotellin toiminnot loppuvat maaliskuun lopulla, koska kiinteistön omistajan Itä-Hämeen Opiston säätiön ja ravintolatoimintoja pyörittävän Linnakoirat Oy:n sopimus on purettu. Jatkosopimusta ei saatu aikaan neuvotteluista huolimatta.
– Sopimus ei ollut meille taloudellisesti kannattava, sanoo säätiön hallituksen jäsen, opiston rehtori Mikko Taskinen.
Taskisen mukaan hotelli/ravintolan liikevaihto ei kattaisi vuokraa, joka tarvittaisiin kiinteistön kulujen peittämiseksi.
– Emme olisi saaneet nykyisellä vuokralla hoidetuksi säätiön kiinteistö- ym. kuluja.
Linna Hotellin toiminnan jatko on vielä epäselvä. Korona-viruksen takia opiskelijat on kotiutettu lukiosta, mutta heidän palattuaan sekä opiskelijoiden että viikonloppukurssien ruokailujen on kuitenkin pyörittävä. Rehtorin mukaan asia tultaneen hoitamaan ostopalveluna. Ylioppilaskirjoitukset saatiin pidettyä normaalisti, lukion opetus jatkuu etänä maan hallituksen ohjeiden mukaisesti ja kansalaisopiston kurssitoiminnot on peruttu.
Mikko Taskinen on pahoillaan tapahtumien kulusta, kun Linna-Hotellin toiminnan jatkolle ei ollut edellytyksiä.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Maija-Liisa Mamia vahvistaa omalta osaltaan, että säätiön hallitus ei voinut jatkaa tilanteessa, missä hotellibisnes tuottaa säätiölle tappiota.
– Asia on niin tuore, että emme ole vielä ehtineet miettiä yhtään tulevaisuutta. Työyhmä työstää asiaa.
Hotellin toiminnan loppuminen vetää Hartolan kunnanjohtaja Merja Oleniuksen surulliseksi.
– Sopimuskumppanin jatkuva vaihtuminen näyttää huonolta. Säätiö on edelleen velkaa kunnalle ¾ ostamansa hotellikiinteistön alkuperäisestä kauppahinnasta ja toiminnan jatkuminen on meille tärkeää.
Linnakoirat Oy pyöritti Linna-Hotellin toimintoja viimeiset ajat. Yhtiön edustajan Risto Nykäsen mukaan he olivat valmiit esittämään tarkennetun konseptin vuokrasopimukseksi, mutta säätiön hallituksen mukaan sopimusta ei voitu muuttaa.
– Sopimusta ei syntynyt eikä näinollen mahdollisuutta toiminnan jatkolle, toteaa Risto Nykänen.

Mika Sankari
SYSMÄ

Sysmän kunta ja yhdeksän sysmäläistä Bemer-liikekumppania järjesti yhdessä kutsuvierasnäytöksen Teatteritalolla perjantaina 13. maaliskuuta. Tuukka Temosen ohjaaman “Aika jonka sain”-elokuvan ensi-iltaan saapui satakunta vierasta. Elokuva perustuu pararatsastaja Jaana Kivimäen elämäntarinaan.
“Aina niin, että just ja just selvitään”. Eräs leffassa kuultu repliikki kiteytti sen sanomaa mielestäni hyvin. Toisena käsikirjoittajana miehensä Tuukan kanssa toiminut Olga Temonen suoriutui vaativasta pääroolistaan onnettomuuden seurauksena halvaantuneena Jaana Kivimäkenä mainiosti. Päähahmon tunne-elämän hurja vuoristorata nousuineen ja laskuineen onnistuttiin välittämään katsojalle oikein hyvin.
Ongelmia hänellä riittää onnettomuuden jälkeen hankalan toipumisprosessin ohella pitkän rikosrekisterin omaavan, tunnekylmän miesystävänsä Markon (Sebastian Rejman) kanssa, jota hän tapailee lähipiirin varoitteluista huolimatta. Marko ei pysty lupauksistaan huolimatta muuttumaan, mutta Jaana antaa kerta toisensa jälkeen uuden mahdollisuuden.
Lopulta eräs Jaanaa fanittava limupoika-Teppo (Ville Myllyrinne) pelastaa hänet ja Kivimäki pääsee viimein keskittymään intohimonsa eli ratsastuksen pariin ja osallistumaan olympialaisiin.
Elokuva kulki mainiosti, eikä 105 minuuttia elämästä mennyt hukkaan, muutamasta paperinmakuisesta vuorosanasta huolimatta. Jaanan tukijoukot perhepiirissä ja hevospiireissä suoriutuivat osistaan hyvin. Henkistä puolta kehitettiin psykologin (Satu Silvo) avulla. Näin ratsaille nousu onnistui jälleen ja pelot väistyivät.
Temosen pariskunta ja muut tekijät kävivät taannoin noutamassa palkintoja julkisuudessa kohutuilta elokuvafestivaaleilta Monacosta. Kyseessä on joka tapauksessa paras pitkä elokuva Tuukka Temoselta tähän mennessä.
Elokuvan jälkeen vierailla oli tarjolla mahdollisuus tutustua elokuvan eräänä rahoittajana toimineen BemerGroupin tuotteisiin salin takaosassa.
Tällä hetkellä tulee määräysten mukaan rajoittaa ei-välttämätöntä toimintaa, kuten lähikontakteja harrastetoiminnassa ja muulla vapaa-ajalla sekä välttää kokoontumisia. Sysmän Kinon elokuvanäytökset on näin ollen Facebook-sivujen ilmoituksen mukaan peruttu toistaiseksi. Jatkosta tullaan tiedottamaan myöhemmin.

Kuvassa: Olga Temonen näyttelee pääroolin Aika jonka sain-elokuvassa.

Mika Sankari
HARTOLA

Hartolan vapaa-ajanasukkaat ry ja kunta teettivät yhdessä laajan kyselytutkimuksen viime vuoden marraskuussa. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 190 vastausta. Restonomiopiskelija Sanna Kilpeläinen Lahden LAB-ammattikorkeakoulusta teki tutkimuksen osana päättötyötään.
–Tämä oli jo kolmas kerta (edelliset vuosina 2007 ja 2015), kun teetimme kyselyn, kertoo Hartolan vapaa-ajan asukkaiden yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Heinonen.
–Esitys sai aikaan runsaasti positiivista keskustelua kunnanhallituksessa, jopa siinä määrin, että esitykseen varattu aika loppui kesken.
Tyypillinen vapaa-ajan asunnon haltija on keski-iältään 59-vuotias. Joka neljäs heistä on kotoisin Helsingistä, kolme neljästä vapaa-ajan asukkaasta on vakituisesti kirjoilla nelostien varrella sijaitsevassa kunnassa.
Reilut 80 prosenttia vapaa-ajan asunnoista on rakennettu viime vuosituhannen puolella. Hallintavuosien keskiarvo on parisenkymmentä vuotta. Kalenterivuoden aikana vapaa-ajan asunto on tyypillisesti 1-6 kuukauden ajan asuttuna. Sen muuttamista vakituiseksi asumukseksi ei juurikaan suunnitella.
Rautakauppaa kaivattaisiin eniten, mutta muillekin erikoisliikkeille on kysyntää vapaa-ajan asukkaiden keskuudessa. Pop-up-liikkeille ja torin käytön tehostamiselle voisi olla myös tilausta. Lähiruokatuotteita (liha, viljat, kasvikset ja panimotuotteet) halutaan ostaa.
Ympäristön ja vesistöjen puhtaus, luonnonläheisyys, rauhallisuus ja teiden kunto ovat vapaa-ajan asumisen kannalta tärkeimmät asiat.
Hartolaan toivotaan lisää elämää, esimerkiksi museon aluetta voitaisiin hyödyntää tehokkaammin elvyttämällä vanhoja tapahtumia.
Julkisista palveluista käytetään eniten kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa, postia, kirjastoa ja ulkoilureittejä. Yksityisistä palveluista käytetään eniten erityyppisiä ravintolapalveluja.
Tuotteiden ja palvelujen ostoon arvioidaan käytettävän noin 4800 euroa vuodessa.
Palveluista ja tapahtumista saadaan parhaiten tietoa kunnan nettisivujen, Lähilehden ja Facebookin Hartolan puskaradion kautta. Tiedotus toimii asukkaiden mielestä hyvin.
Vaikka rapaa roiskuu teiden osin huonon kunnon takia, eikä kaikkea tarvittavaa löydy paikkakunnalta, niin paikallisten yrittäjien työnlaatua kehutaan yleisesti vapaa-ajan asukkaiden keskuudessa.